ja muukin laivan väki
välillä auttelee

Valheita, valheita
vaan, ei ilman valheita
voi toteutua tää ajallisen ulottuma
joka vaatii suurta muutosta.
Jos kerrottaisiin totuutta
kuka voisi uskoa tulevan suunnitelmia.
Siksi on mentävä valheiden kautta
sillä, valheet on helpompi uskoa
kuin jos kerrottaisiin totuutta.
Joten, vain ajallisen valheen kautta
voi toteutua ajallisen suuri unelma.
 
          
          Näkijä kuvaa olevia ja tulevia
          läheisiä, vaiko kaukaisia
          vaikkakin, tässä joukossa jo seisomassa tulevien suuria.
          - Lasketaan vuosia.
Varmaankin tarpeen on heti selvittää, mitä tarkoittaa tuo osion nimi, 
alkuun ehkä hieman pelottava.

Vaan, ei kuitenkaan pelottava - vain totuutta
sillä kukin ihminen ajallisiin tullessansa
kantaa jo mukanaan tuota tuomiotansa:

        Kullakin aikansa Auringon alla
        kullakin vain ajallisen matkansa
        ja sen pää on varma
        ei kukaan elä ajallisissa ikuistansa.
 
Tulevien kuvia Näkijä huokaili jo kauan sitten omassa osiossaan
ja Runoilija niistä jatkoi
ja hänen jälkeensä sanat siirtyivät tänne Blogiin (03/2021), 
jossa kulkevat edelleen.
 
 
05.10.2021
Jonkin uuden edessä
-Onko tämä uusi osio varmasti nyt oikein, kyselee tarinan Kertoja,
-sen erikoinen nimi, ja oikea aika kertoa uutta outoa tarinaa, 
kaikesta kait poikkeavaa,
ja kuvata kuin jotain utopiaa ... vaikkakin, aivan selvää asiaa.
 
Siihen johdattaa nyt tarkkanäköinen Näkijä,
jonka vallassa on tämä ikkuna
jossa kuvataan tätä hetkeä ja tulevaa:
 
-Niin, mikä nyt ois tärkeämpää, vastaa Näkijä laivalta
ehkä sanoilla viel jostain ylempää saaduilla,
-miten hetkeä kuvata
miten ihmiskunnalle lohtua
miten auttaa eteenpäin hetkellä
	joka täynnänsä on valhetta, valhetta
ei mitään oikeata totuudellista lupausta
vain jotain arkista paluuta johonkin vanhaan
joka kuitenkin ... niin, on kuin seurausta
- vaikkei sitä kuitenkaan -
vaan, vaihetta ennen tulevaa
joka rakensi tulevaa.
 
 
15.09.2021
Saatesanoiksi tälle osiolle 
Herätessä sanat
Valheita, valheita ...
vaan, ei ilman valheita
voi toteutua tää ajallisen ulottuma
joka vaatii suurta muutosta.
Jos kerrottaisiin totuutta
kuka voisi uskoa tulevan suunnitelmia.
Siksi on mentävä valheiden kautta
sillä, valheet on helpompi uskoa
kuin jos kerrottaisiin totuutta.
Joten, vain ajallisen valheen kautta
voi toteutua ajallisen totuutta.
 
 
Näin Näkijä huokaili jo vuonna 2018
11.12.2018 
Mitä voisin minä?
  
- En pysty pelastamaan tätä maailmaa
en ees ohjaamaan
en sille kertomaan, kuvaamaan
                         toisenlaista ulottumaa
joka yllä tään ajallisen on
- tehtävä kuin mahdoton.
Ei yksi ihminen
- vaik' sellaisiakin on -
muutos suuntaan ei ole mahdoton.
Vaan, mikä ois se muutoksen suunta
joka oikeasti toisi jotain uutta
ja viel jotain vaik yhteistä hyvää
- jotain pysyvää.
Sellaisiakin on...

Mut' keksinnöt käsissä ihmisten
pian jo menettävät alkuperäisen merkityksen
ja muuttuvat muuksi, mi tarkoitus oli
- pahuus ja ahneus sen omi.
Jos jokin vaik' hyvää tullessaan oli
sen hyvyys jo pian käsissä ihmisten poies suli
ja täyttikin jo tehtävää ihan muuta
... jos palvelee se jotain hyvää
palvelee se jo myös eripuran suuta.
Minkä voisin minä
mitä merkittävää uutta esille tuoda
kun maailma jo niin täynnänsä kaikkea.
Ja onko ees tarpeellista 
yrittää kuin pelastaa koko maailma
sillä, ei se sillä pelastu
ei mikään muutu
ei muutu suunta, ei ihminen
samanlainen on ahne, vihainen
vaik' hetkin tuntisikin jonkin rakkauden.
Saiko se aikaan muutoksen?

Ei saanut kuin hetkellisen:
  sodat jatkuu
    tappelut jatkuu
      ahneus ja vallanhalu jatkuvat
ajallisen arvot valtaavat
  tarkoitukset katoavat
    yhteydet hajoavat, ja yhteinen mieli
      yhteinen kieli.
Mitä voisin minä tehdä
tälle maailmalle, sen rauhalle, suunnalle
jollekin yhteiselle ajatukselle
- en mitään.
Mahdoton tehtävä
kuin nostaa jokin valkea lippu kansojen merestä
ihmisten herätä näkemään, kuulemaan
jotain tulevan suuntaa
kun kaikilla vain ajallisen huumaa
ja tekojen kasvua sen
tulevan ajallisen kehityksen.
Ja mitä voisin ees sanoa minä
asioita, jotka vois jotenkin olla yhteisiä:
  arvoja, tekoja
    tuloksia ja suuntia
      tulevien kuvia, odotuksia.
Ja, ketä kiinnostaa!
Kuka haluaa kuulla, kuka taistella
jonkin yhteisen suuren puolesta
- jos sellaista vois olla edes olemassa
kun kullakin on niin omansa
  tahtonsa, valtansa, asemansa
    uskonsa ja tapansa joita puolustaa
ja joiden puolesta taistella, vaik kuolla.
-En niistä luovuta! kukin huokaa.
Maailman muutos... Mahdoton!  huokaa Näkijä.
  #
 
 
13.12.2018
Kohti rankkaa tulevaa
   
Kohti rankkaa tulevaa
vaik ihminen koittaa vastustaa
vaan, toimenpiteet niin vähään riittävät
tulevat tuhoa niittävät
- on pakko!
Seuraus elosta, ei mitään voi
sen tullessaan kehitys, kasvu, muassaan toi.
Ei kukaan tahallaan omaa tuhoaan
kuka ees sotaa - siihen ajaudutaan
ja sit taistellaan ja tuhotaan
ihmisten kaunista unelmaa.
Vaan, mitä se opettaa?
Rauhaako - ei
varomaanko - ei
vaan, hamuamaan yhä enemmän vain lisää omaa
ja kaikkea kuin kilpaa.
Ja kilpaa myös aseita varustaa
itseään tahtoo puolustaa
- ei etsitä rauhaa, vaik ois millaista historiaa.
 
Mikä ihmisen pelastaa?
Joku jumalako kaiken ratkoaa
vai, avaruuden jokin valvova suuruus
filmiteollisuuden moninainen luomus.
Ei pelasta - ei noista mikään.
Ei ees ihminen itse enää
voi tulevaa jarruttaa
se määränsä ajallaan saavuttaa
- kuin niin monesti jo ennemminkin
kehityksen kuin salaisin askelin.
Ja alkaa taas uusi
uusi upeampi luomus
kasvun ja tulevan kuvaus
- vanhan unohdus.
Ja aikansa taas silläkin.
 
Oppiko ihminen uusi?
Oppiko paremmaksi
uudeksi tulevaksi?
Oppi se, jo jotain taas kasvunsa tiellä
uusi uljas maailma
     uusi tuleva
        uusi unelma.
Sitä ei nyt kannata kuvata
mutta, kehittynyt on edemmäs tää ihmisen rotu
vaik paljon onkin samaa vielä.
Vaan, miten ratkoo hän ongelmansa
tulevainsa tiellä.
  #
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
11.09.2021
Valhetta, valhetta
Valhetta, valhetta, valhetta vain:
20 vuotta torneista.
Nyt rokotuksista, 
	niiden vaikutuksista ja haitoista 
	tulevien turvasta
	piikkiproteiinista 
	leviämisestä ja tartunnoista
                kuolemista
Vasta-aineista
Ainoasta oikeasta suojasta
Ihmiskunnan pelastuksesta ja tulevasta.
 
 
17.09.2021
Totta vaiko tarua
Yksi suuri asia viel sanomatta on
mikä toteuttaa sen ennustetun kohtalon.
Miten kuljettaa tuo vaarallinen piikkiproteiini
kuin kaikelle kansalle:
Osa sen sai jo tartunnan kautta... 
(Tämän alla olevan sinisen osan jätin piiloon 
tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä. 
Kun aika eteni 4 kuukautta, oli asia jo
muuallakin esille tullut, joten nyt sen voi
jo tässäkin julkaista.)
Osa sen sai jo tartunnan kautta
joten, hekään eivät ole turvassa tulevan jatkolta
kantaen nyt sitä vaarallista piikkiproteiinia
ja tartuttaen toisia.
Sama tilanne seuraa rokotuksista
jotka eivät oikeasti rakenna immuunipuolustusta
vaan, tuhoavat sitä piikki piikiltä
saatuaan yhä yhä uudelleen sitä vaarallista p-proteiinia
joka siis taas jatkaa matkaansa
ihmisten tartuttaen toinen toistansa.
Näin se piikikäs jatkaa kulkuaan 
tarttuen ja tartuttaen
kaikkialle vaikuttaen.
Ja pian on ihan sama, sairastitko taudin
saitko piikkejä, vai olitko saamatta
jokainen jo pian on kantaja
eteenpäin vieden vaikutusta
jonka lopullista tulosta ei vielä tiedä kukaan
kaikki kehitys kaikessa kun tarttuu mukaan.
Vapautuksia etsitään pian monin tavoin
ja moneen jo uskotaan
vaan, totta vaiko tarua
rahan ja vallan uutta himoa.
Ja, jos vaik jotain pientä apua olisikin saatavana
jo pian avunkin antaja - ellet itse ole tarkkana -
on osallaan tartuttaja.
Keho taistelussaan kovilla.
(05.01.2022 
Lisäyksenä tähän voin nyt mainita, että hyvän
turvan tuota tartuntaa vastaan voi antaa 
oma tehokas luonnollinen immuunipuolustus. 
Sitä siis tulee nyt huolella hoitaa ja varjella.)

Niin, kannattaako julkaista
vaiko pitää salattuna, tai jotenkin salata
ettei ois kaikkien saatavana, sillä...
tuleehan kaikki esille omallansa ajalla.
(Ja, näinhän tässä on nyt käynytkin.)
 
 
04.10.2021
Uuden osion
Alkutilanne - lähtöhetki
Tähän alkuun hiljaisen vaiheen hajanaisia poimintoja
ajalta 15.9. - 4.10.2021
Tunnenko kehossani ajallisen tilanteen tuntemuksia,
kun ihmisten voimat vähenevät hoitojen myötä.
Toimenpiteet 
ja ihmisten omat elon valinnat kaikkea heikentää
ihmisten omaa yleiskuntoa ja immuunipuolustusta
- ja ajassa valhetta valhetta, valhetta vain.
Kaikilla avuilla vain aikansa
niin hyvässä kuin pahassa.

Kaikenlaista apua ja aineita on tarjolla
ja salassa energisiä voimia ja säteilysuojia.
Tuosta kasvoi sanoja, jotka vielä salattuna.
Mutta siis, kaikella ain aikansa Auringon alla
Auringollakin, ihmisillä ja ihmisen vaivoilla
ja auttavilla avuilla, myös pahoilla vaikutuksilla.
 
 
19.09.2021
Vaan, miksi ollut niin voimaton olo;
kova selän kiristys takareisiin heijastuva
ja kova väsymys.
Kadulla kävellessä tajusin: -Energiat on poissa!

Ja niin olivatkin, kun ne siinä mittasin. Vaan miksi?
Samalla ymmärsin, olin edellisenä päivänä tavannut
heikkokuntoisia ihmisiä, vanhoja ja rokotettuja,
he kaikki tietämättään imivät minusta elinvoimaa itseensä,
ja minä vähenin, ja väsyin.
Siinä kävellessä itseäni hoidin ja energiaa palautin.
Toivuin ja vahvistuin.
Ruuan ja päiväunien jälkeen lähes palauduin.
Tuosta muistin, ja uudelleen opin sen,
että sairas ihminen on eräänlainen ”imuri”,
joka huomaamattaan etsii voimaa ja energiaa
ympärillään olevista.
Ja, valitettavasti ... rokotetut luetaan sairaiksi
huonontuneen puolustuskykynsä johdosta.
 
27.09.2021
Aamusella näin  paljon sekalaisia unia.
Ja kun unistani heräsin, sain mieleeni sanat ”Kuolemaan tuomitut”.
Mikä juttu tuo nyt on, jokin puolue vai, johon kaikki kuulumme?
Joten ... souu - mitä sitten.
Sanat jäivät mieleeni.
 
30.09.2021
On yleisesti alettu puhua ja ymmärtää,
että immuunipuolustus laskee rokotuksista,
ja joka piikistä aina lisää pudotusta.
(Minä siitä taisin kirjoittaa jo kesällä)
Määritelmiä muutetaan; ei enää puhuta immuunipuolustuksesta
vaan joistain yleisestä suojasta.
Rokotukset eivät kuitenkaan anna suojaa, vaan päin vastoin
altistavat  uusille sairauksille.
Puhutaan yleisesti rokottamattomien pandemiasta, vaikka 
siinäkin asiat vääräksi, päinvastaiseksi väännetään.
Vaikka tosin, onhan niitä huonokuntoisia myös rokottamattomien
joukossa, jotka sitten herkästi altistuvat eri sairauksille, 
kuten rokotetutkin.
Ja sitten yllättäen, Suomen suojaustoimia ja rajoituksia poistetaan!
Mitäs nyt sitten? 
Suomi vapautuu
ja ihmiset hullaantuu kun rajoitukset poistuvat.
Kaikki avautuu, ja väki sulloutuu matkoille ja täysille saleille.
Mitenkäs nyt käy tartuntojen, piikkiproteiinien, virusten...
ja syysflunssatkin alkaneet juuri.
Kenenkähän syyksi nekin kaikki tulevien ongelmat väitetään.
Sillä, kyllä ongelmia tulee - ja rajoituksia palaa!
Ollut taukoa tarinoissa. Pitäisikö enää jatkaa?
 
03.10.2021
-Niin, mitäs nyt sitten...
ei muutosprosessi ole ohi, ei läheskään, Näkijä kuittaa.
Muualla maailmassa tapahtuu kauheita; Australia, USA,
muista en tiedä, en ole enää seurannut.
Ja Suomessa se passi, mitähän kaikkea siitäkin seuraa
- en tiedä.
 
Keho edelleen väsynyt kesän jäljiltä, nukuttaa
jalat edelleen oudot, 
tosin kivuttomat, mutta hieman epävakaat
menoa jarruttavat... vaikka eivät sitä estä.
Onko alkanut alamäki
laskeutuminen ajasta pois
vaikka, kuin jotain suurempaa vielä odotan
- vankiloita ja pakkoja en halua.
Kehon mittaukset näyttävät hyviltä
kaiken pitäisi olla kunnossa.
Kipupilleristä vähän apua ja helpotusta.
 
04.10.2021
Mutta, mitä on tämä heikko olo, en ymmärrä? Minä edelleen kyselen.
Lekuriinko ... ei.
Jokin tarkoitus ... on. Mutta mikä?
Sanat ei kulje - ei tietoa, ymmärrystä, kuten ennen?
 
  
-Olet poikennut pois sanoista, minä ymmärrän vain.
-Palaa takaisin. Anna ihmisten viisausten olla
tänään yhtä, huomenna jo toista.
Ei kannata seurata, tutkia tietämättömien touhuja.
Eikö suurempi viisaus enää kiinnosta?
Vain ajallisen hetkikö niin tärkeä.
Toisin on kaikki.
Ihmisten teot ja sanat vain pelottavat
totuus kaiken takana on toinen.
Anna niiden olla, tietämättömien touhujen.
Eivät voi olla vaikuttamatta
vaikka tiedätkin valheiksi.
Toisin on kaikki, kuin heidän tekonsa,
puheensa, tutkimuksensa, tietonsa,
tulevien kuvansa, unelmansa.
 
05.10.2021
Ajallisten menon seurantaa vähensin.
Suomen rajoituksia poistettiin, sitä vähän tarkkailen.
Epäilen, ei tässä hyvin käy.
 
Tässä oli poimintoja hiljaiselta ajalta, ehkä kuukauden mittaiselta
jolla siis oli jokin tietty tarkoitus - ehkä juuri tämä uusi osio, 
”Kuolemaan tuomitut”.
Ja tarinat näköjään alkoivat taas kulkea, kun omille sanoilleni palasin, 
ja ajallisten seuraamista vähensin. 
Kuntokin  kummasti kohentui.
 
Tähän asti kaikki vain johdatusta osion tuleville tarinoille.
Ja mihin kaikkeen tämä outo osio tulevia tarinoita vielä kuljettaakaan.
 
 
05.10.2021
Hetken kuvausta 5.10.2021
Kertoja kuvailee hetkeä: 
-Mutta, entäs nyt, minä ... ja muu maailma ...C_rona ym?

Kaunis keltainen valoisa haapa 
vähin erin katoaa ikkunani alla. 
Tuulta ja sadetta. Syksy on tullut.
 
Mutta siis, mitäs nyt?
Lopetin ajallisten seurannan netistä.
Kuudes päivä 8/16 paastoa alkoi.
Aamupaino pudonnut pari kiloa. Olo on hyvä..
Palasin vihkon ja kynän ääreen
- ja ylempien yhteyteen..
K-uutiset vähenee, seuranta hiipuu valtamediassa.
Rajoitukset poistumassa Suomessa.
USA:n rokotuksien kattavuustavoite 97-98%! 
Muusta maailman tilasta ei Kertojalla ole nyt tietoa
eikä ees halua niitä suuremmin kaivella.
 
-Eikä kannatakaan olla, tarttuu Näkijä aamun mietteisiin.
-Kaikki elää omaa elämäänsä, toteuttaa tehtäväänsä,
ja kuten jo sanottu, kukaan ei oikeasti tiedä, mihin tässä kaikessa 
ollaan matkalla - kaikessa hiljaisuudessa, taustalla.
Pelkoja on, ja piirtoja tulevien kuvista ja uhista,
seurannasta , tulevasta maailmasta.
Se vain osa on kokonaisuudesta ja tulevasta maailmasta. 
Uusiksi menee moni asia.
Hyvää vaiko pahaa, riippuu katseen kulmasta
ja tulevan suunnitelman tuntemuksesta.
Ei kuitenkaan ihmisen mukaan, 
vaan suuremman suunnitelman mukaan, joka ei ole ihmisen kädessä
- jos vaikka hetkin siltä näyttäisi.
Se ei suurta suunnitelmaa koskaan täyttäisi, sillä
vain välikäsi ihminen kaikessa on, 
ja kokonaisuus hälle ain tuntematon.
Vasta jälkeenpäin hän nähdä voi,
miten kaikki tapahtumat uuden eteen toi.
Ja hermoilu sen edessä on tarpeeton
sillä, kaikki jo valmiiksi piirretty on
eikä kukaan voi siihen mitään lisätä, eikä ottaa pois
eihän se silloin mikään ”Suuri suunnitelma” ois.
 
Ei ihmisiltä ennenkään ole lupia kyselty, ei neuvoja
kun toteutettu on tulevien kulkuja;
   ne ovat vain kasvaneet, muuttuneet, toteutuneet
      ihmiset suostuneet - eivät muutakaan voineet
         eläneet, kasvaneet, kuolleet
            sukupolvet vaihtuneet
               uudet aloittaneet
kehittyneet uuden edessä
vanhat hyljänneet, unohtaneet.
 
Joten, ajan seuraaminen ja sen selittäminen
ymmärtäminen, mukamas ”ymmärtäminen”, on hyödytöntä 
- se etenee selityksistä, ymmärryksistä huolimatta 
omalla tavallaan.
Eikä tarpeen ole edes ylempien kuvilla 
käydä sitä kuvaamaan ja edeltä lupaamaan.
Eikä mitkään kirjatkaan osaa näitä päiviä esiin piirrellä
vaikka kuinka suuria unia niissä esillä.
Tulkintoja, tulkintoja
sovitteluja milloin mihinkin ihmisten mielen mukaan.
Tulevia ei ymmärrä nyt oikeasti kukaan
- kuin ainoastaan se ”Suuri suunnitelma”.
Sen lupauksen nyt eteeni sain.
 
Ja tässä kohdin Kertoja vielä kyseli: 
-Onko tämä osio ja sen ajankohta  nyt varmasti oikea?
-Osio ”Kuolemaan tuomitut” on oikein,
se ihmisen osa aina ollut on
vaikka olisikin ikuinen, osansa tuntematon.
 

Laajemmin vastaus oli jo osion alussa,
mutta, tässä se vielä uudelleen:
Jonkin uuden edessä
-Onko tuo uusi osio varmasti nyt oikea, kyselee tarinan kirjoittaja ja kertoja,
-ja oikea aika kertoa uutta outoa tarinaa, kaikesta kait poikkeavaa,
ja kuvata kuin jotain utopiaa ... vaikka, aivan selvää asiaa.
 
Ja vastaus:
-Niin, mikä nyt ois tärkeämpää, vastaa joku laivalta
- vaiko jostain viel ylempää -
-miten hetkeä kuvata
miten ihmiskuntaa lohduttaa
miten auttaa eteenpäin tällä hetkellä
joka täynnänsä on valhetta, valhetta
ei mitään oikeata lupaavaa.
Vain jotain arkista paluuta vanhaan
joka kuitenkin ... niin, on kuin seurausta
- vaikkei sitä kuitenkaan -
vaan, vaihetta ennen tulevaa
joka rakentaa, rakensi, tulevaa.
 
 
06.10.2021
Mikä ois tärkeintä
Vaan, mikä ois nyt tarinassa tärkeintä, 
vaikka esille tullut kaikenlaisia hurjia uutisia: mm.
     Pandora-listat
     300.000 lapsiuhria katolisissa
     pandemian moninaisia vaiheita ja valheita...
 
-Ajallisia ilmiöitä kaikki, Näkijä lohduttaa.
-Kuka niistä kaikista tietää, suuremmista, pienemmistä
ja salaisuutensa kaikilla, itse kullakin.
Harvat totuudessa kaikkineen
kaikenlaista ihmiset keksineet itsensä ja toisten hyväksi
- ja toisilleen pahaksi.
Myös Maapallon avuksi.
Sellainen on ajallinen maailma.

Kuka niitä seuraamaan, 
saa seurata aikansa päähän mitään kuitenkaan ratkaisematta, sillä
aina tulee uusia suunnitelmia, toteutuksia
ja kieroilua omaksi hyväksi ja toisille avuksi - toisille vahingoksi.
Sellainen on ajallisen maailma;
valhetta totuudeksi ja totuutta valheeksi
rahan, vallan, tavaran
ja kaiken ajallisen menon himo mieliä sumentaa
totuutta, sääntöjä ja lakeja säätää, kiertää ja kumoaa
omaksi hyväkseen muuntaa.
Seuraa nyt noita, eivät lopu koskaan
vievät vain mukanaan - arvotonta roskaa.
Roskaa sen rinnalla, mikä on oikeata ja kantavaa
ajalliseen ja tulevaan voimaa antavaa.
Siksi kannattaa nyt harkita, mitä seurata
mitä oikeasti tutkia ja kuunnella
missä tiedossa vahvistua
mikä kantaa vaik vaikeitten aikojen yli ja taa
mikä ihmistä oikeasti rakentaa ja sisäistä vahvistaa.

- Kuin salaisuutta, jota on vaikea tavoittaa.
Mutta, ”etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan” on vanha lupaus
joka edelleen on voimassa.
Pätee tosin moniin, hyvään ja pahaan
myös ajallisen valtaan ja rahaan.
Mutta, mikä kantaa, mikä rauhaa, lepoa antaa
mikä rakentaa tulevaa
mikä lupaa unelmaa, joka ON.
 
Ja, kuin osion nimen mukaisesti kaikki ovat kuolemaan tuomitut
eikä kaukana kellään ole se ajallisen tiensä pää
- aika on kiitävän nopea -
se hetkessä jo edessä häämöttää itse kullakin
ja ajallinen ajallisiin jää
se käsistä häviää.
Mutta, mikä on se tärkeä
millainen on se elämä, jossa olisi kuin ajallisen tehtävä?
- Niin, se viel salaisuus suuri on.
Elämän kokonaisuus on niin tutkimaton, ja tuntematon
eikä sitä salaisuutta edes avata sallita
sillä, pianhan siitä jo taas alettaisiin lyödä suurta rumpua
- ja raha rakkaaksi kävisi
totuus hyvästä hävisi.
Sellainen on ihminen - ja ajallisen maailma.
Siksi tuo salaisuus on kaukana
- ja kuitenkin kuin koko ajan rinnalla -
näkymätön ulottuma, täynnänsä todellisia aarteita
jotka eivät ole ajallisen katoavia.
 
 
07.10.2021
Toistoa ja piilottelua
Yöllinen oivallus, juuri ennen unia...
Valtamedioitten julistus: C-rona leviää nyt Turussa
rokottamattomien keskuudessa
ja Raumalla, tai missä tahansa maailman kolkassa
mutta aina sanotaan tiedotuksen lopussa tuo
”rokottamattomien keskuudessa”, rokottamattomien joukossa.
Vaan, miten se on mahdollista
ja miksi sitä pitää koko ajan toistaa
vaikka koko ajan on tiedossa toisenlainenkin totuus.
Mutta, kun jostain asiasta lyödään oikein kovasti rumpua
ja samaa asiaa toistetaan ja toistetaan
silloin toden näköisesti piilotetaan jotain totuutta
ja esille halutaan tuoda suunniteltua valhetta.
No, miksi näin tässä tapauksessa?
Koska ei voida paljastaa sitä, että
sairastuneiden joukossa on myös runsaasti jo rokotettuja
jopa tuplasti rokotettuja.
Näin on tilanne ympäri maailmaa, siis miksei myös Suomessa
Näin siksi, että rauhoitetaan rokotettuja, etteivät he huolestu
ja hätäänny omasta tilanteestaan, jos tietäisivät totuuden
eli, ongelmien leviävän myös rokotettujenkin parissa.
Tartunnat ja sairaudet yleensäkin leviävät heikkokuntoisten
keskuudessa, joilla on alhainen immuunipuolustus
ja huono vastustuskyky sairauksia vastaan.

Ja, valitettavasti juuri nuo rokotukset heikentävät 
ihmisten vastustuskykyä, vaikka muuta väitetäänkin.
 
 
12.10.2021
Tarina - Turha kuolema
”Turha kuolema”
oli eräässä lehdessä artikkelin otsikkona
ja siinä kuvattiin perheen hyväkuntoisen isän kuolema
turhana kuolemana.
Tarinan, ja vaimon kertoman mukaan kuolinsyynä on Korona.
Mies oli piikkejä vastustava, se syyksi kirjattiin.
Koko muu perhe oli täysin piikitetty.
Niin, kaikenlaisia tarinoita on vallalla.
Monien tarkoituksena lie pelotella
ja ohjata väkeä piikille, jolla itseänsä suojata
... ja myös muita ympärillä olevia.
Vaan, totta vaiko tarua. Mitä kaikesta pitäisi uskoa ja ajatella.
 
 
Yöllisen ikkunan avauksessa,
josta siis on mahdollisuus kuunnella ja katsella
salassa pidettyjä asioita
avautui tuolle kaikella myös toisenlainen ulottuma
jossa erilainen toteutuma - Uskoo ken jaksaa.
Nimittäin, piikitetyt ovat omalla tavallaan sairaita
huonontuneen vastustuskyvyn ja immuunipuolustuksen omaavia
ja kantavat mukanaan monia piikkien vielä tuntemattomia aineita
ja myös sitä jo tutuksi tullutta piikkiproteiinia,
jolla on merkittävänä rooli tartuntojen leviämisessä.
Ja, juuri tuo piikkiproteiini on se, joka voi aiheuttaa
ihmisille monia jo tutuksi tulleita sydämen ja verisuonten ongelmia.
Jopa kuolemia.
 
Ja, sitten tämä prosessin vaikeampi osa
jossa piikitetyt saattavat levittävät juuri sitä piikkiproteiinia 
omaan elinympäristöönsä.
Ja koska heidän vastustuskykynsä ja immuunipuolustuksensa
on voimakkaasti alentunut, tapahtuu ihmisissä automaattisesti sitä,
että heikkokuntoiset imevät energiaa ja elinvoimaa ympärillään
olevista ihmisistä, niin piikitetyistä kuin piikittämättömistä,
erityisesti itseään terveemmistä. 
Juuri piikittämättömät saattavat olla niitä terveempiä, koska heidän 
vastustuskykyään ei ole piikeillä huononnettu.
Eivät tietenkään piikittömätkään kaikki ole hyväkuntoisia,
onhan maailmassa monenlaisia sairauksia ja muitakin syitä
jotka alentavat ihmisen suojausta sairauksia vastaan.
Tällaisia alentavia tekijöitä ovat huonot elintavat, puutteellinen 
ravinto, pitkällinen stressi, pelko sekä monenlaiset muut 
elinympäristön kehoa kuluttavat tekijät..
 
Mutta, aina on ollut niin, että sairaat ja heikkokuntoiset jollain
salaisella mekanismilla itseään vahvistaakseen imevät elinvoimaa 
ympärillään olevista, ovat he sitten terveitä tai sairaita.
Ja joiden kunto ja vointi jo piankin saattaa huonontua 
sairaan läheisyydessä.
Maailmassa on myös ihmisiä, joiden elinvoima ja lämpö
on niin suurta, että heidän läheisyydessään moni tuntee
omien voimiensa lisääntyvän. 
 
Mutta, nyt tämän tarinan tapauksessa jää kuitenkin selvittämättä
perheen isän todellinen terveyden tilanne, esimerkiksi kuinka paljon 
isästä on imetty pois hänen elinvoimaana työssä tai muualla kodin 
ulkopuolella. Mutta varsinkin kodin piirissä, jossa kertomuksen mukaan
on monia elinvoimaa lisää tarvitsevia, joiden terveystilanne
on heikentynyt juuri nk. rokotusten seurauksena. 
Myös kaikki oman elämän valinnat ja elintavat saattavat heikentää
tärkeätä puolustuskykyä.
Ja, jos perheen isä on mainituista syistä johtuen menettänyt
omaa elinvoimaansa muille sitä jakaessaan, on hänen oma
vastustuskykynsä heikentynyt siinä määrin, että hän on altistunut
vakaville tartunnoille vaikkapa juuri piikkiproteiinien muodossa,
tai mille vain ajassa kulkeville pöpöille ja viruksille. 
Tuo heikentynyt elinvoima ei välttämättä piankaan näy ulospäin, 
ehkä vain väsymyksenä, lisääntyneen unen tarpeena, pikku 
flunssina tai muuten vain voimattomuutena.
Läheiset kontaktit ovat erityisen hankalia, sillä niissä helposti 
altistutaan vaikkapa juuri sille piikkiproteiinille, ja muillekin
tartuntataudeille. Kodin läheisyydet ja yhteiset hetket ja vuoteet.
 
Tämä tarina on vain ajatuksia, mutta kyseessä voi kyllä olla
 iso asia, ja vaatii varmaan sulattelua.

Eikä kaikki tätä usko eikä hyväksy. Eikä näistä asioista
yleisesti edes kerrota.
Mutta, tuossa lyhyessä ja vajavaisessa kuvauksessa on selitystä 
moneen muuhunkin tilanteeseen, mm. suurten joukkojen tapahtumat, 
läheiset ja ruuhkaiset tanssiaiset ja treenisalit, linja-autot-, laivat- ja 
lentomatkat ruuhkaisine terminaaleineen jne, joissa ihmiset
imevät ja jakavat elinvoimaa toinen toisiltaan ja toisilleen  .
 
 
12.10.2021
Tarina - Läheisyys ja koskettelu
Tuota edellistä ”turha kuolema” -tarinaa hieman sivuava
toinen uutinen, jossa äiti vei lastaan neuvolaan.
Tiedusteltuaan hoitajan rokotustilannetta tuli ilmi hänen olevan
kahdesti rokotettu.
Äiti ei uskaltanut antaa lastaan hoitajan käsiin ja kosketeltavaksi.
Ei nähtävästi edes lähellekään, vaan jätti tutkimuskerran väliin.
Äitiä sitten syytettiin salaliittoteorioihin uskovaksi, ja vääriä
tietoja omaavaksi.
Niinpä, jos joku ei usko yleistä uutisointia, hänet jo tuomitaan
vääräuskoiseksi. Vaikka, tässäkin tapauksessa oikeat väännetään
vääräksi, ja väärät oikeaksi.
Nimittäin, tuo mitä tuossa tapahtui, on todellisuudessa oikea uhka.
Piikitetty voi välittää virusta ja sitä ongelmia aiheuttavaa vaarallista
piikkiproteiinia juuri läheisessä kontaktissa hengityksen kautta, 
ja myös ihon ja käsien kosketusten kautta. 

Hieronnat saattavat olla herkkiä paikkoja näille tartunnoille,
varsinkin jos hieroja on piikitetty.
Nuo tartunnat sitten huonontavat hierottavan vastustuskykyä
Sama uhka tietenkin myös toisinpäin, jos hieroja on piikittämätön
ja hierottava on piikitetty. Tällöin hierojalla on tartuntavaara.
Äidillä oli tämä tiedossaan, siksi hän halusi olla varuillaan ja
suojella lastaan, ja samalla myös itseään mahdollisilta tartunnoilta.
 
Vaikea asia tämäkin, ja vaatii taas uutta sulattelua.
Uskoo ken jaksaa. 
Mutta, seurataan jälkiä ja  tulevien tapahtumia.
 
 
15.10.2021
Ihmeellinen keho
Ihmisen keho on ihmeellinen.
Vaikka ihmisen elinvoima ois kuinka alhainen
hän saattaa silti toimia ja jaksaa niin hyvin
ettei ulkopuolinen ehkä huomaakaan
ihmisen olevan niin heikoilla.
Elinvoima on monimutkainen kokonaisuus.
Se muodostuu mm.
   vastustuskyvystä
      immuunipuolustuksesta
         yleisestä terveydentilasta
            terveellisestä vedestä ja ravinnosta
   ihmissuhteista
      mielentiloista, kuten pelko, viha, katkeruus, kateus, vääryys...
         ihmisen luonteesta ja elämän asenteesta
uskosta, toivosta ja totuuden rakkaudesta.
 
 
18.10.2021
Sekamelskaa
Nuo kaksi tarinaa ovat vain raapaisuna
suuren muutoksen ajan alussa
eikä niitä kannata enempää kuvata
sillä niiden määrä ja muoto
on suuresti kasvava ja muuttuva.
Ovathan kaikki merkit jo pian edessä itse kullakin
kuka vain osaa katsoa ja tulkita.
Nuo kaksi esimerkkiä riittänevät kuvaamaan 
ajan tilannetta ja kokonaisuutta, 
jossa on paljon piilotettua ja tuntematonta.
Mihin kaikessa tähdätään
mikä tulevien salattuna tavoitteena
... se on yleisesti hämärän peitossa.
Vaan, ehkä joku, tai jotkut jossain, siitä jotain tietävät.
Jotkut luulevat jotain oikeata eteenpäin vievänsä
- ja toiset sitä vastustavat
ja toiset taas vastustavat vastustavia.
Melkoista sekamelskaa, ja suurta hämmennystä 
ja tietämättömyyttä puolin ja toisin.
Erikoinen tilanne, voiko mihinkään uskoa
voiko mihinkään luottaa, kun toinen toistaan vastustaa.
Suurempi voima jyrää ja pakottaa
tietämättömät lampaat uskoo ja seuraa
hiljaisten tieto vastustaa ja voimallisia nakertaa.
Mitä tästä vielä seuraa, sen tulevat ajat paljastaa.
 
 
15.10.2021
Ajat ovat vaikeat
Ajat ovat vaikeat;
voittajat ovat voitetut
häviäjät ovat vahvimmat
vapauden saaneet ovat vangitut
vangitut ovat vapaat.
Terveet ovat sairaita
koskemattomat ovat suojassa
tuomitsijat ovat tuomitut.
Vaan, yhteistä kaikille on tuomio
”kuolemaan tuomitut”
ja sadan vuoden päästä
ei muistella moniakaan
kun kaikki nyt uusiksi rakennetaan.
Mahtavat katuvat
vainotut vahvistuvat
ja uusiksi menee kaikki.
 
Kaikki muistelevat vapauden päiviänsä
ja ihmettelevät, miten saatiinkaan aikaan tämä sota
ja, miten hetkessä tuhottiin tämä toimiva ja ihana maailma
- vaikkakin salassa niin kahmiva ja katala.
 
Monet toivovat, miten pääsisi pois
että mielessä, ja jossain syvällä sisällä vihdoin 
taas lepo ja rauha ois.
 
 
12.10.2021
Ihminen on imuri
Ihminen on salainen imuri
joka itseään vahvistaakseen etsii voimaa ympäristöstään
ja lähellään olevista toisista ihmisistä.
- Tuo kaikki on huomaamatonta ja automaattista.
Jotkut etsivät sitä tarkoituksella vahvoista ihmisistä
mutta, yleensä kaikki tapahtuu tiedostamatta.
Tilanne on monille tuttu sairaita kohdatessa,
kun tapaamisen jälkeen vain huomaa omien voimiensa vähenneen.
Omaishoitaja, tai muu sairasta hoitava, joka on pitkään hoivannut
sairasta ja huonokuntoista ihmistä
     vähin erin luovuttaa liikaa omastansa
     antaen kuin kaikkensa toista hoitaessaan.
Hän saattaa itsekin aikaa myöten sairastua
tai jopa menehtyä pian sen jälkeen, kun hoidettava on menehtynyt.
Tuo on ollut jo tuttua.
 
Mutta tänä erikoisena K-aikana
kun immuunipuolustukset ovat heikentyneet piikitysten myötä
voi yhteiskunnassa tapahtua outoja asioita.
Alhaisen immuunipuolustuksen omaavat ihmiset automaattisesti
imevät voimia lähellään olevista; omaisista, työkavereista,
ystävistä ja naapureista, jopa kaupassa ohi kulkevista tuntemattomista.
Tapahtuu huomaamatonta elinvoimien vaihtoa, jopa kuin riistoa.
Joku voi sen itsessään tuntea, joko luovuttajana tai voimaantuneena.
Heikkokuntoisilla on sairauksien tartuntavaara.
 
Erityisen hankalia tilanteita saattaa syntyä suurissa massatapahtumissa;
konsertit, tanssit, teatterit, treenit jne, joissa ollaan lähekkäin
ja voimien, hengitysilman ja kosketuksien vaihtoa tapahtuu paljon.
Tuollaisten tilanteiden seurauksena voi puhjeta sairauksia
jos oma puolustusjärjestelmä on kovasti heikentynyt.
Tuossa ei ole merkitystä sillä, ollaanko piikitettyjen tai piikittämättömien
keskuudessa. Tärkeintä  on oma puolustuskyky.
 
Tässä kaikessa tapahtuu paljon sellaista, joka on ihmissilmiltä salassa
kehon läheisessä näkymättömässä ulottumassa. 
Sieltä hyvä terveys saa alkunsa, samoin myös sairaudet, jos tuo
näkymätön suojaus on heikko. 
Aihe on monimutkainen, ja vaatii tarkemman erillisen selvityksen.
Terve immuunipuolustus toimii parhaana suojana sairauksia vastaan.

Huonontunut vastustuskyky jättää aukkoja sairauksille.
 
 
17.10.2021
Aatami ajallisissa
-Miks jätettiin Aatami Ajallinen ajallisiin
vaik ois ollut mahdollista ottaa hänet pois?
tiedustaa Kapteeni.
”On hyväksi, että hän on siellä paikalla 
kertomassa, kuvaamassa ... ja tuntemassa 
niiden (ajallisten toimien) vaikutuksia”
sanoi joku laivalla, tais olla se Alkemisti itse.    (linkki))
No niinpä, ja tuleehan täällä ajassa tuntemuksia ja kokemuksia.
Saatiin ihmiskunnalle outo ja salaperäinen vaiva
sen maailmaa muuttavan "Suuren muutoksen" pieni osanen
josta käynnistyi valtava valheellinen mediamyllerrys
ja josta seurasi suuri rokotusvillitys pelon lietsonnan kautta.
Saadaanpa vielä pakkojakin, vaikka kasvava haittavaikutusten 
määrä on suuri. Niitä kuitenkin tehokkaasti piilotellaan.
Tästä kaikesta niitä tuntemuksia ja kokemuksia.
Ja monenlaista ajallisessa vaikuttavaa tärkeätä tietoa.
Niitä kaikkia on hyvä olla läheltä seuraamassa.
 
 
22.10.2021
Näkijä kuvaa aikaa
-Vastaus ”kuolemaan tuomituille”, aloittaa Näkijä.
-Kaikki on jo kuvattu, useampaankin kertaan,
ja tähän alkuun muutamia lainauksia puolen vuoden takaa.
Ja vanhempiakin on, kirjoitettuna jo ennen ajan alkua,
siis, ennen tämän menossa olevan ahdingon aikaa.
Joten, näillä sanoilla nyt matkaan... viesti jatkuu poimintojen alla.  >
Tässä muutamia poimintoja maalis- ja huhtikuun 2021 kirjoituksista.
Oleelliset kohdat korostetusti isommalla tekstillä.

Löytyvät laajemmin kokonaisuudessaan osiosta "Päivä kuun valossa"

02.03.2021		
Kysymys 3 saapui perille 
Jonnekin se saapui, se pikku ahertaja, Valkea kyyhky
ja aivan kuin ois ollut pää vähän märkänä. 
Niskansakin nuokuksissa, raukalla, 
väristen hetken odotteli laivan kaiteella,
... ja aivan kuin ois siivistäkin sulkia puuttunut.
-Vai tuollaisen mytyn se nyt sun matkaasi laittoi,
huokaa Kapteeni uskollista viestin tuojaa vastaanottaessaan.
-On sillä näköjään paljon asiaa siellä, hän itsekseen aattelee
paperimyttyä linnun jalasta irrottaessaan. -Ja kova kiire.
-Hei miehet, Kapteeni huikkaa, taas tuli alhaalta postia,
tulkaahan kuuntelemaan kaikki.
 
Kenenkään huomaamatta oli myös Försti tullut ruorinsa takaa
viestituojaa vastaanottamaan. Kaikessa hiljaisuudessa
linnun vain nappasi pehmoisten karvojensa suojaan ja 
pikku kätösellään sitä silitteli, jotain mutisi itsekseen, 
vaan ei siitä oikein saanut selvää: -"Mikä ihmeen tyyppi se 
ajallisen ajattelijaihme oikee-o, ku tällee tätä pientä... mutimutimuti ..."
Näytti kuin ois Försti vähän murissutkin itsekseen.
Ja kun kaikki laivan väki oli taas kokoontunut laivan kannelle
Kapteeni avasi paperirullan, jonka pieni hikinen kyyhkynen oli
juuri tuonut.
-Kuunnelkaahan taas, mitä se Ajallinen nyt pohdiskelee
ja kyselee, hän aloittaa, ja rullaa paperimytyn auki.
-Noo, annahan kuulua, kannustaa Alkemisti.
-Noniin ... "Hyvät viisaat siellä jossain, (kirjoittaa Ajallinen)
Laitan taas tämän pienen kirjeen tuon kyyhkyn matkaan,
ehkäpä se osaa sinne perille, kuten viimeksikin.
Ja, kiitos niistä vastauksista. Luen ne kohta.
Tällaisia asioita nyt päällimmäisenä täällä oudossa...
-"Höh! muka pienen... koittais ite kantaa... tommonen
iso mytty tälläselle pienelle..." mutisee Försti itsekseen
ruorinsa takana, värisevä kyyhky lämpimässä sylissään.
-Käykös täällä  jokin ... moottori, tiedustaa Kapteeni ihmeissään,
kun kuuluu kuin pientä moottorin jurinaa.
-Hei Försti, onkos meillä kaikki hyvin, kuuluu kuin
joku moottori jurisisi täällä.
-Ei-oo !... mitää moottorii, vastaa Försti vähän tuimana.
-Ai no, hyvä sitten. Ja laiva on kunnossa, vai mitä, Försti.

-O !
-Noniin, hyvä, jatketaanpa sitten tätä Ajallisen kirjettä...

siis ... päällimmäisenä täällä oudossa ajassa.
Mutta, mikä totta, mikä valhetta tänä outona aikana, 
ja mihin tulisi uskoa...
Kapteeni kahlasi uskollisesti läpi koko "pikku" kirjeen
ja kun hän lopetti, vallitsi laivan kannella syvä hiljaisuus.
Vain se pieni moottorin jurina kuului edelleen vaimeana.
Kapteeni sitä edelleenkin vähän ihmetteli.
-No, miehet ... mitäs me NYT tälle vastataan. Ja kuka
ottaisi homman hoitaakseen?
-Mikä mies tämä Aatami Ajallinen oikein on? tiedustaa
Alkemisti vähän ihmeissään.
-Hullu se-o, kuului hiljaa ruorin takaa.
 
Vastaus kysymykseen 3
Kuului syvä huokaus miehistön joukosta... "Jospa minä
jotenkin, aloitti Näkijä, -vaikka vain lyhyesti kuittaisin 
kirjeen tulleen perille. Ja ehdotan, että vastaamme 
kirjeeseen pienissä erissä. Muutenhan tuo pikku kyyhky
saattaa jo menehtyä paluumatkalla, vaikka sillä nyt
onkin alamäki.
Tuohon ehdotukseen muut heti suostuivat, ja jättivät
koko asian nyt Näkijän osaaviin ja taitaviin käsiin.
Ja Näkijä aloittaa vastauksensa, kun ensin varmisti
Runoilijan olevan paikalla vihkoineen. 
-Tervehdys Ajallinen, ja kiitos kirjeestä.
Vastaan siihen ensin hieman yleisemmin....
Paljon miettii Ajallinen ajallisen suuria kysymyksiä. 
Vastaukset ovat helppoja tai vaikeita riippuen katseen 
kulmasta; täältä ylhäältä, vaiko ajallisen tasolta.
Joten, pitää olla myös tarkkana, miten niihin vastata, 
miten tietoa jakaa, ja kuka kestää kuunnella; 
ajallisen toivetta, vaiko kaikkinaisen tarkoitusta ja suuruutta.
Ihmiset, kuin näennäisesti väärällä puolella olevat, 
voivatkin olla osana kokonaissuunnitelmaa, 
jonka tehtävänä voikin olla tuhota,
ja näin toteuttaa jokin suurempi suunnitelma.
Niin, oliko silloin tuo tuhoaja hyvän vaiko pahan asialla, 
jos hän todellisuudessa oli osana toteuttamassa 
kokonaisuuden suunnitelmaa - joka yleensä on ihmisiltä 
salassa.
Pitää olla tarkkana, ettei väärin tuomitse vain ihmissilmän 
ja ihmismielen, ihmisviisauden ja tunteiden mukaan 
tuntematta todellista suurta suunnitelmaa, 
sen voimaa ja totuutta ihmiskuntaa kohtaan.
On olemassa monenlaisia tahtoja jo suunnitelmia, 
miten kasvattaa yhä vain suuremmaksi ajallisen valtoja ja varoja,
ja miten sitoa kuin koko maailma yhden vallan alle. 
Sieltä sitten ohjataan koko maailman kehitystä ja tapahtumaa. 
Ja nyt, kuka voi tuntea tuota salaista suunnitelmaa,
 ja kuka oikeasti on kaiken takana ...jokin ajallinen valta, 
vaiko vaik yksi ainoa ihminen. 

Ja vielä, onko hän vain yksi itsenäinen suuren vallan osallinen,
vaiko vaik kädessä salaisten ylempien,
toimien huomaamatta mukaan suurempien kuvien ja käskyjen, 
toteuttaen osallaan matkaa kohti suurien unelmien, 
ties vaikka koko ihmiskunnan pelastuksen. 
Suuret kuvat ovat aivoituksia täynnä 
tulevia suuria saloja, joit ei ihminen voi avata 
vaikka monin osin ja tavoin onkin jo tulevia vuodatettuna 
ajallisten tutkia, ja niistä oppia tulevien kuvia.
Tämä aika on kyllä merkillinen. Maailma muuttuu huimaa 
vauhtia eikä tulevista ajoista ja tapahtumista voi olla varma. 
Muutoksesta ainoastaan.
Vielä voidaan ajatella, etteihän tässä nyt muuta kuin tuo 
virusvaiva rokotuksineen, ja sitten kaikki taas palautuu 
entiselleen. Ei palaudu, vaan muutos jatkuu jossain taustalla, 
salassa.
Ja ihan vain tuota pikkulintua säästääksemme, 
emme vastaa kaikkeen nyt kerralla - ehkä emme kaikkiin 
ollenkaan, vielä, toisiin ehkä vähän myöhemmin, 
kunhan aika ajallisissa etenee.
Ja vastaustenkin kanssa tulee siis Ajallisen olla tarkkana, 
mikä vastaus vain itselle, ja mikä sopii jaettavaksi laajemmin. 
Joten, Ajallisen kannattaa nyt olla tarkkana, 
ettei vaan polje huomaamattaan ajallisen ajan suuria varpaita,
sillä, kaiken ajallisen taustalla toimii paljon salaisia voimia 
ja tarkoituksia, joiden ei ole hyvä paljastua. 
Tässä nyt vain lyhyt vastaus nopsaan laitettu,
kun tiedämme  täällä jo Ajallisen vastauksia odottavan.
Terveisiä laivalta
-Näkijä
*
08.03.2021
Vastaus 4: (Elämän Alkemisti vastaa)
-Aatami on oikeassa asioita kysellessään, 
taustoja tulee selvittää, tai ainakin aina yrittää.
Kaikkeen ei aina voi vastata, ettei häiritä kehityksen kulkua, 
sillä moni tieto voi olla vaarallista liian aikaisin annettuna ja avattuna.
Kaikilla aina aikansa esille tulla ja kehityksen kulkua ohjata.
Kehityksellä on aina suuntaansa ja kulkunsa kiemurat, 
sillä, matka on aina opettavainen, sen arvoa ei saa torjua.
Vaikka ois tiedossa sen tien päässä oleva oikea, ei sinne saa 
kuin suoraan pompata, vaan tulee sallia kehityksen kasvun tie, 
joka ajallaan vasta, siihen tien päässä olevaan oikeaan vie.
Tämä on aina muistettava ajallisen kuluissa, 
ja liian aikainen oikea, on piankin jo torjuttava,
kun puuttuu tuota matkan aikana hankittua viisautta.
Tulee vaikka väärää tuomiota, jota voi olla vaikea korjata, 
kun poikettiin ehkä arvokkaalta polulta ja etsittiin oikoteisiä ratkaisuja.
Ajallisen pitää tämä vastauksessa ymmärtää,
siellä ajassa ollaan koko ajan matkalla ja kasvetaan kohti tulevia.
Oikotiet ovat vaaraksi karttumattomien tietojen tähden, 
eikä sitä oikeaa voida ymmärtää oikein, jolloin voidaan tehdä 
vääriä ratkaisuja - jopa vahingollisia.
Ei kysymyksissä ole mitään väärää, päin vastoin, 
- etsivä löytää, luvataan, 
mutta löytäminenkin tapahtuu aina oikealla ajallaan.
Kysymys on kysymys, ja vastaus voi olla askel kohti ratkaisua,
mutta ei ehkä vielä se ratkaisu, riippuen tietenkin aina asiasta. 
Joskushan se jo voikin olla ajankohtaista, ja vastaus tuo ongelmaan 
ratkaisua.
 
Niin, ja sitten tuo kirjeen varsinainen kysymys, 
"Onko rokottaminen hyväksi, vai pahaksi, ja vallalla on monenlaisia 
mielipiteitä. Ja saako vaikka piankin jo vaivasta huokaista, vai 
onko vielä odotettavissa jotain arvaamattomia seurauksia."
-Tuota tuota... tästä aiheesta on kyllä eri tavoin ollut puhetta jo ennen 
Aatami Ajallisen aikaa, ja niitä vastauksia on nähtävänä tämän laivan 
omissa loki-kirjoituksissa, kuin myös siellä blogissa - noiden molempien 
ennustuksissa, joita Näkijä, olen sinne välittänyt. 
Niitä kannattaisi Ajallisen nyt sieltä hieman kurkata.
Mutta, jos nyt kuitenkin lyhyesti kysyjälle vastaan vakavasta aiheesta.
Aihe kaikkiaan on vaikea, eikä kyse ole nyt ainoastaan rokotuksesta, 
vaan, koko ajallisen maailman tilasta, ja kaiken yllä ja taustalla olevasta 
suuresta suunnitelmasta. Joten, miten siihen nyt kajoaisi ... 
ettei vahingossakaan sotkisi suunnitelmien kulkuja ja mahdollisia hyviä 
tuloksia - aikanaan ilmaantuvia. Vaikkakin sitten esille tulleiden 
ongelmien kautta.
Tässä on juuri se ongelma, josta jo aiemmin oli kuvausta; eli 
riippuu kokonaan katseen suunnasta, miten kaikkeen tulee suhtautua.
Ja lisäksi vielä kysyit...  
"Täällä puhutaan paljon myös rokotusten haitta-aineista, 
ihmisille osin tuntemattomista. Mikä on totuus niistä.
Ja jos sellaisia on, voiko niistä piikin jälkeen enää vapautua, 
ettei keho saisi uusia vaivoja. Sellaisia aineita ovat mm. alumiini, 
elohopea ja formaldehydi. On muitakin, vaan niistä ei vielä 
suuremmin puhuta."
-Niin, ja sitten noista mainitsemistasi myrkyistä, ja monista muistakin, 
joita ei nyt ollut esillä, niin oikeasti ... eiväthän ne nyt terveellisiä ihmisille 
ole, ei millään tavalla. Mutta ihmiset viisaudessaan, tai missä lie muussa 
ajatuksessaan, ovat päätyneet laittamaan kyseisiä aineita rokotuksien 
joukkoon. Kaikilla jokin oma suunniteltu tehtävänsä.
Onhan noilla kaikilla ongelmansa herkässä ihmiskehossa, sotkien elämän
voiman kulkua ja tärkeitä puolustusmekanismeja. Herkkiin ja tärkeisiin 
paikkoihin kulkeutuessaan saavat aikanaan ... tai ehkä jo piankin, 
aikaan erilaisia häiriötiloja ja vakaviakin oireita ja sairauksia.
Osa kyllä saattaa ajan myötä poistua kehon tehokkaiden toimintojen 
myötä, mutta toiset taas ovat sellaisia, että jäävät pysyväksi osaksi 
kehon rakennetta erilaisia oireita aiheuttamaan, vakaviakin. 
Kaikki on kyllä yksilöllistä, toiset saavat, toiset eivät, mikä sen sitten 
selittää. 
Yksi asia on kuitenkin varma, ihmisen oma puolustusjärjestelmä, 
immuunipuolustus, pystyy hyvinkin taistelemaan pahoja vastaan. 
Mutta, jos tuo oma puolustuskyky heikkenee jostain syystä, silloin 
ollaan piankin ongelmissa.
Tällaisella vastauksella nyt Ajallisen kysymyksiin vastaamme.
Terveiset laivalta
- Elämän Alkemisti
*
 09.03.2021
Kysymys 5 - salaliitoista
Aatami Ajallinen kirjoitti huimaa vauhtia jo uutta viestiä
niille joillekin ylemmillä oleville viisaille, joiden huomaa hyvinkin
osaavan vastata Aatamin esittämiin kysymyksiin. Tosin, kaikkiin
ei ole vielä tullut vastausta. 
-Mikähän siellä oikein kiikastaa, Aatami miettii.
Niin on Aatami keskittynyt uuteen viestiinsä, ettei ees huomannut
pienen kyyhkyn saapumista ikkunansa taakse.
Aatami vain syvään huokaa, ja aloittaa...
-Hei  viisaat siellä jossain. Olis taas yksi pikakysymys.
Täällä puhutaan paljon salaliitoista ja salaliittoteorioista.
Niihin uskotaan, ja niitä torjutaan. Ja niihin uskovia kuin 
mollataan jotenkin yksinkertaisiksi. 
Mikä tähän ois viisaus, ja varsinkin tänä suurena virusaikana. 
Mitä kaikkea onkaan sen takana.
Olisiko tähän suurempaa viisautta.
Kyselee
-Aatami Ajallinen
 
Kun Aatami sai kirjeensä valmiiksi, hän huomasikin kyyhkyn
jo kököttävän ikkunalaudalla. -Ahaa, tulehan sisään pikku ystäväin,
hän ystävällisesti tervehti ikkunaa avatessaan. -Kuis reissu meni?
No, olihan kyyhky vähän väsyneen näköinen, vaan eipä Aatami
innostukseltaan sellaista huomannut. -Minäpä otan nyt tuon
kirjeen jalastasi ja ... samallahan voinkin kiinnittää siihen tämän
juuri kirjoittamani uuden. Pääset sitten taas matkaan, ettei
hukkaudu kallista aikaa.
Kyyhky kuin ois yrittänyt jotain sanoa, pikkuisen vain vinkas,
mutta eihän Aatami nyt linnun kieltä osaa.
-Ei muuta ku matkaan taas, vai mitä kyyhky. Taidat jo taas
innolla odottaa, että pääset arvokasta tehtävääsi hoitamaan.
Aivan kuin ois lintu vähän päätänsä pyörittänyt, mutta eihän
Aatami nyt sitäkään huomannut, eikä linnun elekieltäkään ymmärrä.
Ja niin lähti kyyhky taas uudelleen jo tutulle matkalleen. Olikohan 
sillä vähän kurkku kuiva, kun se niin raskaasti hengitti. Mutta nyt
oli Aatamilla taas rauhaisa hetki tutustua saamaansa vastaukseen
 - 
Försti taas ensimmäisenä huomaa linnun saapuneen laivalle.
-No on sillä siellä asiaa! hän huokaa. -Kapu tuus kattoon,
tuli jo taas uus kirje siltä ihmeajattelijalta ... sieltä.
-Niinpä..., toteaa Kapteenikin saavuttuaan kannelle, ja irrottaa 
viestin linnun jalasta. -Ja katsoisitko sinä Försti vähän tätä 
viestintuojaa, jos se vaikka tarttis jotain pikku huoltoa.
-Ai että ... jos se tarttis-vai! Katon-ny sitä taas, son iham-märkäki,
Försti kiukkuisena toteaa. -Tuu tänne mun sylkkyyn...  leperleper-lepertelyä.
 

-Miehistö kannelle! Kapteeni huutaa.
Ja kun väki oli taas vääntäytynyt koloistaan, kapteeni aloittaa:
-Vähän onkin nyt lyhyempi viesti, onneksi. Vai onko sillä 
Ajallisella jo niin kiire, ettei ehdi pitempiä kirjoittaa. 
Kuunnelkaahan...
Ja Kapteeni lukee saamansa lyhyen viestin salaliitoista.
-Kukas tämän nyt sitten ottaa hoitaakseen?
-No, onhan sillä asiaa, eikä tässä ehdi edes aikaisempiin 
vastata, kun jo uusi viesti tupsahtaa, huokaa Näkijä.
-No, jospa minä nyt tämänkin, Tietäjä ja Näkijä kun olen.
-Runoilija, oletko valmiina kirjaamaan? Vastaan nyt tähän 
viimeisimpään ensin, kun nuo aikaisemmat on vielä kesken.
-Vaan, pitäisikö meidän hieman miettiä myös tuota linturaukkaa, 
joka koko ajan joutuu kantamaan näiden viestien taakkaa.
Miten kauan se tällaista menoa oikein jaksaa?
 
Näkijä kuitenkin aloittaa saman tien:
-No niin, Aatami Ajallinen, nyt niistä salaliitoista.
Niitähän on aina, on aina ollut, ja on aina oleva.
Sehän on oikeastaan sama kuin suunnitelma, 
jota mietitään salassa, eikä julkaista kuin vasta ajallansa, 
kun suunnitelma on valmiina toteutettavaksi.
Sillä on muotonsa ja toteutuksensa tapa, siis joku 
toimintateoria. Ja tuollaisiahan on koko ajan vallalla, 
ajallisissa varmaan satoja tuhansia erilaisia suunnitelmia 
ratkoa ihmisten tulevia.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Jopa yksittäisellä ihmisellä 
on salaisia suunnitelmia, joita ei halua paljastaa, kuin vasta 
ajallansa - jos aikoo sen toteuttaa.
Ja taas, myös suuremmin, onhan koko maailmalle olemassa 
suunnitelma sen tulevasta, sekin salassa oleva ja ajallansa 
toteutuva, vaikkakin pala kerrallaan kasvava ja kaikkea muuttava.
Kutsuuko kukaan sitä salaliittoteoriaksi. Sellainenhan sekin on, 
ihan oikeasti. Ja koko maan piiriä koskeva. Ja ollut jo kauankin 
toimiva. Joskus jopa pieniä paloja edeltä avattuna, ja sitten 
aikanaan toteutettuna.
Noniin Ajallinen, tämä tästä näin yleisesti. 
Mutta arvelen kysyjän nyt myös tarkoittavan tätä ajallisessa 
juuri vaikuttavaa muutosta, joka on maan piiriä kohtaava.
Siinäkin on salassa paljon ihmisille tuntematonta. 
Ja, entäs jos siinä onkin kokolailla suuri salaliitto, koko maan 
piiriä koskeva.
Jopa vielä niin suuri, ja niin salainen, etteivät edes sen piirissä 
olevat ihmiset ymmärrä sen suuruutta, ja omaa osaansa sen
teoriassa, suunnitelmassa.
Ihmiset siis toimivat sen suunnitelman osana kuin toteuttajana, 
mutta itse suunnitelma on toteuttajiltakin salassa, vaikka kuinka 
luulisivat juuri itsensä olevan kaiken takana, ja kaiken olevan 
kuin omassa vallassansa.
Jospa he, toteuttajat, ovatkin vain kuin pelinappuloita suuressa 
pelissä, tai palasia upeassa palapelissä, joka huomaamattansa 
rakentuu suuren suunnitelman kuvassa - ajallaan valmistuvassa 
kokonaisuudessa.
Ja ihminen pienuudessaan ja viisaudessaan osoittelee 
toisia sormellaan: 
   - Tuo on kaiken takana. 
   - Nuo tuolla ovat juuri niitä toteuttajia, pahoja. 
   - Tämä kaikki on ihmisten tekoa ja rahan ahneutta ja vallan tavoittelua.
Niin, tuota kaikkea tuleekin tapahtua, jotta se suuri teoria 
ja tarkka suunnitelma saattaisi toteutua.
Ja kullakin aina paikkansa suuressa toteutuksessa; jollakin kuin 
suurempi ja parempi, joillakin surkeampi, ja monilla vain osana 
kulkea kuin kaiken mukana, ymmärtämättä asioiden todellisuuksia.
Kullakin siis paikkansa suuressa kuvassa, joka leikelty pieniksi 
palasiksi kokonaisuuden rakentuvaksi. Ja palasia nyt asetellaan 
paikallensa, kukin sopivaksi omalle kohdalleen - ja alkaa toteutua, 
valmistua kuva, se alkuperäinen suunnitelma, jolla oli olemassa 
kaunis kuin teoria, millainen olla joskus valmiina.
Näin vastaan minä, Näkijä, nyt Ajallisen kysymykseen salaliitoista, 
joita siis on ollut aina, ja on aina oleva, niin ajallisissa kuin myös 
ylemmissä ulottumissa.
Terveisiä laivalta. 
-Näkijä
*
13.03.2021
Ajallisista aineista ja myrkyistä
No, kun tuo kyyhky vielä saa levätä Förstin hellässä hoivassa,
niin Alkemistilla on myös omalta osaltaan vastattavaa Ajallisen 
aikaisempaan kysymykseen ajassa olevista aineista ja myrkyistä.
-Jospa laitetaan tämä minunkin vastaukseni tuohon samaan
matkaan, Alkemisti ehdottaa, -eiköhän tuo lintu sen jaksa viedä, 
kun on nyt alamäkikin.
-Joten, kirjaahan Runoilija vielä tämäkin vastaus.
 
-Ajallinen hyvä
Ajallisen ajan aineissa kannattaa nyt olla tarkkana, ettei vastusta 
kehityksen kulkua ja viisauden kasvua. Sillä se, mi tänään on totta, 
on jo huomenna valhetta, jolloin jo taas keksitään uutta -  tapahtuu 
kehitystä, usein juuri kokemuksen ja oppimisen kautta.
Jos nyt kehityksen kulun keskellä sanotaan, että ”tuo on vaarallista”, 
sitä ei uskota, sillä vielä ei ole tapahtunut sitä tärkeätä kasvua, jonka 
jälkeen vasta se sanottu ois totuutta.
Joten, turha taistella nyt ajallisen suuruutta vastaan, ja itseään vaikka 
tuomita vallalla olevien voimien toimesta.
Nyt kannatta vain hiljaisuudessa seurata kehityksen kulkua.
Näin on tilanne ja asia monien ongelmien kohdalla, kun ei vielä tunneta 
kehityksen päässä vasta olevaa tulosta.
Kehityksestä ei voi kesken kaiken pois poiketa, ja kuin haukata jotain 
sellaista, mitä ei vielä tunneta. 
Tämä siis koskee ajallisissa tapahtuvaa tutkimusta.
Ylemmissä asiat on toisin, mutta se onkin aivan eri maailma
ja suurempi ulottuma, jossa moni asia on toisin totta.
Ajallisen ei nyt pidä lannistua, vaikkei kaikesta vielä voikaan kertoa 
kaikkea, sillä, ajalla on lakinsa, samoin kuin on ylemmillä. Ja niiden 
yhteistyöllä on aina tarkat aikansa viisauden ja ymmärryksen vahvistua
 - ja uusien keksintöjen esille tulla.
Silloin vasta on mahdollista aikaisemman vahingollisista luopua ja 
kehityksen kulkua korjata, kun ymmärretään uusia mahdollisuuksia.
Tänään mennään ajallisissa näin, olemassa olevan tiedon ja viisauden 
mukaan. Kesken kaiken siihen ei muutosta voi nyt tuoda kukaan, paitsi 
se, minkä ongelmat tuovat esille. Silloin avautuu taas tilaisuus 
kehitykselle. Ja, hintansa aina kaikelle, muutoksien suunnalle.
Mutta, kuten jo aiemmin on sanottuna, on olemassa kuin pako- tai 
suojaovia vapautua kehityksen raskaista askelista. Ihminen voi etsiä
ylemmän voiman apuja, joiden kautta ja avulla hän voi vapautua vielä 
alkeellisen kehityksen aikaansaamista kahleista, ja rukouksella tai 
henkisillä voimilla vapautua saamistaan vahingoista.
Tämä mahdollisuus koskee kaikkia elämän alueita, ei ainoastaan 
nyt ajankohtaista rokotusta, josta Ajallinen kirjeessään ilmi toi huolensa.
Terveisin
-Elämän Alkemisti
*
15.03.2021
Mutta, laivalla ei olla toimettomana, vaan aikaisempiin kysymyksiin koko ajan 
valmistellaan vastauksia. Lähinnä nyt Näkijä on touhussa, kun kysymysten
aiheet ovat olleet pääosin tuleviin suuntautuvia.
Näkijä kaikessa hiljaisuudessaan vastailee Ajallisen kysymyksiin, jotka vielä 
ovat jääneet vastausta vaille. Hän keräilee niitä yhteen ja odottaa, kunhan 
kyyhky taas saapuu niitä kuljettamaan.
 
Ja hän aloittaa... Näkijä
-Ajallinen hyvä, tässä vähän vastausta aikaisempiin kysymyksiin.
Tieto lisää tuskaa.
Vaatii uskoa ja tulevan kuvan näköä, vaikkei juuri nyt mitään vielä 
näykään, vain kuin ensi oireita tapahtuman kulusta ja kehityksestä.
Paljon tapahtuu salassa, ja piilossa on tietoa, suunnitelmia, tulevien 
kuvien rakennusta, ja kasvua ihmiskehossa siihen istutettuna eri 
tavoin materiassa ja oudoissa aineissa, lähes tuntemattomissa, 
testaamattomissa, mutta tarkoin 
suunnitelluissa, kohdistetuilla.
Ja siis, tieto lisää tuskaa, kuten kerran aiemmin oli sanottuna: 
”pelkoa ennen, pelkoa jälkeen”, eikä siis poistu uhka, ei tulevan kuva, 
vaikka ois tehty se, missä ois lupausta pelosta vapautua.
Joten, kannattaa nyt vain rauhoittua, elää ja antaa elämän edetä, 
ja tehdä hyvää työtä kaikkeuden parhaaksi, eikä taistella sen kehitystä 
vastaan, joka on kaiken tavoitteena.
Pitää tapahtua se, mikä pitää tapahtua, jotta tapahtuu se, mikä pitää 
tapahtua. Eikä sen kehitystä voi torjua, sillä ei ole tietoa eikä taitoa, 
miten vastustaa mahdotonta, vaikka kuin ihmisaiheutettua.
Mutta muista, kaiken takana on viel suurempi suunnitelma, kuin vain 
yksi ihmisunelma, joka hänelläkin vain istutettuna, ja toteutuksen 
voima ylemmiltä annettuna.
Kullakin paikkansa kaiken ketjussa, ja kuka tekee hyvää, kuka pahaa,
mahdoton tunnistaa, sillä kukin palvelee ja rakentaa sitä hyvää tulevaa
- vaikka kaiken kautta, mikä ihmistä nyt kauhistuttaa.
Eletään lyhyttä hetken aikaa kaikkeuden suunnitelmassa ja matkassa,
eikä tätä pientä hetkeä edes kauan muistella kaikkeuden kartassa 
- olihan vain yksi vaihe kehityksen ketjussa, jonka oli tarkoitus toteutua
ennen uuden alkua.
Kuin mahdoton ymmärtää, mahdoton tajuta, mahdoton uskoa tulevien 
suuria kuvia ja suunnitelmia suuria, tuhatvuotisia, vaikka olisivatkin kuin 
yksi päivä kaikkeuden suunnasta ja tuhat vuotta ajallisen ajassa.
Kaksi maailmaa, toinen toisensa rinnalla yhdessä edetä, ja yhdessä 
kulkea.
Puhua näistä, on kuin ois julkea, vaikka kuvaisi vain tulevia aikoja 
jossain kaukana, tai jo huomenna.
*
 
17.03.2021
Ja Näkijä vastaa edelleen Ajallisen kysymyksiin
Muutoksista ja tavoitteista
-”Maailma ei ole vielä valmis”
kävi tuollainen ajatus Näkijän aamussa
vaan, kesken kaikki on
ja matkalla kuin kädessä kohtalon.
Kesken on kaikki kasvu ja kehitys
kesken on alkanut muutos, sekin alussa vasta
vaikka onkin koko ajan vain osa kokonaisuutta.
Tästä muutoksesta, mi menossa nyt on
mennään läpi kuin rytinällä, kovalla vauhdilla
kuin testaten, koetellen kaikenlaista
niissä paljon opettavaista - ja kasvua kaikki tyynni.
Pelkoa pelkoa
vastustusta vastustusta
vastustuksen vastustusta
muutosta puhutuista, luvatuista

odotetaan lopullista tulosta, jota ei tietenkään ole
koska muutos ja kehitys on jatkuvaista;
yksi kun päättyy, toinen jo alkaa
näin on ollut aina, ja näin on aina oleva
ei muuten oltaisi näin kaukana kaiken alusta
eikä lopputulosta tiedä kukaan
kaikki vain yhdistyy yhteen kuvaan.
Vaan, sitä kuvaa ei piirrä kukaan, sillä
eihän se oikeasti ole kuva, vaan tila ... jossain kaukana
jota kukaan ajallinen ei tavoita.
Mutta, tämä pieni matka nyt maailman kartalla
vie eteenpäin kehityksen kulkua kohti yhtä tavoitetta
ja sen jälkeen on vielä monia muita
uudenlaisia kasvun matkoja ja niiden osatavoitteita.
Siis, muutoksesta muutokseen
tavoitteista tavoitteisiin
kehityksen vaiheista uusiin kehityksiin
- matka on jatkuva
mutta, tietenkin ... jokaisella vaiheella on omat napansa
joita valvoa, ja joista huolestua kukin vuorollansa
- ja elo on raskasta.
Mutta, sitähän se on ollut aina
ja aina muutoksen kourissa - toisille kuin ilona,
toiselle kuin kamala ain ihmisen mukaan, ja ajan
johon on sattunut syntymään mukaan.
Nyt on tämä vaihe, matka ja muutos...
ei mitään uutta maailman historiassa
ja kokoajan tulee uutta;
   kasvun vaiheita ja vaivoja
      kehityksen uusia askelia
         ihania löytöjä, jotka vaivoiksi vaihtuvat
ihmisten käsissä muuttuvat ja pilaantuvat
- ja tulee uutta
vanhan korjausta
ja taas korjausta, ja korjausta.
Maailman kulun perspektiiviä
pieni hetki ja yks välähtävä kuva
ihmisten kautta on kaikki toteutuva.
*
 
18.03.2021
Ja Näkijä vastaa edelleen Ajallisen kysymyksiin
Mikä ratkaisuksi ydinongelmaan
Ajallinen esitti listan ja huolensa ajallisen ajan ongelmista;
   maapallon tilasta
      väkiluvusta
         luonnon tuhoutumisesta
            ravinnon määrästä ja laadusta
               lisääntyvistä sairauksista 
jne ... kaikesta, mi uhkaa elämän jatkuvuutta maapallolla
ja tietenkin samalla noiden mainittujen ongelmien
yhä vain jatkumisesta ja pahentumisesta.
Mikä noihin ois ratkaisuna, Ajallinen kyselee,
mikä voisi muuttaa kehityksen suuntaa?
Mikä voisi maapallon tilaa parantaa
mikä ihmiskunnan tulevaisuutta turvaa?
 
Näkijä vastaa:
-Kaiken huippuna on ihminen itse
joka ytimenä on noiden kaikkien ongelmien.
Muiden, kuin oireiden muuttaminen, poistaminen
ei ole mahdollista yksittäin, ei ees yhdessä
eikä yksittäisen ongelman ratkaisu mitenkään pelasta kokonaisuutta
sillä se kaiken ydin-aiheuttaja on edelleen vallalla
ja jatkuvasti vain kasvava ja lisää tuhoa aiheuttava
- nimittäin ihminen ja ihmisväestön suuri ja kasvava määrä.
Sen hillitseminen ja vähentäminen jollain tavalla
ois kuin luonnollinen ratkaisu kaikille muille ongelmille
jotka siis ovat seurausta ihmisten toimista ja vaikutuksista
kaikelle koko maapallolla.
 
Mutta, ihminen pelkää tuhoa, muutosta
vaikka samaan aikaa toivoo maapallon toipumista
ja sen uutta kauneutta, elinolojen parantumista
ja huolehtii jo tulevien polvien elinmahdollisuuksista.
Tällä menolla niitä ei ole, tai ne ovat hyvin huonot,
kun kaikki vähin erin lahoaa;
   maa saastuu, ja meret
      ravinto loppuu, ja puhdas vesi
         luonto katoaa ja eläimet sen
ja ilman laatu vähin erin saastuen.
No, minkä näet ratkaisuksi, Ajallinen hyvä,
sinä joka kyselet ja osittain jo näet tilanteen vakavuuden
vaikka - niin paljon on hyvää ja kaunista
kun katselet maailmaa omasta ikkunasta
ja vaikka niin kauniisti huolletuista turistikohteista
puhtaasta luonnosta ja metsistä
ja viel puhtaiden ja raikkaiden järvien rannoilta.
Se kaikki on enää vain pieni osa kokonaisuutta
ja varsinaiset ongelmat ovat niistä kaukana. Vielä,
mutta lähestyvät vuosi vuodelta.
Ja nyt, Ajallinen, jätän sinut hetkeksi pohtimaan tätä kaikkea
ja samalla puntaroimaan mahdollisia ratkaisuja
joihin palaamme täältä laivalta seuraavassa viestissä.
Terveiset laivalta
-Näkijä
*
 
21.03.2021
Kuka pelastaa mitäkin
-Lähestytään jo vastausta, Ajallinen hyvä,
kysymyksen ydintä ja vastausta;
meneillään olevaa muutosta
kehityksen ratkaisua, ja vaikeutta
ymmärrystä tilanteelle, miss' juuri nyt ollaan.
Etsitäänkö kaikella vain ratkaisua,
jolla turvattaisiin ajallisen kokonaisuutta;
maapallon tilaa ja sen jatkuvuutta,
jos toisessa vaakakupissa on 
kaiken tuhoamisen jatkuminen
ja toisessa pelastuminen.
Ja nyt katsotaan, mitä ollaan tekemässä;
ollaanko tuhoamassa, vaiko pelastamassa
ja, kuka oikeasti on tuhoamassa,
kuka oikeasti pelastamassa maapalloa tuhoutumasta.
Puhutaan nyt ajallisen hetken vaivasta ja sen uhkasta
ihmiskunnan tulevasta.
On kuin kaksi puolta, jotka tavoittelevat samaa tulosta;
toinen pelastusta, ja toinen pelastusta, myös
toinen kohdistaa pelastusta maapalloon
toinen kohdistaa pelastusta ihmiskuntaan
ettei sille vain tapahtuisi mitään pahaa
vaikka, oikeasti ... sille on tapahtumassa pahaa
ajallansa kaiken katoavassa tulevassa.
Toinen puoli elää maapallon säilyttämisen unelmassa
ja ihmiskunnan tulevassa.
Ja nyt nuo kaksi puolta;
ovatko yhteisessä unelmassa,
kun toinen on säilyttämässä tuhoavan suunnan
ja toinen on vapauttamassa tulevan suunnan tuhoista.
Molemmat puolet ovat pelastamassa,
vai, onko ollenkaan kahta puolta.
Toimivatko molemmat puolet 
sen suuremman pelastuksen puolella;
jatkuvuuden turvaamisen puolella
toinen tietoisesti, 
toinen tietämättänsä, kuin taistellen paremman pelastusta vastaan
onkin viemässä sitä juuri eteenpäin.
Eli, suunta on yhteinen ja sama.
(Voiko tuota kaikkea nyt epäselvemmin kuvata?)
Jokin pieni joukko yrittää vastustaa hyvän tulevan suuntaa
ymmärtämättä ollenkaan, että yrittävät pelastaa
tulevan suurta tuhoa ja sen suuntaa.
Vaakakuppeja on vaikea toisistaan erottaa
kun molemmat painaa samaa
eikä oikeastaan olekaan, kuin yksi ainoa kuppi
jota molemmat samoin toteuttaa.
Tarkemmin tuota nyt kuvaamatta ...
- eletään ratkaisujen aikaa
ja edetään koko ajan kohti hyvää tulevaa
ja maanpiirin oikeata unelmaa.
Toivottavasti Ajallinen sai tästä selvää
Terveisin
- Näkijä
*
 
21.03.2021
Maanpiirin pelastusta
-Tässä Ajalliselle vielä vähän jatkoa edellisiin.
Tuota (edellä kirjoitettuja) vaikea tajuta
kun on niin monenlaista touhua ja pelotusta.
Mutta kuitenkin, kaikki toimet toteuttavat maanpiirin pelastusta;
tuo tarkoittaa maata ja luontoa
meriä ja vesiä kaikkineen.
Vain ihminen, on se syyllinen ongelmien.
Hänessä piilee ratkaisu tulevien aikojen.
Hän on keskeinen osa tulevien suunnitelmien.
Palvelevatko kaikki teot, mi menossa nyt ovat
ihmiskunnan säilymistä, vaiko, sen vähennystä
- on se suuri kysymys
ja jonka vastaus on se suuri aivoitus.
Mutta, sen vastauksen perässä, sen seuraus,
on maanpiirin pelastus kaikkineen
myös ihmiskunnan tulevineen.
Pelastustoimet vaativat suurta lujuutta
kuin suoranaista julmuutta
jotka taas herättävät suurta vastustusta
... eikä aiheesta saa edes suoraan puhua.
Siksi etsitään taidokkaita tapoja,
ett' ihmiset itse tekevät valintoja tulevainsa puolesta
vailla pakotusta.
Näin muodostuu kuvia
joissa hyväntekijät ovat kuin pahoja
ja pahantekijät hyviä
mutta, erottaa hyvät pahoista, ja pahat hyvistä on kuin mahdoton 
tehtävä sillä, molemmilla on oma tärkeä osansa kokonaisuuden 
toteutuksessa.
Ja, tulos on kaunista, kuin uuden luomakunnan luomista
uuden ihanan ajan alkua, ja kehityksen kulkua
kohti unelmien toteutumista.
Terveisin
-Näkijä
*
 
25.03.2021
Sanat kiertävät kaartavat
-Ajalliselle vielä jatkoa edellisiin...
Nuo sanat kiertävät, kaartavat
piilottavat, avaavat
suuria lupaavat suuntaan ja toiseen
- uskomattomat, näkymättömät
toteutuvat ... aikansa myötä
ihmiskunta tekee nyt raskasta työtä;
pelastaa ja tuhoaa
rakentaa huomaamattansa tulevaa
ja sen kaunista unelmaa.
Mutta, elää nyt koko ajan sen matkaa
jonka päässä vasta, se unelmansa saavuttaa.
Ei aikoja, ei paikkoja
ei edes tarkkoja tapoja ole tarvis kuvata
sillä, kaikella on ratansa, aikansa ja paikkansa
kaikkeuden matkassa.
Eikä, oikeasti, ole mahdollista sitä muutella
- elämän suurta tarkoitusta
joka on ollut olemassa ja aikojen alusta
ja ollen koko ajan matkalla sen toteutumista.
Jokainen askel, jokainen päivä
jokainen teko hyvään ja pahaan
- myös jokainen teko valtaan ja rahaan
vie edelleen ja eteenpäin sitä suurta suunnitelmaa
jonka vallassa on koko näkyvä maailma
- ja jonka ohjaajana on näkymätön ulottuma.
Sillä, eihän nyt ihminen osaisi tällaisia
vaikka, niin pystyvä jo monenlaiseen onkin ajallisensa teoissa.
Mutta, kun kyseessä ei ole yksin ajallinen maailma
vaan, myös ajaton ulottuma, jota ihminen ei vielä tunne
... vaik olisikin hänelle jokin tunne
mutta, ajallinen ja ajaton on yhteinen tila ja unelma
jossa toinen tukee toista
ja toinen kasvaa ajallaan kohti toista
ja tuo ihana yhteinen kaikkineen on suurenmoista.
Mutta, tuon kaiken näkeminen ihmissilmin on vielä mahdotonta
eikä ymmärrys tuleviin yllä.
Ja, jos jotakin jo näkyvissä olisikin, on se piilotettu sanojen taa
ja sanat tulevien kuvia avaa
sillä, jokaisessa sanassa on kätkettynä tulevien salojen maailma
- joka ON.
Ei noita sanoja tule piilottaa, vaan, jakaa
ymmärrys oikea ne ajallaan avaa.
Mutta, sanat sanotut  tulevia esiin kantaa.
Edelleen, terveisiä laivalta
-Näkijä
*
30.03.2021
Kertoja:
Noniin, nyt siis käynnistyi tässä yhteydenpidossa uusi vaihe. Ja hyvin näkyy toimivan.
Ajallinen sai ensimmäiset postinsa, jotka Näkijä oli hänelle ja valmiiksi kirjoittanut,
jääneet vain sitä lintua odottelemaan. Sisältävät vastauksia Ajallisen aikaisempiin 
kysymyksiin. Tuskin vieläkään on ehditty kaikkiin kysymyksiin vastata, sen verran
paljon ja suuria kysymyksiä tuo Ajallinen ehti linnun mukana toimittaa.
Niitä saamiaan vastauksia Ajallinen nyt jäi omassa rauhassaan tutkimaan.
Ja, napsahtihan sinne postilaatikkoon vielä aivan uusikin posti, jossa Näkijä jo 
suunnittelee jotain uutta ja ajankohtaista. 
Ja näin hän siitä kirjoittaa...
30.03.2021
Menneitten kuvia 1
-Kuulehan Ajallinen, sinä elät nyt seassa myllerrysten ja suurien 
muutosten  - on nyt menossa ajallisen aika ja kuin ”päivä kuun valossa”.
Ja tuo ajallisuus ei tarkoita yksin sinua, vaan kaikkia, jotka nyt ajassa 
elävät, sinä vain yhtenä siinä suuressa joukossa, kuin kaikkien kuvana 
tässä oudossa ajassa, jossa kuu on päivän valona, ja kuljetaan 
hämärässä hapuillen, vajavaisesti nähden. Ja, jos vielä sattuu jokin pilvi 
kuun valon kohdalle, sen vähäisenkin valon piilottaen.
Siksi on hyvä kaivaa menneitten kuvia, jotka kuvasivat tulevia ennen 
kuin tulevia vielä olikaan - oli vain pieniä viiltoja, lastuja meren pinnalla, 
outoja tulevia lupaavia.
Niitä on nyt aiheellista avata, ja uudelleen opastaa tulevien askelia. 
Joten, aloitetaan ... ja palataan aluksi tutkimaan parin vuoden takaisia 
sanoja, silloin outoja, mutta jotka nyt ovat tosia.
Jatkan tuosta seuraavassa postissa.
Terveisiä laivalta
-Näkijä
*
 
01.04.2021
Vastaus kauneuden huolesta
Kun Näkijä huomasi Ajallisen kysymyksen (Tekninen ikkuna), 
ja suuren huolen Maan kaiken kauneuden säilymisestä, hän päätti 
siihen jo pikaisesti vastata.
Ja näin Näkijä Ajalliselle vastaa: 
-Niin, Ajallinen ajattelee nyt väärin, ja pelkää turhaan kaiken 
tuon kauneuden puolesta, sillä, eihän tarkoitus, ei meneillä ole,
kaiken tuhoaminen ja kadotus, 
vaan, pelastus, kaiken kauniin säilytys ja ennalleen asetus,
palautus siihen mi ennen niin kaunista oli. Siis, pelko pois.
Ei luonto, ei ihmisteot, tarvitse olla muutoksen kohteena,
vaan, ihminen itse, joka siis on tuhoamassa tätä kaikkea kauneutta
- pitää varjella, ettei sitä pääse tapahtumaan.
Ja ne ihmisteot, mitkä oikeasti ovat uhkana, ne tulee korjata.
Siis, tahto on hyvään, ei pahaan, 
kauneuden säilyttämiseen, ei kadottamiseen.
Vain sille itse uhalle on jotain tehtävä, siinä se korjausprosessi.
Mitä se hyödyttäisi kaikkea kaunista tuhota, 
aikaansaannosten kaikkien kadota - ei,
vain sen uhan tulee poistua, joka tuolle kaikelle on vaarana.
Siitä on nyt kyse ja puhe, ja siinä se tarkoitus kaikelle,
mi nyt menossa tälle ajalle.
Terveiset laivalta
-Näkijä
*
06.04.2021
Oikeata vaiko väärää - vastaus kysymyskirjeeseen 2
Uusi kysymyskirje hetkessä vilahti laivan postiin, josta Försti taas nokkelana
sen poimi...
-Mitennin-nokkelana... mullehan se kuuluu ku-mä-ohjaan tätä laivaa kerta,
älä sinä Kertoja kuvaile omias, Försti jo vähän hermostuu Kertojan kuvaavista 
kaunosanoista.
-Taas ois postii! Försti huutaa.
-Jaha jaha, toteaa Kapteeni, kiiruhdettuaan laivan kannelle. 
-Kuka ehtii kuuntelemaan mitä Ajallisella on taas mielessä.
Putkahtihan kannelle muutama kuulija, Näkijä nyt aivan ensimmäisenä. 
Hän kun on ollut hyvin kiinnostunut Ajallisen kuulumisista. 
-No, luehan taas, mitä Ajallinen kirjoittaa, hän Kapteenia opastaa.
Ja Kapteeni lukee saadun kirjeen, jota väki äänetönnä kuuntelee. 
-Aikamoista aikaa siellä eletään, joku joukosta huokaa.
-Minä otan senkin, Näkijä ilmoittautuu. -Samanlaista asiaa nuo näkyvät 
nyt olevan toinen toisensa perään. Tosin monimutkaistuu pikku hiljaa.
Vastaamisiin on jo syntynyt selkeä käytäntö, vastaaja sanelee ja 
Runoilija kirjoittaa puhtaaksi, jonka jälkeen hän hoitaa vastauksen 
viestilinjan toimitettavaksi Ajalliselle.
 
Ja Näkijä taas aloittaa kuin suoralta kädeltä...
-Ajallinen on ajan ytimessä, huokaillessaan ajallisen ajan tapahtumia.
Mikä oikeasti on oikeata mikä väärää, ja mikä väärältä näyttävän 
kautta onkin juuri sitä oikeata ja todellista tarkoitusta.
Ja joku oikealta näyttävä voikin oikeasti olla sen todellisen oikean 
vastustusta  - vaikka silläkin kyllä voi olla oma paikkansa 
kokonaisuuden toteutuksessa.
Kuka oikeasti ajallisissa voi sanoa, mikä on totta, mikä valhetta, 
sillä ne ovat kuin toinen toisensa sisässä toteuttamassa todellista 
tarkoitusta, joka on se oikea oikea.
Mutta, kannustaessaan ajallisen oikealta näyttävää, voikin oikeasti 
olla sen todellisen oikean vastustusta.
Ja, vastustaessaan väärältä näyttävää, voikin olla juuri sen todellisen 
oikean vastustamista.
Ajassa tulisi nyt olla tarkkana, millä puolella toimia, sillä sen 
tunnistaminen on lähes mahdotonta ilman ylemmän ymmärrystä. 
Ja silloinkin vielä kaiken näkeminen on monimutkaista ja vaatii 
harjaannusta ja oikeiden silmien avautumista ja ylemmän 
ymmärryksen omaksumista.
Jos Ajallinen nyt odottaa vastausta, jossa sanotaan: tuo on oikein, 
tuo on väärin, niin sellaista ei voi sanoa, sillä nuo molemmat 
palvelevat samaa kokonaisuutta olemalla samaan aikaan oikeata 
ja väärää, riippuen vain katseen kulmasta ja todellisen totuuden 
suunnasta.
Minä tiedän kyllä, tämä kaikki on ajalliselle ajalle lähes mahdotonta, 
seisoa nyt kuin oikealla puolella, sillä se oikea puoli voi yhtä hyvin olla 
se näennäisen oikea, tai näennäisen väärä.
Ja vielä, jos ajallisissa ryhtyy taisteluun oikealta näyttävän puolesta, 
kiihkeästi vaik uhaten surmata toisin ajattelijan - hän voi hyvinkin olla 
väärällä puolella, uhaten tappaa juuri sen oikeassa olevan..
Ja, jos joku ryhtyy vastustamaan näennäisesti väärältä vaikuttavaa, 
voikin hän olla huomaamattansa vastustamassa juuri sitä oikeata, 
jonka tuleekin tapahtua. 
Ja sitten lopuksi siitä puuttumisesta jonkun kirjoituksiin...
Älä puutu, olet pian mukana vastustuksen touhussa, sillä oikein on 
antaa kaiken tapahtua, ja toteutua sen tulevan, mikä on rakenteilla. 
On tärkeätä olla oikealla puolella. Mutta siis, mikä on oikeata ja 
mikä väärää, sitä kuin mahdoton erottaa, sillä moni väärältä näyttävä 
voi hyvinkin olla oikeata ja tarkoituksellista, ja oikealta näyttävä 
voi olla suurta valhetta - tosin, senkin voi olla tarkoitus toteutua.
Toivottavasti Ajallinen pysyi nyt mukana näissä vastauksen
kiemuroissa.
Viisautta Ajalliselle toivottaen
-Näkijä
*
 

08.04.2021

Menneitten kuvia 2
Näkijä nyt lupauksensa mukaisesti, on omassa hiljaisuudessaan 
kaivellut niitä menneitten enteitä, joista oli puhetta eräässä 
viimeaikaisessa viestissä.
-Niin, Aatami Ajallinen, hän aloittaa kirjeensä, -olen täällä vähän 
tutkinut menneitä ja päätin niistä esille nostella joitain tärkeimpiä, 
Aivan aluksi otan sen ensimmäisen, jossa kuin salaisesti kuvattiin
tulevia tapahtumia, vaikka niistä ei silloin vielä suuremmin puhuttu.
Ainostaan se ilmaston tila siellä, josta silloin vähän meuhkattiin, ja 
se pikku tyttökin siitä asiasta itsensä esille saattoi.
Siinä samassa yhteydessä kun siitä kerroin, sivusin jo 
huomaamattani  myös muitakin lähestyviä ongelmia, sisältäen 
myös sitä virusvaivaa, joka nyt on hyvinkin vallalla ja laajennut 
koko maan piiriä koskevaksi.
Tuon ennusteen voi nyt uudelleen katsoa, ja sovittaa meneillä 
olevaan aikaan siellä. Siinä on monia kohtia, joihin kannattaa 
nyt uudelleen paneutua, vaikka se saman aikaisesti käsitteli 
myös tuon Kapteenin senhetkistä kasvutilannetta. Kuin käsi 
kädessä ne asiat siinä kulkevat.
Löydät sen näppärästi tästä osoitteesta >>
Terveisin
-Näkijä
- - - -  tähän päättyi poiminnot aikaisemmista - - - - 
...jatkuu

-Mutta, kuten jo totesin, kaikki on jo sanottu...
tai, melkein kaikki, sillä nyt puolen vuoden aikana
on taas jo edetty kohti lopullista tulosta
- josta kuitenkin ollaan vielä kaukana.
Paljon tulee vielä tapahtua ennen kuin on valmista.
Mutta, jos kuitenkin nyt pientä päivitystä
noihin aiempiin kevään ja kesän 2021 aikaisiin tarinoihin.
Ja oikeasti, kaikkihan on yhtä samaa jatkumoa
joka alkoi tulla ilmi näillä sivuilla jo huhtikuusta 2019
- siis, jo ennen ”ajan alkua”.
Ja nyt siis eletään ajassa lokakuun loppua 2021
kun ajallisissa taas alkanut tapahtua
joka sekin jo kuvattuna tuolla jossain edellä matkan aikana, 
- siis, miten tapahtuu muutos sen jälkeen
kun kaikki oli hetken avattuna ja vapautettuna.
Tässä siis ollaan nyt 23.10.2021:
Suunnitelmia suunnitelmia
poukkoilua edes-takas  -  tänään yhtä
ja huomenna jo toisin sovitaan ja sovitetaan.
Etsitään ratkaisuja
vaikka kaikki on kuin kamppailua
tapahtuman kulkua vastaan.
Voiko sitä oikeasti edes vastustaa? Ei voi,
mutta, tottakai, kaikkea tehdään ja puuhaa riittää
   ja mielipiteitä
      ja vastustuksia
         ja vastustuksien vastustusta
ja valheita ... jotka vievät eteenpäin
tulevien toteutuksia.
Ja, kuten jo aiemmin oli kuvattuna
ilman valheita ei voi toteutua tulevan totuuksia.
Joten, kaikella paikkansa tapahtumien kulussa
ja ihminen itse on kaiken välikappaleena
tulevien matkassa.
Yksittäisiä asioita on turha esille poimia
sillä, ne kaikki ovat niin muuttuvia
tänään näin, ja jo huomenna noin
ja, ”viisaat” muuttavat kantojaan
ja puolustavat paikkojaan ja asemiaan.
Pian jo syyttävät toisiaan
ja syyttömiä esiin kaivetaan, joille syitä sysätään
kun omaa pyykkiä pestään. - Likapyykkiä.
Näin siis etenee tämä Suuri suunnitelma
jonka pieni hippunen 
on tää meneillä oleva hetkinen.
Ja, piilossa on viel kaikki
jonka ei sallita tulla esille.
Mutta, siellä se kuitenkin on
se suuri, viel tuntematon suunnitelma
jonka tarkoituksena on korjata kaikki, mi sotkettu on
pilattu, tuhottu kaunis maa
ja ihmiset ihanat
jotta he yhdessä taas jatkavat
ja toteuttavat unelmat, jotka ON.
Kuinka kaunista onkaan tuo kaikki
ja aivan uskomaton
- jota ihmiset ei vielä nää, tulevan uutta elämää
johon siis kaikki kaikessa tähtää.
Mutta, tänään siis ... siirretään
kuin pelilaudalla yhden nappulan tehtävää.
 
Ja, sille Aatami Ajalliselle on sanottava
ettei turhaan huolehdi olevia ja tulevia aikoja
sillä, täällä laivalla on kyllä tarjolla apuja
joilla paikata tulevan pakkoja
ja korjata vaurioita
jos/kun tilanne niin pahaksi siellä ajallisissa äityy.
Hän on siellä tärkeällä paikalla
näkemässä ja kokemassa ajan tapahtumia
joten, hän on kyllä hyvässä suojassa kaikkineen.
 
  
23.10.2021
Koska tämänpäiväinen sanoma
on kuin jatkoa kesäkuiselle tarinalle
toistan sen nyt tuolla alla
tämän uudemman perässä.
Aika joukkoja kokoaa
Ja Näkijä aloittaa:
-Ajallinen aika joukkoja kokoaa
niistä, jotka vastustaa
luulevat heistä, ”valoa Pohjolasta”.
Vaan, ei se ole mitään markkinaa
riemulaulua, juhlaa
- se on sisäistä hiljaista kasvua
joka vast' aikanaan kukoistaa
ja kohoaa ylle ajallisen
johdatuksessa ylempien.
Joukoissa, riemuissa
kätten taputuksien seassa
on kuitenkin aina kaksi
jotka tahtovat kasvaa paremmaksi.
Huomaavat, eivät kestä, usko
totuuden valon tulevan sieltä
ja poikkeavat pois omalle tielle
sille paikalle
jossa vast' silmät avautua voivat
korvat riemulaulua soivat
kasvavat voimat.
Ei haittaa yksinäisyys...
vaan, aikanaan
kun aika yhä enemmän vain painostaa
he paikkansa löytävät, saavat avun
jolla tuovat tarvitseville oikean avun.
  #
 
Jatkoksi siis poiminta - 19.06.2021
Valoa Pohjolasta
Ajallinen miettii ... valoa Pohjolasta?
Se häiritsee mieltä, yölläkin mietityttää.
Mikä juttu tuo nyt on?
Näkijä: -Totta, vaan tarua.
Valoa
tietoa, taitoa, viisautta
oikeaa elon asennetta ja näkyä

ymmärrystä ylemmästä
suuremmasta ulottumasta
ylemmästä voimasta ja sen tahdosta
suuresta suunnitelmasta.
Sitä on tuo viisauden ja ymmärryksen valo.
Ei sitä, mitä siitä nyt luullaan, ja siitä riemuitaan
ja ollaan kuin oltaisiin jotain suurta ja erikoista itse. Ei !
Vaan, se on se viisaus yllä ajallisen ymmärryksen
ymmärrys yllä ajallisen viisauden
näkökyky ylempiin johdatuksiin ja suuriin suunnitelmiin
- pois ajallisen kahleista.
Siis, nähtävä enemmän, ylemmäs, ja vieläkin ylemmäs.

Siitä on inhimillinen pois, jonka vallassa ihminen niin tiukasti on
eikä lainkaan tajua, että hänen itsensä on mentävä tieltä pois.
Mutta miten, siinä jo kysymys suuri on.
Ei siten, kuin ihmiset yleensä
ei siten, kuin on tehty aina, kun on esille haluttu tulla:
Se olen Minä! - ja Me!
Me olemme se valo. - Ei !
Vaan, jos jotain suurta sen oltava on, on se myös uutta;
muotoa, tapaa
joka suuruutta korostaa
viisautta ja ymmärrystä yllä maan
... se ajallista kauhistuttaa.
Rakkautta, niin ... kyllä
vaan, ei sitä inhimillistä ihmisten rakkautta
vaan, Totuuden rakkautta, joka on kuin tuli
se polttaa ja kadottaa.
Jos se ”valo” ois kuin ihmisten ymmärryksen valo
mikään ei muuttuisi.
Pian vain kuin uusi ”uskonto” vanhojen rinnalle
ja taas kaikilla kuin yhteinen sopu
- tai siis ... riita, tässä tapauksessa
sillä, sehän olisi jo tuomitseva muita
kun se olisi jo ihan toista. 
Siis, riita ...
sillä, eihän ajallinen ihminen omastaan luovu
asemastaan, oikeassa olemisestaan
vaan, tuomitsevat vain sen uuden
valheeksi vääntävät
selkänsä kääntävät, hylkäävät.
Siksi sen on oltava ihan muuta
että saisi se aikaan todellista uutta
jonka päälle vasta voi rakentaa tulevaisuutta
- joka siis on sitä uutta maata
ja tulevan unelman todellisuutta.
 
 
25.10.2021
Ymmärtämisen vaikeutta
-Aivan kuin lisääntyisi sokeus, aloittaa Näkijä,
vaik' tihkuu tietoja
totuuden hippusia.
Niitä vain vaikea nähdä, uskoa
ellei ole avattuja silmiä
korvia kuulla.
Vain harvat näkevät
harvat kuulevat
... kuin hyödyttömät huulet
yrittävät jakaa
kuulemattomat vastustaa, eivätkä nää
ajallisen ajan tehtävää.
Mutta, oikein menee kaikki
toteutuu suunnitelma
muuttuu maailma
kuin kauhuksi kaikille, vaik' eivät sitä nää
- vain harvat ymmärtää.
Sokeat jakaa maailmaa
kaikkia puolelleen pakottaa
luulevat sen olevan oikeaa
- niin, ehkäpä onkin
sillä, se juuri toteuttaa
Suurta suunnitelmaa.
Vaan, mikä on se suunnitelma
eivät sitäkään nää
sokeudessaan oikeaan tähtää
sillä, muuten se ei olisikaan mahdollista
he muuten jo vastustaisivat tulevan uutta elämää
tai sitä matkaa
joka vasta uusiin kantaa.
Näkevät kuin sivusta seuraa
miten aika muutosta toteuttaa
eivätkä mitään voi
sitä mitenkään vastustaa
... eivätkä haluakaan
sillä, sehän juuri kaikki
sitä hyvää toteuttaa
joka uutta rakentaa.
Toiset sen näkevät
toiset ovat näkemättömät
mutta, ajallaan, ja aikanaan
silmiä avataan
ja korvia kuulemaan
ymmärtämään
mistä kaikesta kyse on ollut.
Ja se totuus, että vain valheen kautta
voi toteutua ajallisen totuutta
ja korjaantuu
palautuu kauniiksi katala maailma
ihmisten kadottama, tuhoama
- ja kuin viime hetkellä
paistaa totuuden Aurinko.
 
Se ei mitään pelasta
ett' tapahtuu kahtia jakoa
sillä, kaikki kaikessa toteuttaa
ajallisen totuutta, joka on;
palautuu kaunis maailma
ja voidaan huomata
että se valhekin
oli osa totuutta
ja tulos
on kaiken tiedon avaava
niillekin, jotka eivät sitä nähneet
ja niillekin, jotka jotain näkivät
suuntia ymmärsivät
sisällään itkivät, ja iloitsivat.
 
  
25.10.2021
Ihmiseltä piilossa
-Mutta, jatkaa Näkijä...
salattu kulkee salassa
piilossa pandemian takana
hämätäkseen ihmisiä
näkemästä etenevää totuutta
mitä kasvatetaan taustalla.
Huomio on nyt ajassa
hetkessä, päivässä mi menossa on
ja varsinainen tavoite
on ajallisille viel tuntematon.
Joku sen näkee ain puolelta ja puolelta
vaan, kokonaisuutta ei tiedä vielä kukaan
suunnitelma napsii sopivia 
tarkoitukseen mukaan.
Ja, millä kuin puolella
itse kukin suunnitelmassa on
... se tieto on tarpeeton
sillä, molemmat puolet etenevät kuin yhteiseen
vaik katsovatkin erilleen.
Se vaatii sen
ett' saavuttaa ajallisen totuuden
ja suuren muutoksen, mi tarpeen on
muuten Maapallo piankin 
jo tarpeeton.
Vaikka, niin kaunista on paljon
ehjää ja koskematonta
on kuitenkin jo liikaa
mihin ihminen koskenut on
ja tuhonnut kättensä,
halujensa, himojensa kautta
mi elolle tarpeen on.
Ja, jos tarpeellinen on käynyt tarpeettomaksi
on elon tarpeellinen
käynyt mahdottomaksi.
Monet jo näkyy
monet ei
monet uhat ihminen
ihmiseltä piiloon vei.
 
  
26.10.2021
Vahvistaa ja kirveltää
Ja Näkijä jatkaa edelleen:
-Jokainen hetki
jokainen päivä
on voitto valhetta vastaan.
Vaikka jo, kuin luvattu
että, valhe voittaa
ja ajallisen totuus tapahtuu
on jokainen viilto valheen pintaan
kuitenkin suurta ja arvokasta.
Se vahvistaa niitä
jotka valheita vastustaa
ja samalla se kirveltää
valheen levittäjää.
Kummallista aikaa
ellei voisi sanoa,
että, toteuttaa matkaa, mi käytävä on
että tapahtuu se
salattu suunnitelma kuin kohtalon.
Niin, ... kohtalon
jonka takana 
toteutuu unelma
ja pelastuu
tää kaunis maailma
- siis, Maa
joka takaa ja turvaa
ihmiskunnan tulevaa.
 
  
26.10.2021
Miten minä voisin
Näkijä ohjaa: -Sano hänelle...
Niin, ystäväni, rakkaani
en minä voi sinua vahvistaa
enkä kieltää
- ja, onko minulla siihen edes lupaa
sillä, mistä minä voisin tietää
tiesi tarkoitusta ja suuntaa.
   #
Tuo kuin suuri viisaus matkalla on;
miten muuttaa voisit toisen kohtalon
jos uskoi - oliko se hyväksi
ellei uskonut - oliko se pahaksi.
Oma matkansa kuitenkin parhaaksi
- näytti miltä näytti
ihmissilmä petti;
ei se näe totuutta, ei valhetta
sillä, molemmat voivat olla
totta, ja valhetta.
 
  
26.10.2021
Seuraa sivusta
Näkijä edelleen opastaa:
-Tässä siis toteutuu se pieni sana:
”seuraa sivusta”, muistatko...
sillä, miten sinä voisit taistella
kuin tutkainta vastaan
siis, kuin suunnitelmaa vastaan.
Se on turhaa
vaik' kuinka se sanomattomuus, tekemättömyys
mieltä kalvaa.
Yrittää muuttaa toisen suuntaa
ja jos toinen ei nää
sanasi tyhjiin häviää
ja, jos toinen kuuli
hän jo kuullut oli aiemmin
matkaa nyt hitaammin, tai nopeammin.
Mitäs sinä siitä;
murehtia toista
iloita toisen osasta
- molemmat tarpeetonta.
Sillä, aikansa, tiensä, kullakin on
tietonsa, tuntonsa
tai tahtomaton
seurata muita
tai kulkea yksin
kukin omin mieltymyksin
vaan, kummallakin paikkansa
puolella ja puolella.
Tehtävänsä taistella
puolesta tai vastaan
... molemmat toteuttavat
omaansa tietä ainoastaan.
Ja, mistä sai hän sen tien
minkä omakseen tunsi
jota järkähtämättä kulki
- niin, sano sinä se, sinä viisas.
Mistä sait omasi? Tiedätkö sitä.
Juu, minä tiedän... kuuluu mutinaa.
Mutta, kuka voisi muuttaa suunnitelmaa, joka ON.
 
 
24.10.2021
Jos kuolen
Kun olen lähempänä
kuin Hubble avaruutta
voin kertoa enemmän
- jos vain täällä on ketään
kuulemassa - salaisuuksia.
Siis, jos/kun minä kuolen
ja jätän tänne 
tään sairaan sekasortoisen maa
ja, toivottavasti tavoitan
jonkintasoisen taivaan
ja niin, jos vielä
jonkin yhteyden tänne saan
- vaikken sitä kaipaakaan
niin, haluan auttaa
tätä Maata kohti tulevaa.
 
 
27.10.2021
Muutoksen matka
Muutos min otti
se muuttamaan jäi
matka muutoksen kanssa
eteenpäin käi.
Min muutti
mitä matkassa kantoi
mitä luuli, uskoi
... vaan, tiennyt ei
monia salaisuuksia
piikillä kehoonsa vei.
On aivan, kuin ei ollut ois mitään
kun ei tuntunut missään
kun ei seurannut mitään
- toisilla seurasi, toisilla ei
mut jokainen muutoksen
mukanaan vei.
Aika kuluu, ja aikansa ties
muutoksen määrä voimansa ties
... odotteli vain aikaansa
merkkiä esille tulla.
Apua!  Mikä on mulla?!
Hei!  Mikä sulla!
Onko mitään apua?!
Ehtiikö apu.
Oisko ees joku piikki?
Hiljaisten joukoissa voima riitti.
Usko ja luottamus kiitti.
 
 
27.10.2021
Pieneksi Maa
Kuinka pieneksi
kävi hetkessä suuri Maa
ja maailma.
Kuinka yhteistä kuin kaikki jo on;
     yks' uutinen
     yks' toimenpide tänään
sen tietää jo huominen.
Maailma pieneksi
yhdeksi, kuin samaksi
ja hallinta yhdeksi
suureksi muutokseksi.
Ja, mihin johtaa tää kaikki
mihin johtaa tää yksi
valta, hallinta.
Niin, raskaaksi tulevaksi
uudeksi maailmankuvaksi
elämää rajaavaksi
ohjaavaksi, opastavaksi
valvovaksi
jossa kaikki on tiedossa kaikelle
sille yhdelle
hallitsevalle.
Onko kuva väärä, vai oikea
sen näyttää tuleva.
Vaik' suunnitelma ois suuri ja lupaava
tapahtuu suuria, pakottavia
sairauksia kamalia
joihin apuja lupaavia - tai sitten ei ...
 
... sulku, salattu
jatkon viel' poies vei.
 
 
28.10.2021
Pöpöjen välitystä
Mitä outoa tässä
ihmisten yhteydessä
ja pöpöjen välittämisessä
toinen toisellensa.
Näin on ollut aina
ja näin on aina oleva.
Mitä outoa tässä
tämänpäiväisessä elämässä
samoin välittää ihminen
pöpöjä toinen toiselleen.
Ei kyse ole rokotuksesta
tai rokottamattomuudesta
vaan, normaalista tapahtumasta
... kaikki välittävät kaikkea
toinen toisellensa.
Ei sitä mikään estä
- paitsi erillään olo
olla yksinänsä.
Vain sillä on eroa
miten välitettyä torjua
jos on lähellä
tai muulla tavoin alttiina.
Oma puolustuskyky on ainoa
joka voi torjua
edellyttää hyvää immuunipuolustusta
joka sekin on monien osien summa.
Vaikea tietää ja arvioida
oletko suojattuna
vai, onko ”ovet auki”
pöpöjen sisään tulla.
Tarjolla paljon oppaita
joilla valvoa ravintoa, kuntoa
- entä, miten mielen hyvinvointia
sillä, mieli, kieli, jo vaikea on
sen horjuessa on ihminen suojaton
ja ovi auki on.
Eikä rokotteesta yksin ole portinvartijaksi
jos muu suoja on ponneton.
 
 -
(Jälkilisäys 29.10.2021:
Jokainen nk. k_r_na-piikki tuhoaa
ihmisen immuunipuolustusta
eikä siitä vahingosta ole paluuta
Näin ne jatkuvasti heikentävät
ihmisen omaa vastustuskykyä
kaikkia pöpöjä vastaan.)
 
 
28.10.2021
Mikä oikein, mikä väärin
Mikä on totta, mikä valhetta
sitä ei selvitä
ilman yliluonnollista apua
... kun on viel osattava tajuta
että tosi ja valhe
on niin vaihtuvaista.
Toisinaan valhekin on totuudellista
ja tosi on valhetta
riippuen asiasta ja tarkoituksesta.
Välillä valhe kasvattaa totuutta
ja totuus voi vastustaa valhetta,
     jonka tarkoituksena on edistää totuutta.
Niin kuin juuri nyt, tänä päivänä;
valhe palvelee totuutta,
     kun valhe edistää totuuden esilletuloa
ja totuus voikin olla
     juuri sen tarpeellisen valheen jarruna.
Ja, juuri tuon tähden
voi olla suurta viisautta
vain seurata sivusta
elämän totuuden toteutumista.
Mikä tässä nyt on niin monimutkaista?
 
 
29.10.2021
Ihmeellistä sokeutta
Ihmeellistä sokeutta, vaik selvää asiaa
on merkkejä, tutkimuksia, kuvia
puheita, varoituksia
sairauksia, kuolemia
uhkailuja
niin ... ei!
Ei avaudu silmät, ei korvat
ei kirkastu ymmärrys
ei tieto, ei merkit tavoita
- eivät voita pelkoa
uskoa, luottamusta
piikkien ihmevoimasta
... tuntemattomasta uhkasta.
Miten tämä on mahdollista?
Syntynyt suuri hätä
pelkoa vakavasta sairaudesta, kuolemasta
suljetusta maailmasta
- etsitään pikaista turvaa
vapautta uhasta
ja toivoa turvallisesta tulevasta.
Eletään mielikuvien maailmassa;
pelko, hätä, kauhu, kuolema
turva, vapaus, paluu takas
- oi, kuinka entinen olikin niin rakas.
Tulevien kuvien turvilla
voidaan toteuttaa
vaik millaisia hankkeita.
Ja massojen voima
suurten laumojen liikkeet
luovat uskoa oikeasta
tulevien turvasta.
Näin se on mahdollista
ja vastustajat ovat kuin vihollisia
jotka estävät tulevien ihania aikoja
menneitten paluuta.
Merkillinen suunnitelma, mutta toimiva
ihmiset kuin päättömiä kanoja
vailla omia aivoja ja ajatuksia
pelon sumentamia
toinen toistaan vakuuttavia ja auttavia
... inhimillisesti toimivia.
Mielikuvassa kuin suuri härkälauma preerialla
pelästyksissään seuraavat toinen toistansa
- laumassa joku johtaja
ja vaik suoraan rotkoon
kenenkään jarruttamatta
laumasta pois poikkeamatta.
Mutta, ihmisten maailmassa
on kuitenkin aina vastavoimia
joiden seurauksena tarpeellisia jarrutuksia.
Jarrutusten kautta estetään vahinkoja
ja kyseenalaistaminen
synnyttää tiedon jakoa ja kasvua
parempia tuloksia.
Kaikilla ain paikkansa
kehityksen kulussa
 
 
01.11.2021
Vaikea marraskuu
Ja alkoi marraskuu
se ”vaikea marraskuu”
kun asiat muuttuvat
ihmiset suuttuvat.
- Miksi suuttuvat...
kun turvat puuttuvat
ja mielikuvat muuttuvat.
Etsitään selitystä;
mikä oikein on menossa
mistä alkoi, ja miksi
mikä kaiken tarkoitus, ja kohde
mitä seuraavaksi tapahtuu
mistä oikea turva
- ja, onko ehkä turvaa lainkaan.
Suojaako annetut
suojaako tulevat
onko aina tulevien tulevat.
Kestääkö usko, luottamus, mitä jaettu on
riittääkö usko, mikä tuleva on.
 
 
Tulisiko jostain joku
joka sanoisi mikä todellisuus on;
tää hetki, huominen, tuleva
vaikkei olisikaan se kaunista
 
mut' lupaisi hän tulevia kauniita
tään kaiken myllerryksen takana
jota voisi uskoa
vaik se toisikin tulevan pelkoa
- ehkä löytyisi ratkaisua.
Niin, ratkaisua
joka ei enää voi tapahtua ajallisen teoilla
mitkä kohta koeteltu on
- avuton.
 
Apu, ratkaisu, on muualla
ylempien voimien avuilla, sanoilla.
Ensin kuin naurettavilla, mutta tehoavilla
kunhan usko uskomuksiin tyhjiin rauennut
totuus taustoista avautunut.
Vain pelko yhä suurempi ja kasvava
on saanut paikkansa
ja etsitään uusia turvia, valheellisia hurmia
joitain auttavia, niin kuin aina.
Ja, kun kaiken yllä ja takana
ois vain yksi sana
jolla, josta, apua.
Viel hetken salattuna
odottaen aikoja ...
 
 
01.11.2021
Mikä, mikä, mikä
Mikä, mikä, mikä
   mistä, miksi
      mitä tästä seuraa
         miten minun käy
miten omani, tulevani.
Apua!  Sairastunko
	kuolenko
              	 miten omaisteni.
Olenko turvassa;
	ruoka, juoma - koti
	terveys, sairaus, hoito.
Pakko!  Mikä pakko?
Mitä tästä tulee, jos mikään ei auta?
... Onko jokin piikki vielä?
Miten minun käy.
Entä jos sairastun...
Niin, ... näin huokailee ihminen
eilen, tänään viel onnellinen
seas' vähin erin kasvavien kysymyksien.
 
 
01.11.2021
Vaikea tajuta
Näkijä päätti avata 
sekalaisia ajatuksia:
-Vaikea tajuta
sanojen tarkoituksia
puolesta ja vastaan
- kehitystä vaikea torjua.
Vaik ollaan kuin samalla puolella
niin toinen on toista vastaan
kehitys kehittyy ainoastaan
toinen ei näe
ja toinen sen näkee.
Eletään yhteistä elämää
ja muutos on sama molemmille
sille, joka näkee
ja sille, joka ei vielä nää
- näin suunnitelma pimentää
taustalla salassa etenevää.
Pienestä sivujuonesta
tehdään jotain merkittävää
ja kaikki huomio siirtyy sinne
vaik oikeasti tulisi olla huolissaan, minne
millaisille tuleville kulkee tää Maa
ja Suurille suunnitelmille.
Jos muistamme, 
mi suurin tavoite kaikella on 
- pelastaa tää Maa, mit ihmiskunta tuhoaa

niin, sen pitäisi riittää avaamaan
tätä sekalaista maailmankuvaa
joka koko ajan rakentaa
sitä kaunista tulevaa
joka tulevalta tuholta pelastaa.
 
 
02.11.2021
Valhe voittaa
Valhe voittaa
	koska valhe palvelee totuutta
ja totuus toteuttaa
	tulevaisuutta.
Valheen vastustajat
	vastustavat valhetta
jonka tehtävänä
	on vahvistaa totuutta
	esiintuoda tulevaisuutta.
 
 
02.11.2021
Outo kysymys
Miksi rokotetut ei vastusta
tulevaisuuden suunnitelmia?
Sillä, onhan heillä sama kohtalo
- muuttuva tuleva
kuin rokottamattomilla
... ehkä viel pahempi
myrkyn määrä kehossa suurempi.
Ei tässä myrkyltä kukaan välttyä voi
mut' suojauskyky
vahvemman terveyden toi.
Miksi he, (rokotetut) eivät vastusta
kehonsa myrkytyskuormia
aina vain jatkuvia.
Ai niin, se suuri kuoleman pelko
heitä piikeille ajaa
odottavat vielä jotain vanhan tulevaa
vaikka se toivo on jo turhaa.
Ei ole paluuta vanhaan
sillä, koko ajan matkataan kohti uutta
uudenlaista tulevaisuutta
vaikka kukaan heistä
- rokotettu ja rokottamaton
ei tiedä siitä mitään
- uudet mallit jo itää.
 
 
02.11.2021
Kaksi ystävää pelkääväistä
Kaksi ystävää pelkääväistä
toinen pelkää sairautta, kuolemaa
toinen maailmaa muuttuvaa
enemmän kuin kuolemaa.
 
 
Toinen ei mieti tulevan maailmaa
toivoo vain entisen palaavaa
toinen jo katsoo tulevaa
maailmaa oudoksi muuttuvaa.
 
 
Toinen elää tässä
elämänsä pelossa
etsii turvaa, ett' huominen
ois pian taas kuin eilinen
toinen huolissaan on huomisesta
tulevien ihmisestä
millaiseksi muuttuvan näkee hän
tulevien elämän.
 
Toinen suostuu mihin vain
elo eilinen on arvokkain
kunhan vain ei muuttuisi mikään
- ei ymmärrä hän uhkista mitään
toinen ei suostu mihinkään
mit turvia tarjotaan päällä maan
hän näkee uhat tulevain
ihmisten niin muuttuvain.
 
On kuin kaksi maailmaa;
eilisen toive, sen unelma
ja huomisen pelko, sen muuttuva.
Tuleeko nyt näistä taistella
molemmat toivoo kaunista
onnellista huomista.
 
Toinen ei ymmärrä
ei osaa taistella
tulevansa puolesta
toinen näkee uhkia
uskaltaa vastaan taistella
itsensä, myös tuon toisen puolesta
ett' molemmilla
ois viel kaunis maailma.
Mutta, tuntematon viel on tuleva
molemmilla unelma
ett' maailma säilyisi kauniina
ja rauha vallita.
 
Mut' jokin sotki...
syyttää toinen toista
eikä ymmärrä, nää
ett' toinen taistelussaan
puolustaa myös ystävää.
Mutta, samassa liemessä molemmat
muuttuvat molempien elämät
toinen siit' ei tiedä lain
toinen sai leiman vastustavain.
Vaan, oli tietäväinen tai tietämätön
samanlainen on tuleva
maailma on muuttuva
ei entiselleen palaava.
 
Mutta, Maa ja maailma on pelastuva
kaikkinaisista uhkista
ja nyt jo ... rakennetaan
tulevien kuvia
- tämä vasta alkutaivalta
mut' siihen tulee vain suostua
olla mukana
kukin omalla tavalla.
 
Olet matkalla kohti tulevan kaunista.
Tärkeätä ois jakaa
rakentavia, lohduttavia sanoja
ja luvata:
on kaunis tuleva
ja tulevien maailma
ja toteutuu se ihmisen syvin unelma
- elämä on jatkuva näkyväisen takana
miss' voit myös kohdata
elosi rakkaita.
 
 
04.11.2021
Näkijä tietää
Näkijä sen tietää
ja Alkemisti myös
-Tee aikanasi se tärkeä työs.
Vapaaehtoinen - ei korjata voi.
Pakotettu - on korjattu
vain merkki jää
todistaa elämää.
 
 
04.11.2021
Scifi-uni
Aamuinen scifi-uni ...
Kuin scifi-elokuvaa
jossa maailma muuttuu
elämä muuttuu
ihmiset muuttuu.
Outo tuntematon uhka
saa aikaan kauhua, sairautta
ja muodon muutoksia
- eivätkä ihmiset itse voi asialle mitään.
Toiset muuttuvat
toiset eivät
ja etsitään syyllisiä
- ja etsitään apuja
jotka vois estää muutosta.
Ilmaantuu monenlaista huijausta
ja muka pelastusta
pakokauhua
... kuin voi jo nähdä elokuvista.
Syntyy voimakasta kahtiajakoa
muuttuvat ja muuttumattomat.
Muuttuneet vainoavat muuttumattomia
luullen heillä olevan jotain apua
joka vois tarjota pelastusta
tulevan kauhuista.
Ja, jos joku viel keksii sanoa:
muuttumattomissa on jotain ratkaisua
tai, että
kaikki on heidän aikaansaantoa
siitä jo syntyy syvää vainoa
- aivan kuin voi elokuvista jo katsoa
kun hulluiksi muuttuneet vainoavat
puhtaita muuttumattomia.
 
Mikä jakaa maailman
muuttuneisiin ja muuttumattomiin
niin, mikä ...
ihmisen elimistön muutos
jonkin kokeellisen lääkkeen leviämisen vaikutus
näkymätön, jota ei voi havaita
kuin vasta silloin
kun jo liian myöhäistä
- alkaa ilmaantua muutoksia.
Kuin unta - pahaa unta
elokuvista tuttua
vaan, ei samalla tavalla
... ihmisen liha ei tuo ratkaisua
ei puhtaan veren juonti ...
ei elokuvissakaan siitä ole apua
on vain kuin pakkoa
muuttuneen kehon orjuutta.
 
Mutta, aika on toinen
totuus on toinen
totuus tapahtumasta
tulevan muutoksesta.
Ei ihminen ihmistä syö
vaan, virus syö ihmistä
kalvaa soluja sisältä
muuttaa elintoimintoja
lamaa parantumista.
Eikä sille mitään voi
joku suunnitelman suuren Maahan toi.
Oisko apu piikistä
neutralisoida kokeen vaikutuksia
pelastaa sairauksilta, kuolemalta
vaan ... onko halua
käynnistää uusi pandemia
- nyt palauttava.
 
 
Mikä on se Suuri suunnitelma?
Kuka osaisi sanoa sen.
Kuka uskaltaisi paljastuksen.
Ja muuttuu maailma
paikalleen asettuva
kaikkea tasaava, rauhoittuva
tuhon uhasta vapautuva.
Ja avautuvat silmät näkemään
oikeata elämää
millä pelastua voi tulevien uhalta
kaiken kadolta.
 
Kuva kuvista hyppeli
elon kulkua piirteli
näytti palan sieltä, toisen tuolta
- ei yksityiskohtia.
Välit voi kukin arvata
ja myös kuvitella kulkua
- ahdistusten kautta kaunista lopputulosta.
Kuin uutta alkua
vaik vanhan päälle rakentua
ei tyhjästä aloittuva
vaan, jäljelle jäänyt paljon hyvää ja kaunista
josta jatkaa ihmiskunnan kehitystä ja kasvua.
Ja vaik ihminen on mikä on, ihminen 
hetken taas hän inhimillinen
ja kasvaa kansat, kasvaa Maa
jatkaa luomakuntaa
kohti tulevan unelmaa.
Ja minä unestani heräsin
uutisia katselin, kuuntelin
... ja untani ihmettelin ...
 
 
06.11.2021
Toinen uni-kuva
Piirtelee kuvia yks ja toinen
arvelevat tulevien maita
ihmisiä, eloa
tulevien tapahtumia
- pelkoa.
Ei pelkoa vielä
kun on uskoa ja luottamusta
- tulevien apuja
... vahvistavia, sanotaan.
Vaan, ihmiset ei ymmärrä, nää
ihmisen sisäistä elämää
eikä viel ees tunneta kaikkea
tulevan muutoksia
ja, kuinka voisikaan
ensi kerta tämä laatuaan
vaik kaikenlaista tehty ja testattu
tuloksia kadotettu
... jotain opittu.
 
Mutta, aivan kuin kaikki ois ihmisestä
ihmisen teosta
pahasta ajatuksesta, pyrkimyksestä
- vaikka asiat silleenkin kiertyy
kun etsitään syyllisiä tapahtumille
tulevien kuville.
Ja syyllisiä löytyy sieltä ja täältä
toinen toisiaan osoittaen, paljastaen
todellisia, keksittyjä
- voi valheen verkkoa!
Ja unohtunut on tyystin se,
miks on tää kaikki.
Mikä voisi olla muu syy kuin ihminen
riitaisia, rahanahne, vallanhimoinen...
He vain välikäsiä tässä ovat
sillä, ihminen itse toteuttaa sen
min itse aikaan saaden.
Oishan tapoja muitakin, moniakin
(meteoriitti, tulivuori, järisevä maa, meri ja sää)
mut' silloin ei ymmärtäisi ihminen
ett' oli itse syyllinen
tulevien muutosten.
Saa juoda kuin omaansa kalkkia
vaikka, niin...
kuin syyttömiä ovat kaikki.
Mut' muuttuu kaikki
ja korjaantuu elo syyttömien ja syyllisten
uuden alun mahdollistaen.
 
Ja nähtävä myös se suurempi kuva
suurempi kuin vain ihminen itse
- tulevien kehityksen
mi mahdollista ei ole päälle tämän
kehittyneen elämän.
Liian raskas rakenne
ja vinoutunut, vääristynyt ihmisen toimesta
ja luonteensa laadusta
- ihminen on mikä on, ihminen
ahne, riitaisa, sotaisa
itsekäs, vaik muuta yrittää - vihainen
listaa turha jatkaa.
Uutiset totuutta pauhaa - ihmisen rauhaa!
Niin, tässäkin muutoksessa
kun ois yhtä oltava
jotain opittava
niin, sodaksi vain tämäkin viel muuttuva
- ihminen rakastava?
 
Jos kuka nyt osaa katsoa
miten rakentaa uusi tuleva
niin, tämänkö päälle
tälläkö ihmiskannalla
se ois jotenkin mahdollista.
Ei ole.
Vaan, muutos suuri on oltava
että sen päälle 
ois uusi rakentuva.
Ja vast siitä voi saada aikaan 
sitä uutta kaunista
jonka päässä ... jossain kaukana
siintää se suuri Unelma.
 
Tässä oli toinen kuvaus
uni - kuin kuvast' kuvaan kulkeva
totuutta avaava, sille
joka voi nähdä ja uskoa.
Vaik' onkin niin paljon hyvää ja kaunista
ei tämän päälle voi rakentua
se uusi maailma.
Se vaatii kuin uuden ihmisen
tämän saman ...
mut' viel pitkän kehityksen.
 
 
07.11.2021
Runoilija tässä välillä itsekseen aattelee:
Paljon sanottu - paljon sanomatta
Sanoja paljon sanottu menneitten aikana
vaan, elo muuttuvaista
vanhat oli silloin - totta
mutta, tänään taas uutta
jo tällä välillä muuttunutta.
Ja, vauhti on kiivas ...
kuin ois kiire jonnekin
- ja , niin onkin
kaikki kuin nopeasti saatava piikin alle
... vaan, miksi!
Eikö kukaan kysy tätä kiireen tietä
ja matkaa vanhuksista vauvaan?
Eikö kukaan ihmettele?
Ihmiset vain suostuvat kuin teuraalle
jonkin valtakoneiston alle
uskotaan ja luotetaan johonkin
ymmärtämättä lainkaan
mihin oikeasti suostutaan
- suorastaan vaaditaan
ja sit' huokaistaan: -Olen turvassa!
Voi pelkoa, käsittämätöntä.
Jos kysyttäisiin, mitä pelkoa?
ei osattaisi edes selittää muuta, kuin ehkä 
jotain vakavaa sairautta, tai kuolemaa...
No, vakavia sairauksia ja kuolemaa
on ollut aina, ja on aina oleva
- luonnollista eloa
moni ihmisen itsensä aiheuttama
ja kuolema ... on kaiken takana
sitä ei kukaan ohita
sillä aina aikansa
- ollut aina ... ja on aina oleva.
Ja tuo pelko itsessään
on jo hitaasti tappavaa
vähentäen pelkäävän elinvoimaa
ja elon aikaa.
 
Lähdön syitä on monia
ja aikoja, hetkiä, tilanteita
syitäkin vaihtelevia
mutta, se on varma
kerran kohtaa kuolema itse kutakin.
Joillekin elämä kuin kesken jää
toisille se on määränpää
mutta, aina se edessä häämöttää
lähellä tai kaukana - ihan sama!
Jos vaikka juuri tässä hetkessä
kynä kädestä lattialle pyörähtää
ja vihkoon kirjoitettu sana kesken jä...
- vain yksi syvä huokaus, se viimeinen
... ja koitti vapaus elon taistelosta
ja varsinkin tämän hetken paineista ja hullutuksista.
Kasvot hymyyn jäivät
ja keho tyytyväinen lepoon
   keinutuoliin
      vihko avoinna sylissä
         viimeinen sana kesken jääneenä
- kynä lattialle pudonneena.
Siinä lähti tää Runoilija 
kiitollisena, matkansa valmiina.
Oi, mikä ihana kuva!  Se on ohi!
Sen tuo alla oleva välimerkkikin kuvaa
”ihmisen matka”                                      (kuvattu jossain edellä)
jossa ihminen jostain saapui, ylhäältä ja maasta
kasvoi ja kehittyi, elonsa eli
ja päättyi oikealle alas
kun matkansa valmis.

 
Mutta ... ei vielä!
Tuo vast' mielikuva tulevasta
- melkein kuin toive -
 
monta sanaa vielä kuultava
muistiin kirjattava
monta vihkoa sanoilla uusilla täytettävä
ja ihmiskunnalle jaettava
- kantautuu sitten minne kantautuu
tai, vaikkei tämän edemmäs - mitä väliä sen
taistelunsa oma itse kunkin ihmisen.
 
Ai niin, niitä sanoja...
tämäkin uusi vihko vasta alussa
ja kaapissa tyhjiä vihkoja odottamassa
tulevia sanoja - jossain valmistuvia.
Niin, on sunnuntai 7.11.2021
pilvinen aamu, kello 11.10, +4 astetta.
Ja minä, ajallisen Runoilija
odotan niitä uusia sanoja
ja seuraan jännityksellä tulevia aikoja
- mitä tästä kaikesta tarkalleen seuraa.
Vaikka, kaikki jo täällä kuvattuna
kait useampaankin kertaan
vain yksityiskohdat kuvaamatta
- ne saa kukin itse elää ja todeta
ja ihmetellä, mihin ihmeeseen
onkaan nyt osallisena
maailman näin muuttuessa
- merkittävässä käännekohdassa.
   #
 
 
08.11.2021
Kuin elokuvaa
Kuin elokuvaa
pitkää sarjaa vailla loppua
- tai, sitä ei ainakaan ole näkyvissä
eikä tiedossa ole sen loppuratkaisua
lopullista tulosta.
Monia käänteitä
  ihmisiä vaihtuvia
    hyviksiä ja pahiksia
      totuuksia ja valheita
        toiveita ja odotuksia
          monenlaisia pelkoja 
jotka kaikki eteenpäin vievät jännittävää juonta
- ja joka jaksossa jotain uutta ja odottamatonta.
Siis, kuin elokuvaa, jota juuri elämme
ja me kaikki itse olemme sen osallisia
näyttelijöitä ja yleisöä, niitä avustajia.
Ja roolit on jaettu, tietenkin
jo ennen elokuvan alkua
... sopiviksi katsottuja hahmoja
ja kullakin paikkansa 
tapahtumien kulussa.
Onko jossain valmis käsikirjoitus
onko joku ohjaaja, joka valvoo
että suunnitelma tarkasti toteutuu?
Täytyyhän olla
eihän elokuvaa synny ilman käsikirjoitusta
ja henkilöä, joka vastaa toteutuksesta.
Hyvis, hyvä, on jo edeltä kirjoitettu
samoin pahis
ja molemmat vain osansa, roolinsa toteuttajia.
Ja muillakin kaikilla
omat ennalta määrätyt paikkansa
tarinan kulussa.
Eikä mistään noista rooleista voi pois poiketa
tulee vain kuuliaisesti totella ja toimia
kohti lopputulosta.
Ja, jos vaikka rooliaan esittävä huomaisi
ymmärtäisi toisen roolin tekijän olevan pahis
tai vaikka hyvis, ei hän voi poiketa osastaan
ja ruveta toista näyttelijää ohjaamaan
kuin oman halunsa mukaan - ei
sillä, kullakin on omansa osa
näytelmän tarkassa kulussa.
Ja, ohjaaja vastaa
ett' kukin suorittaa vain annetun omansa
ennalta sovitun osansa.
Siis, kuin elokuvaa.
Ja, katsomossa istuu väkeä
seuraamassa filmin tekoa
kuitenkaan tuntematta tarinan kulkua
ja lopullista tavoitetta.
He ehkä näkevät ja ymmärtävät
hyvikset ja pahikset
toivovat, että tuo ja tuo nyt osaisi
tehdä niin, ja toinen noin
jotta jotenkin tuntuisi paremmalta
oikeudenmukaiselta - hänen itsensä mukaan.
Mutta, ei
heidän on vain suostuttava seuraamaan 
määrätyn juonen kulkua ja toteutusta
- ja vain jännitettävä sen lopputulosta
ehkä toivoen
että se ois hyvä ja onnellinen
ja varsinkin oikeudenmukainen
- siis, kunkin oman arvion mukaan.
Mutta, tämän tarinan kulkua
ei vielä tiedä kukaan
- paitsi tietenkin se käsikirjoittaja
ja ohjaajakin aina siihen asti
kuin hänelle on annettu
seuraavan osan liuskoja.
Eikä kukaan elokuvan toteuttaja 
voi tietää tarinan kulkua
kuin vain sen yhden osan verran
jota ollaan kuvaamassa.
 
Ehkäpä käsikirjoittajan pöydällä
on jo valmiina paksu nippu
tarinan tulevia kulkuja ja osia
joita hän sitten jakaa ohjaajalle
kun ollaan siihen kohtaan valmiina.
Näin etenee tarina
toteutuu vähin erin pitkä elokuva
ja osallistujat jännittävät
mitä tapahtuukaan taas seuraavaksi
kun työn alla oleva osa saadaan valmiiksi.
Ja, näyttelijät ja kaikki avustajat
ollen itse sen toteuttajia ja esille tuojia
reaaliajassa seuraavat tarinan kulkua
ja jännittyneinä odottavat 
käsikirjoituksen salattua loppuratkaisua.
 
 
08.11.2021
Huomaamatonta turvaa
Kahtiajakoa ja sokeutta
molemmilla puolilla.
On ”viisaita” ja vainottavia
ja suunnitellaan monenlaisia toimia
kuin rangaistuksia, vainottavia kohtaan.
Mutta, tarkemmin katsottuna
- onkohan nyt edes hyväksi tätä avata -
monet niistä ovatkin kuin suojia ja turvia
... juuri niille vainottaville.
Aiemmin oli jo kirjoitus
miten kaikki tartuttavat kaikkia
toinen toisiansa
... oli sitten piikitetty tai ei, ei sillä eroa
monenlaisilla pöpöillä, varianteilla 
piikkiproteiineilla ja ties millä viel salassa olevilla.
Nyt nämä eristävät toimet, kuin ”rangaistukset” 
kuten, erilaiset estot, kotiin sulkemiset
ties vaikka jotkin eristysleirit 
toimivatkin kuin huomaamatta 
vielä puhtaiden piikittämättömien suojina
kun heitä eristetään sairaista ja piikitetyistä
eivätkä pääse osallistumaan
pahoihin pöpöpesäkkeisiin.
Katseen kulmaa siis käännettävä, muistatko.
Joten, sinä ehkä vainottava,
pysy kiitollisena omassa rauhassa
kotona tai missä muualla erossa
turvassa mahdollisilta pahoilta 
ja yhä vain pahenevilta pöpöiltä.
Äläkä pyrikään osallistumaan 
paikkoihin ja tilanteisiin
joissa on paljon tartuttajia ja sairaita
ja monenlaisia heikkoja 
jotka voivat sinua tartuttaa
ja ehkä salaisesti imevät itseensä 
terveenpää ja vahvempaa elinvoimaasi
- ja näin heikentävät sinun, vielä puhtaan, 
energiaa ja omaa puolustustasi.
Samoin mahdollisesti vaadittava maski
toimii sekin puhtaille lievänä suojana 
tartuttajien ja sairaiden levittämiä
pöpöjä vastaan.
 
Miten vaikea onkaan tällaisena aikana
erottaa hyvä pahasta, ja paha hyvästä
kun mikä tahansa asia, hyvältä näyttävä
voikin todellisuudessa olla paha
ja pahalta näyttävä, yllättäen hyvä.
Tarkkaa erottelukykyä itse kullekin toivoen
-Elämän Alkemisti
 Tämän tarinan laivalta

 

 

09.11.2021
Erilaisia ihmisiä
Ajassa on tietenkin monenlaisia ihmisiä;
eri kansallisia, värisiä, taustaisia, kuntoisia
sivistystasoisia, ikäisiä jne.
Näin ei ole nyt tarkoitus ihmisiä jaotella.
Mutta, tähän erikoiseen ajankohtaan liittyen
on seuraavanlaista karkeata huomiota:
Ryhmä A  
Ovat piikitettyjä (jolla siis tarkoitetaan niitä,
jotka ovat saaneet kehoonsa Covid-19
injektio-piikin)
He ovat pelokkaina kaikkeen yleiseen 
uutisointiin ja uhkailuun uskoen, sen enempää
muuta ajattelematta ja tietämättä, suostuneet
vapaaehtoisesti ottamaan kehoonsa tuon
jaettavan Covid-19 injektion, myrkyllisen 
ja sisällöltään tuntemattoman piikkiaineen
vastustaakseen nk. korona-virus sairautta
ja sen vakavia oireita, peläten jopa kuolemaa.
Tähän ryhmään kuuluu myös niitä, kuin väkisin
piikitettyjä erilaisin painostus- ja pelottelukeinoin.
Esimerkiksi työpaikan menetyksen, tai erilaisten
kieltojen ja eristysten pelossa. 
Osa on ottanut piikin toivossa saada pian 
takaisin menneitten aikojen vapauksia.
Tähän ryhmään kuuluvat myös ne, jotka omaa
tietämättömyyttään ovat joutuneet ottamaan
piikin. Kuten esimerkiksi vanhukset ja asiaa 
ymmärtämättömät  pienet lapset.
Kuvaus ei varmaankaan ole kattava.
(Rokotuksestahan ei nyt ole kyse, koska siinä
ei ole kyseisen väitetyn viruksen minkäänlaista
heikennettyä osuutta. Ei tuosta nyt enempää.)
Siis, tällaisia ihmisiä on jo paljon, ja määrä
kasvaa kovaa vauhtia päivittäin.
Ryhmä B  
Ovat piikittämättömiä, jotka eivät ole ottaneet
kehoonsa tuota mainittua piikkiainetta.
Tämä näin karkeana jakona.
Mutta, tämä ryhmä on vielä jaettava erilaisiin
alaryhmiin, selvittämään mistä erilaisista 
taustoista B-ryhmän väki koostuu.
Alaryhmä B1  
Muodostuu ihmisistä, jotka määrätietoisesti
kieltäytyvät piikkien ottamisesta. Ja ovat myös valmiita
voimallisesti vastustamaan piikityksiä ja taistelemaan 
oman kehonsa terveyden puolesta.
Samoin he ovat valmiita taistelemaan myös muiden
ihmisten puolesta, ovat he sitten piikitettyjä tai 
piikittämättömiä, tietoisina kaikista mahdollisista
ihmiskuntaa kohtaan uhkaavista seurauksista.
He ovat kyseiseen asiaan paneutuneita, 
seuraavat tarkoin tilanteita ja kehitystä, sekä yrittävät 
selvittää kyseisen piikkiaineen sisältöä, ja niiden 
aiheuttamia haittavaikutuksia piikitetyille ihmisille.
He ovat myös tutkineet tarkoin ja maailmanlaajuisesti
aiheutuneita haittavaikutuksia. Ja muitakin syntyneitä
seurauksia.
He myös seuraavat kehityksen kulkua ja sen tuomia 
mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja muutoksia 
maailmanlaajuisesti.
Kaiken kaikkiaan he pyrkivät tarkoin selvittämään
pandemiaan liittyvät valheet ja uhat ihmisille, ja koko
ihmiskunnalle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
He eivät siis näe tätä kaikkea vaivaan ainoastaan 
itsensä takia, vaan auttaakseen myös läheisiään ja 
jopa koko ihmiskuntaa tulevien mahdollisilta ikäviltä 
vaaroilta ja seurauksilta.
Tämä on siis hyvin aktiivinen ryhmä, joka on tietoinen 
olevan hetken ja tulevien muutosten seurauksista.
- No, niin hyvin kuin se nyt tällaisena salattujen asioiden
aikana on mahdollista.
He kuitenkin tuntevat suurta huolta ja vastuuta koko
maanpiirin ihmisistä ja sen tulevaisuudesta
ja tekevät arvokasta työtä koko maan piiriä ja kaikkia
ihmisiä ajatellen. Myös piikin ottaneita. 
He ovat tälle ryhmälle ja koko ihmiskunnalle arvokkaita 
ihmisiä.
He eivät ole mitään vihollisia ketään kohtaan, vaan 
pyrkivät palvelemaan muita ja jakamaan löytämäänsä 
tietoa kaikille.
Alaryhmä B2 
Muodostuu ihmisistä, jotka jonkin sisäisen tietoisuuden
johdosta määrätietoisesti kieltäytyvät piikin ottamisesta
itseään ajatellen, ja ovat myös valmiita taistelemaan 
oman kehonsa terveyden puolesta.
Alaryhmä B3
Muodostuu niistä, jotka kuin katkerana eivät voi ottaa
piikkiä joidenkin terveydellisten tai allergisten syiden
johdosta. He kyllä ottaisivat piikin heti, jos se vain
olisi mahdollista.
Alaryhmä B4
Muodostuu niistä, jotka läheisten painostuksen johdosta
tai jotain esikuvaa seuraamalla eivät ole piikkiä ottaneet
ymmärtämättä itse paljoakaan mistään todellisista ja
syvemmistä uhista ja tarkoituksista.
Alaryhmä B5
Muodostuu niistä, jotka peloissaan molempiin suuntiin
yhä vain epäröivät päätöstään. On koronan pelkoa, sekä
piikin ja sen jälkeisten haittavaikutusten pelkoa.
Alaryhmä B6
Muodostuu niistä, jotka ovat terveytensä johdosta niin
huonoina, ettei heille enää voida piikkiä antaa.
Alaryhmä B7 - Erikoinen ryhmä
Tähän ryhmään tilastoissa lasketaan kaikki 
sellaiset ihmiset, joilla ei ole täyttä kahden piikin
rokoteannosta. 

Joukossa yhden piikin saaneita, ja niitä
jotka vielä harkitsevat  jatkopiikkien ottamista.

Ja myös ne kaksi piikkiä saaneet,
joiden viimeisestä piikistä on kulunut alle 1 tai 2
viikkoa. Tuo tieto on vaihteleva, jostain syystä.
Näitä kaikkia kutsutaan tilastoissa "rokottamattomiksi".
Alaryhmä B3-B7 sisältävät:
joukoissaan sellaisia, jotka tilanteiden pahetessa ja 
uhkien kärjistyessä peloista vapautuakseen 
kiireesti sittenkin suostuvat ottamaan piikit, maksoi 
mitä maksoi, seurasi mitä seurasi.
Alaryhmä B8
B1-ryhmästä, ja tietojen lisääntyessä ehkä 
muistakin ryhmistä, kasvaa oma ryhmänsä niistä, 
jotka kaikin keinoin ovat päättäneet olla piikkejä ottamatta
tai jatkopiikkejä ottamatta
mutta jotka todellisten pakkokeinojen alla ovat väkisin
joutuneet piikitetyiksi.
Tämä ryhmä on jatkossa aivan erityinen joukko, ja heille
on tarjolla aivan muut avut ja lait. Ei niistä nyt enempää.
Tämä nyt näin karkeasti avattuna. Ajan myötä listaa 
joutuu varmaankin tarkentelemaan.

 

11.11.2021
Ei pidä sokeutua
Ajassa ei pidä sokeutua
jos vaikka luuleekin saavansa epämääräisiä turvia;
piikkien antamia, ja niistä lupauksia.
Piikittömät (pian) jahdattuja, kuin avuttomia
vaikka kuitenkin vahvoja, kaikkia puolustavia.
Ei pidä sokeutua
valheellisten sanojen alla.
Sillä, kaikki, oikeasti
ovat  meneillään olevan muutoksen kohteena
hekin, jotka nyt luulevat olevansa turvassa
ja vapaana.
Heidän aikansa tulee!
Sitten kaikki ovat kuin vainottuna, tarkkailtuna
vangittuna.
Nyt kahtiajakoa
vaikka tulisi olla yhteistä apua ja taistelua
- ei toinen toistansa vastaan
vaan, muutosta ja sen voimia vastaan.
 
Vaikka, kuitenkin, niin ...
muutos tulee, mi tultava on
esto mahdoton
eikä maailma ole muuttumaton
- muutos nyt todellinen on.
Kuin ristiriitaa
taistelua, sotaa
joka kaikkia kohtaa.
Kaikki sen (pian) huomaa
ja vaikka yhdistää se voimaa tulevia vastaan
- kaikki kuin turhaa.
Muutos muutoksen toteuttaa.
 
Mutta, ...
jos rakennetaan hyvää ja onnellista tulevaa
sitä ihmiskunnan unelmaa
niin, tämä kaikki muutos juuri sitä rakentaa.
Sillä, se tuleva uusi
kaivattu, toivottu, odotettu
on mahdollista vain 
tämän muutoksen kautta ja jälkeen
kun muutos on valmis.
Miten tuon sovittaisi ihmisen järkeen
,,, ei mitenkään
ja vaikka sen tietäisi näin olevan, ja näin tapahtuvan
on se kuitenkin kuin uskomaton asian kulku
- nykyiselle maailmalle ja sen menolle
on saatava sulku.
Ja siihen uuteen, kauniiseen tulevaan
on vain tällainen kulku.
... ja syvä huokaus ...

Tää kaikki kaunis ympärillä oleva
vaivalla rakennettu
uskottu, toivottu
rakkaudella aikaan saatu
on vain kaiken toinen puoli
- se kauniimpi.
Mutta, se toinen puoli
... lähes piilossa salassa oleva
on tämän ajan suurena painona ja raskautena
ja esteenä sille kauniille
uuden tulevan kehitykselle.
Katseen kulmaa on taas käännettävä
nähtävä uudella tavalla - vaikka sattuu
koko ajan tapahtuu
ja se yhä enemmän tuntuu
- ja huokaa ihminen
kuin syytön ... ja syyllinen.
 
Miten olla kaiken keskellä onnellinen
... niin, katseen kulmaa vaihtamalla
ja ajan, elon perspektiiviä oppimalla
ja uskomalla, luottamalla
ett' on aina se suurempi
joka vaikuttaa kaikkialla
ja kaikkeuden parhaaksi
Totuuden rakkaudella rakastamalla.
 
 
12.11.2021
Kyse on hallintavallasta
Näkijä-Tietäjä herätti Aatamin varhain aamusella 
kuuntelemaan ajankohtaisia tietoja.
-Niin, Aatami Ajallinen, oikeastaan koko nimeltäsi
Aatami Anturi Ajallinen, toimit nyt kokijana ja tulkkina 
siellä ajallisen ajan keskuudessa
ja samalla välittäen näitä Laivalta lähetettyjä viestejä.
-Ei kyse ole enää mistään rokottamisesta
vaan, hallintavallan alle asettamisesta
... niin kuin, oikeasti, on ollut kyse koko ajan.
Tuo ”rokotus” on ollut vain kuin savuverho
hallintaan oton toimenpiteille
- ja, hyvinhän se on onnistunutkin.
On vain pienempi joukko enää
joka näkee, mistä todella on kysymys
jatkaen hallintaan oton vastustusta
ja tulevien tapahtumien varoittamista.
Hallintaan oton jälkeen 
ei ihminen ole enää itsensä oma
vaan, toinen voi ottaa kehon ja mielen
hallintaansa, määrätä ja seurata tekojaan.
Onhan ihminen ennenkin, aikaisemminkin
ollut erilaisten valtain ja voimain alle asetettuna
mutta, silti hän on saanut tuntea itsensä vapaaksi 
ja toteuttaa omia halujaan ja tekojaan.
Vaan, miten nyt onkaan näin nopeasti 
tapahtunut kuin huomaamatta - parissa vuodessa
tuo oman vallan siirto toisen alle
... ja todellakin, tietämättä ja huomaamatta.

Ihmeellistä.
Ja, oikeasti, nekin, jotka eivät vielä ole
tuon hallintavallan alle suostuneet
- ovat kuitenkin sen alla 
kuin yhtenä tottelemattomana ryhmänä
heidän mielensä ja ajatuksensa vallattuina
koska, koko yhteiskunta ja elinpiiri on
jo lähes kokonaan uuden vallan alla.
Tottelemattomiakin siis voidaan jo ohjailla
omalla tavallaan, koska ovat todellisuudessa
myös sen suuren hallintavallan alla.
Hetkessä saatiin suuri enemmistö
tuon suuren hallintavallan alle ja puolelle
ja he ryhtyvät herkästi kuin taisteluun toisiaan
ja toisin ajatteleviaan vastaan
... aivan kuten tuo uusi valta on tarkoin suunnitellut.
Vastustava ryhmä toimii nyt hyvänä pelotteena
alistetun valtaryhmän uskollisuuden kasvattamisessa.
Onko tässä, oikeasti, mitään uutta Auringon alla
- näin on toimittu ennenkin kaikkialla
kansoja, valtoja alistamalla
pienet ryhmät pelotteena, vaik ampumalla
uskollisuutta uudelle vallalle pelolla rakentamalla.
Ajassa on kyllä kaikenlaisia pikku valoja
monenlaisten tuulten lepattamia
valaisemattomia ... sammuvia
joista ei ole tien valaisimiksi kenellekään
vaikka suuret joukot niitä hämärässä
”päivällä kuun valossa” tihruavat
ja niistä turvaa, ja viihdykettäkin hakevat
kun suuremmat turvat ja isommat liekit
vielä puuttuvat.
- Ajallansa ilmaantuvat.
 
Ja tähän loppuun, ihan vain varmuuden vuoksi
pieni tilanteeseen sopiva ajatus 
vapaasti soveltaen vanhoista kirjoituksista:
En minä ole se valo, vaan minun jälkeeni on tuleva
se suurempi valo.
Voimia kaikille sinne ajallisen oloihin
  -Näkijä
 
 
16.11.2021
Muutoksen kourissa
Kuin jokin pimeyden vaippa
ois laskettu kansakuntain ylle
ja ymmärrys sammutettu
ajallisen tapahtumista.
Kuka laskenut tuon suuren vaipan
kuka sammuttanut päivän valon
kuka laittanut kansakunnat kulkemaan
	kuin pimeässä kuun valossa
kuka laittanut ihmismielet hyväksymään
	kaiken esille tulleen, ja tulevan
ja suostumaan ajallisen omituiseen virtaukseen
jonka tarkoitusta kukaan ei ymmärrä, eikä nää
- mihin kaikki kaikessa tähtää.
 
Jotkut ymmärtävät ... yksi siellä, toinen tuolla
yrittävät esille tuoda
vaan, kuin tuomion saavat 
	hämäryyden poluilla kulkevilta
	sokeilta uskovilta.
Ja, vaik millaisia merkkejä esille tulisi
uhkia, vaaroja, kuolemia
se ei herätä ajallisen menoon uskovia ja luottavia
vaan, ennemminkin pain vastoin
kannustavat valtakoneiston suuntaa ja jatkumista.
-Miten on mahdollista tuollainen sokeus, Runoilija kyselee
ja Aatami Anturikin läsnä olevana vierestä seuraa
kun kaunis toimiva maailma käsiin hajoaa.
Tuota ei selitä millään muulla, kuin sillä
	että näin on tarkoitettu
	näin tuleekin tapahtua;
maailman tuleekin muuttua
elämän Pallolla korjaantua
ihmiskunnan ja kaiken rakenteen uudistua
puhdistua, alas painua - ja uuden nousta

uuden valtakunnan ja maailmanvallan nousta
Maapallon palautua kaikesta siitä
	ryöstöstä ja vahingosta
jota se on saanut kokea.
Ja, kaikki on kuin päälaellaan:
vaarallinen on hyvää ja oikeata
ja hyvä on vaarallista
sairaita tehdään vain sairaammiksi
ja terveitä ahdistellaan, vaikka ... huomaamatta
heitä juuri ahdistuksilla suojellaan
		tartuntoja saamasta.
Eikä kuin kukaan kuitenkaan huomaa
kun aika vain kaikkea pahentaa
ja maailmaa huomaamatta lamaa.
 
Mutta, siis ...
tuon kaiken voi vain ymmärtää siten,
että näin sen pitääkin olla
että, sen Suuren ja hyvän suunnitelman
Maan piiriä palauttavan
tuleekin tapahtua
... kuin silmiltä, ymmärryksiltä salassa
ja ihmisten itsensä omasta toimesta
etteivät he voisi sanoa
että, Jumala, tai kuka muu suuri Voima
ois julma ja ankara.
Ja, tuosta nyt kuin huomaamatta paljastuu
kuka / mikä on kaiken takana
ja, jolla todellakin on voima ja valta
silmiä ja ymmärryksiä sulkea
ja, ajallaan vasta ne uudelleen avata
ja saada kaikesta kiitos ja kunnia
- Maan piirin pelastuksesta.
Ja, mahdotontahan tätä kaikkea on havaita
jos silmien eteen on asetettu verhoja
ja ymmärryksen valo on sammutettu
ihmisten kulkea kuin päivää kuun valossa.
Ja, välillä kyllä tuntuu, että 
se kuukin on viel pilven takana piilossa.
 
 
17.11.2021
Väsymystä, pimeyttä
Väsymystä, pimeyttä
ja pimeyden aikaa
pimeyden sokeutta
ja sokeuden aikaa.
Kauhistuttaa
kun ymmärrys kuin olematonta
vaik ihmisviisautta - onnetonta.
Vastakohtaisuutta!
Väsymyksen takana voimaa
pimeyden takana kirkasta valoa
ymmärtämättömyyden takana
	totuudellista ymmärrystä
ihmisviisauden takana ylempää viisautta.
Elämme pimeässä, hämärässä
päivää kuun valossa
jossa kaikki mainitut raskaat on vallalla
mutta, tuon kaiken hämärän takana
vuoroansa odottamassa
on tuo uusi kaunis maailma
jossa nuo mainitut valoisat hyvät
ovat jo vallalla
- ja siis, vain odottavat vuoroansa esille tulla.
Välissä viel verho erottamassa
oikeata aikaa vartomassa
ajallisen valmistumassa
aikansa, määränsä, saavuttamassa
sen Suuren muutoksen kautta.
Sitten vasta, kun kaikki on valmiina
on verho avautumassa
ja uusi valta vanhan tilalle asettumassa.
Mutta, sitä odotellessa
on kestettävä tää aika vaivoineen, kärsimyksineen
muutoksen tuomine paineineen ja raskauksineen.
Sille ei vain voi mitään
niiden on tapahduttava
- ei vain sormia napsauttamalla, vaan
oieasti elämällä, kokemalla
tuntemalla, oppimalla
uuteen kasvamalla.
Ja sitten ... kun on aika täys
levähtää auki verho
tunkeutuu valo pimeyden ylle, ja pimeys katoaa
valo, viisaus, ymmärrys, ajallisen valtaa
... ja muuttuu aika
        muuttuu elämä
            muuttuu ihminen.
Mutta, tuohon valoon
ei kuljeta oikaisten
vaik millaiset ois ihmisen vallat ja voimat
vaik millaiset torvet soivat
sillä se, mi valona tulee
tulee hiljaisuudessa
vain purkautuu esille kuin kaunis uusi aamu
Auringon rauhaisassa nousussa 
ja lintuin laulussa.
Siitä tuntee sen
unelmoidun uuden tulemisen.
 
Muutoksen prosessia on turha kuvata
sen kauhua ja raskautta
sillä, ... ei ihminen vähällä muutu.
Mut', muuttuu se
koetuksen ahjossa
uudeksi kauniiksi muodoksi taottuna
vanha poies poltettuna.
Tuota kaikkea nyt odotellessa ...
- uskoa ja luottamusta!
    -Näkijä
 
 
19.11.2021
Todellinen uutinen
”Uusi päiväkohtainen ennätys 1259 koronatartuntaa,
ja 70 % sairaalaan joutuneista on rokottamattomia”,
uutisoitiin YLE:n iltauutisissa 18.11.2021
Vaan, miksi niin paljon jätetään kertomatta, ja miksi 
uutinen kerrotaan juuri noin - kansalaisia pelottaen.
 
Näkijä kertoo nyt pikku tarinan:
Tartuntoja siis 1259 kpl
jotka on saatu epämääräisen, epäluotettavan ja
kyseiseen tarkoitukseen soveltumattoman mittaustoimen
tuloksena. Todellinen tulos voi siis olla mitä tahansa.
Mutta, jatketaan...
sairaalaan joutuneista 70 % sanottiin olevan "rokottamattomia".
Joten, 30 % oli nk. ”täysin rokotettuja”.
Vaan, mikä oli kyseisen päivän sairaalaan joutuneiden määrä?
Sillähän ei ole mitään tekemistä tuon saman päivä mittaus-
tulosten kanssa, vaan nuo ovat jo aikaisemmin sairastuneita,
ja nyt siis osa heistä joutunut sairaalaan, kuka mistäkin syystä.
Puhutaan tässä nyt siis vain päiväkohtaisesta 
sairaalaan joutuneiden prosenteista:
Siis, 30 % oli jo täysin rokotettuja,
eli, olivat saaneet toisenkin piikin, 
jonka saamisesta on kulunut yli 2 viikkoa. 
Se on se ”täysin rokotetun” määritelmä.
70 % oli rokottamattomia,
joka ryhmä muodostuu Näkijän mittauksilla seuraavasti:
n. 30 % (32,2) on sellaisia
jotka ovat saaneet jo toisenkin piikin, 
ja sairastuneet heti sen jälkeen.
Siis, piikin saamisesta kulunut alle 2 vkoa.
Tilastoissa heitä vielä kutsutaan ”rokottamattomiksi”.
n. 30 % (28,0) on sellaisia
jotka ovat saaneet vasta ensimmäisen piikin,
ja sen jälkeen sairastuneet.
Tilastoissa he ovat vielä ”rokottamattomia”.
n. 10 % (9,8) on sellaisia
jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään piikkiä.
He siis ovat oikeasti niitä ”rokottamattomia”,
ja tilastoissa kuuluvatkin kyseiseen ryhmään.
 
Jos nyt lasketaan tuo uutinen toisella tavalla
eli, oikeasti rokotetut, jotka siis ovat saaneet piikkejä
ja oikeasti rokottamattomat, piikkejä saamattomat
on tilanne seuraava.
Piikkejä saaneet seuraavasti:  
     Yhden piikin saaneet  30 %
     Kaksi piikkiä saaneet, mutta 2. piikin saamisesta alle 2 vkoa 30 %
     Ja sitten nuo ”täysin rokotetut”, joita ilmoitettiin olevan   30 % 
Saadaan piikkejä saaneiden yhteismääräksi 90 %
   
Oikeasti rokottamattomien määrä on tuo 10 %
Jos avoimesti kerrottaisiin tilastojen taustat ja laskentatavat
todellinen uutinen pienillä korjauksilla muodostuukin aivan toisenlaiseksi.
Miksi uutista ei kerrota näin?
Ja, miksi erilaisia rajoitustoimia säädetään
tuon pienen oikeasti rokottamattomien määrän johdosta?
No siksi, ettei kyse ollenkaan olekaan siitä, vaan ... 
-Noo, ei tästä nyt enempää, toteaa Näkijä. 
Ja, tämähän oli vain tarina ajallisen tapahtumista,
... pikku tarina vain.
... Tai no, jos vielä nyt kuitenkin sen verran, montako oikeasti
joutuu sairaalaan ja montako teholle.
Esimerkkinä vaikka juuri tuo päivän tartunnoiksi mitattu
(epäluotettava) määrä 1259 kpl.
Siitä määrästä jostain syystä sairastuu 1,8 % = 23 henkilöä.
Ja heistä sitten sairaalaan n. 20 %, eli 4-5 henkilöä.
Ja heistä saattaa joku yksittäinen joskus joutua tehollekin.
Niin, ja se kuolleiden määrä ... aika olematon.
Joten, pieneksi kutistuu tuo ilmoitettu suuri tartuntojen määrä,
jos ketjua loppuun asti seurataan.
No niin, tämmöinen tarina tästä.
-Jaahas, ... mitähän sieltä taas seuraavaksi ilmaantuu.


 
 
21.11.2021
Viisas ihminen
Kuinka viisaaksi on ihminen tullut
kuinka helppo on luoda virus
kuinka helppo on ihmistä muunnella
kuinka helppo on muunnella virus.
Kuinka viisaaksi on ihminen tullut
kuin jumalaksi kasvanut
   korkealle kurottanut
      kauas ulottanut
ja sisälle pieniin näkymättömiin
salaisiin kuin ulottumattomiin.
Näin viisaaksi on ihminen tullut
eikä rajoja vetää voi
kaukaisuus, syvyys, uudet maailmat käsille toi
... kuin mitä tahansa jo ihminen tehdä voi;
	kaukaiset lähelle
	näkymättömät esille
	kaikkeen kajota ja koskea
	kuin tulevia muovata
- hän on rohkea
kuin maailmoitten valtias.
Ja, kaiken min silmillään hän nähdä voi
ain uuden valloituksen eteen toi
näkyväisen maailman saloja
hän jo tutkia, muutella voi.
 
Mutta, paljon viel on tuntematonta
näkyväisen maailman sisällä
eikä kaiken syvintä olemusta
hän vielä ymmärrä

- ei ees itseään ihmistä -
miten vaikuttaa voi pienikin muutos
ympärillä olevaan
kaiken viel salaiseen toimintaan.
Sillä, pienikin piirto syvällä sisällä
voi olla merkittävä näkyvällä tasolla
ja vaik murskata
kokonaisuuden herkkää rakennetta ja toimea.
 
  
Mutta, vielä hän ei ymmärrä
mitä on näkyväisen takana
silmiltä, ymmärrykseltä salassa
piilossa ylemmissä ulottumissa.
Onneksi niin,
sillä se kaikki on viel kuoleman takana
ja siellä on vallalla toisenlaiset lait.
Ja sinä, ”viisas ihminen”, mitä tahansa
sinä näkyväisen ulottumista esille sait
sinä vain ”pähkinöitä” syliisi hait.
Ja tuo raja, jonka äärellä häärit
on raja kahden ulottuman
ja kahden voiman määrän;
toinen puoli vain ajallinen
toinen, on ikuinen.
Siin' on ero ulottumien voimien.
 
Ajallisen Runoilija kuin sisäisensä itkuun pillahti
kun valtakuntien rajalla
eloa molemmille puolille katseli.
Kyyneliä poskilla ... surren jo edeltä
mennyttä elämää, ja tulevaa kadonnutta
- joskin tänään viel  ennenaikaista
mutta, ohittamatonta.
Oi, miten kaunista on kaukaisuuden puolella
... levollisuutta ja rauhaa
ja miten ajallisen puolella
vain pelkoa, kauhua ja sotaa.
 
Kaksi eri ulottumaa
niin lähellä ovat toisiaan
vaan, voi miten kaukana
ne ovatkaan toisistaan.
 
 
21.11.2021
Tulevien edessä
Ja, kuin salaa jossain sisälläin toivoisin
ett' pian jo pääsisin pois
sillä, kasvavain ahdistusten askelet
raskaita olla vois
ett' piankin jo tämä kirjaajan virka
valmiiksi tehtynä ois.
-Vaan, oi ystäväin, kuulee hän jossain sisällään,
-ei aikasi vielä ole täysi
matkasi jatkuu, ja virkasi sun
kasvusi määrän odotetun;
sanojen, kuvien
tulevien unien lohduttava määrä
- se tehtävä ei ole väärä
eikä myöskään huolesi huomisesta
sen raskaista askeleista
sillä, muutos on suuri
eikä matka keveä ... kaikkia koskeva.
 
Tästä ei pelasta muu kuin se
että kirjoitan vielä kauniimpia 
ja osuvampia sanoja
mutta, miten ...

-Ei syytöksiä, vaan kauneutta
elämän sanoja säilyviä.
 
 
21.11.2021
Rajalla katselin
Ja minä rajalla katselin
     ajallista
     ja olevaista, ikuista
- ja minä itkin,
miten ajallinen on raskaaksi käynyt
huoliksi, murheiksi muuttuva
kaikki kaunis ja hyvä
on hetkeksi katoava.
Ja, uusi on valmistuva
se uusi kaunis
josta itku ja huoli on poissa.
Mutta, sitä ennen ... niin ...
 
Ja se raja
ei ollut ainoastaan aikojen raja
vaan, siitä rajasta
kuin jonkin levyn lailla
ilmestyi uutta aikaa ajalliselle puolelle
ja se olevaisen ikuisen puoli pysyi samana.
Ja minä katselin sitä tulevaa aikaa
joka tämän hetken viivasta
oli edessä tuleva
... se ei vielä ollut olemassa
mutta, se oli ajallisen olevaiseen matkalla.
Ja siinä oli jo näkyvissä
sen pinnalle piirtyneenä, mitä ajallisen tuleva on
piirrettynä eteeni, kuin tulevien ajan kohtalon.
Ja se oli outoa katsella
miten uutta levyä ilmestyi kuin tyhjästä
sen aikojen rajan kohdasta
... eikä se, mitä näin sieltä tulevan
ollut valkean puhdasta
vaan, valmiiksi kuvattua.
Se oli kuin jo olemassa
vaikka, ajan viiva ei ollut vielä sitä saavuttanut.
Siinä oli esillä tuleva, sen tapahtumat
sen minä ymmärsin, ja sitä  ihmettelin
... vaan, miten kuvata levyä
maapallon levyistä
johon oli kirjattuna ja kuvattuna
koko maailman tuleva tapahtuma.
 
 
22.11.2021
Mikä on oikein
Onko oikein ottaa piikki - on.
Onko oikein sitä vastustaa - on.
On oikein vain matkata kohti tulevaa
piikki lihassa, ja ilman piikkiä.
Molemmat on oikein.
Ja, molemmat tavallansa tutkivat tulevaa
toteuttavat unelmaa
- tosin, sen varhaista vaihetta vasta
mutta, molemmat ovat sinne matkalla.
Tulee tapahtua muutosta
	ihmiskunnassa
	ja ajallisen maailmassa ja Maassa.
Kaikki rakentaa pelastusta
siitä tulevan kauhusta
joka on uhkana 
tämän pikku kauhun takana
jonka takana ... on ihminen itse.
Ja, joka myös on takana aiheuttamassa
ja toteuttamassa tätä muutosta
joka on pelastamassa
tätä ihmiskuntaa ja Maata.
Kaikki toimet ovat tarpeelliset ja oikein
... näytti miltä näytti
       tuntui miltä tuntui
ja siin' seassa on ihminen itse
sellaisena kuin hän on;
   luonteensa viel kasvamaton
      kuin vihaa täynnä
         ja rakkautta vailla
kokonaisuuden kauneutta tajuamatta
itsekkäästi vain omaansa etsimällä
toista arvostamatta
omaansa arvostamalla.
 
Siis, ei tämän muutoksen tarkoitus
ole vain Maata pelastaa
vaan, myös ihmistä
sitä kehittää ja kasvattaa
luonnettaan jalostaa.
Ja uutta ihmistä rakentaa
tulevaisuutta varten
sillä, tällainen ihminen, mi nyt hän on
ei ole se tulevaisuuden ihminen, sinne kelvoton
sillä, tulevaisuushan pian ois jo
kuin se mennyt eilinen
joka juuri syyllinen
on tulevien muutosten.
Siis, oikein ...
on kasvaa kohti huomista
ja tulevien aikoja
kehittyä ja uudistua uudeksi, paremmaksi
toista huomioivaksi, rakentavaksi
... mitä hän ei nyt ole
vaikka monet niin luulevat
pinnallisten piirteiden kautta
ja omien itsekkäitten toimiensa kautta.
Jos näkisi hän todella itsensä läpi
- hän kauhistuisi sitä kaikkea
mi hänelle ilmi itsestään tulisi
- pettymystä polvillaan ulisi.
Siksi, kohti tulevaa, oi ihminen!
   kohti uutta huomista
      uutta Maata
uutta ihmistä sylissä sen
yhdessä pelastuen.
 
 
25.11.2021   (24.-25.11. yöllä)
Kuviteltuja tulevia
Julmaa vaiko kaunista.
”Sanojen yliluonnollisten virta voi kadota
jos tarttuminen ajallisen turvaan
on liian aikaista - vapaaehtoista.”
Näkijän sanoja muistelin, 
jotka kerran muistiin kirjasin
kun valtojen välisiä suhteita 
salaisesti kuvasin.
 
 
Niin, ja nyt minä ihmettelen
miten elettävä, mitä tehtävä
kun lähestyy yhä julmemmat toimet
pakot, leirit
joilla tottelemattomat ruotuun pakottavat
siihen virtaan ja elämän muotoon
mikä jossain, kuin tulevien tavoiksi piirretty on;
     jatkuvat piikit, kontrollit
     hitaat kuolot ja elämän tuhot.
Mennyt on se ihana entinen aika
se ihmisten oma vapaus ja tahto
- tulee toinen tahto
ja ylempi, kuin laki
jota jokaisen on noudatettava 
rauha ja vapaus pian tuntematon.
 
 
Vai, löytääkö se uusi 
viel rauhaisan muotonsa alistumisen jälkeen
jota joku jossain koko ajan valvoo
palkitsee ja rankaisee aina sen mukaan
kun uusiin sääntöihin tottelevaisena suostut.
En halua siihen!
En halua pakkoihinkaan!
En leirien kurimuksiin, katoamisiin
hitaisiin kuolemiin!
Mikä ois viisautta
mikä vastaus tulevien kuviin
rankkoihin uniin
toivottomiin tuleviin, onnea, iloa vailla.
Vain pelkoa, kontrollia
kauhua, kuolemaa
maailman menoa muuttavaa.
 
Entä, jos tuo ei olisikaan totta.
Jos sittenkin viel tapahtuisi jokin muutos, ihme
joka vapauden palauttaisi
ennen tuon pahemman alkua.
Jos olikin tuo kuvitelma vain pahaa unta
ja ... kun aamusella herään
minä huomaan kaiken taas ennallaan olevan
takaisin hyvään ja vapaaseen palaavan.
 
 
Olen silti onneton, iloton
eessä näiden uhkaavien kuvien.
Ei se viel huomenna, eihän ...
eikä kait ensi viikollakaan
... ei ennen joulua ...
vaik uhkaavat kuvat maailmaa valtaavat.
Mutta, jos jo ensi vuonna, kuitenkin
mitä silloin teen
... pakeneminen lie mahdotonta
ehkä hetkeksi, vaan ei eloni iäksi
pian vangiksi, siis jos en suostu 
tuohon ajan julmaan virtaan, kaikkia koskevaan
ihmisiä, eloa, tuhoavaa
ihmiskuntaa kadottavaan
- vai, sekö se tarkoitus sittenkin on;
     Maata vapauttaa
     sitä tuhoavasta kuormasta ja painosta.
 
 
Olenko minäkin se tuhoava
raskaan kuorman osanen
josta Maa tahtoo vapauden?
No, mikä minä sen kummempi, kuin tuo toinen
ja monet monet päällä Maan
ja kuka määrää, ett' kuka täällä jatkaa.
Ja, ovatko ne määräävät parempia
kuin ne määrättävät?
Eivätkö he sitten Maata kuluta
sen voimaa ja terveyttä kadota?
Ja, hekö ne määräävät
kuka lähtee, kuka jää
heistäkö sitten rakennetaan
sitä uutta kaunista elämää
... heistä, jotka päättivät, säätivät
säälimättä toteuttivat.
Heistäkö se uljas, upea uusi ihminen
uutta parempaa rakentaen - "ihminen 2.0"
joka toista rakastaa
joka yhteisesti toisensa kanssa
		uutta maailmaa rakentaa
sodat, vihat, ahneudet, kadottaa
ja kaikkia rakastaa
enemmän kuin itseään
ja kaiken toisensa eteen valmistaa.
Melkoinen kuvaus
ja kysymyksien pitkä lista.
Onko maailma oikeudenmukainen
... onko elämä sitä?
 
 
Muuttuuko ihminen hyväksi tuon kaiken kautta
muuttuuko paremmaksi
jonka päälle ja varaan rakentuu se uusi
kaunis tuleva maailma.
Onko jossain joku Jumala
joka toteutumaa valvoo
vai, onko kaikki tuo
juuri hänen rakastavaa tahtoansa
tai vaikka rangaistusta, vihaansa.
Niin, ties vaikka molempia.
 
 
Onko tämä ihminen sitten 
se terve, rakastava, ihana
toinen toisestaan huolehtiva.
Niin, jos nyt  katson tätä aikaa
sen menoa ja tekoja ympäri Maan
niin ... ei se kyllä siltä näytä, todellakaan.
 
Entä sitten minä
onko minussakaan oikeasti  mitään hyvää
säilytettävää
vai, olenko samanlainen paha
kuin koko ihmiskanta
joka odottaa muutosta.
Vaan, minä huomaan ...
en vieläkään saanut vastausta siihen
kuinka tulee toimia, jos...
 
 
Niin, jos ... jotain pahaa alkaa tapahtua.
Mitä teen silloin, jos kysytään:
Olenko puolesta, vai vastaan
kannatanko pakkoja ja uusia valtoja, voimia
jotka määräävät, miten tulevassa tulee toimia.
Kiellänkö, vai suostunko mukaan
outoon tulevaan
järjestykseen pelottavaan
johonkin outoon liekaan sitovaan
jossa kuljetaan pelossa ja uusissa ohjauksissa
käskyjen ja jatkuvien piikkien orjana.
Kaksi vaihtoehtoa, huonoja molemmat
- kumman valitset.
 
 
-Kummassa tarpeen on voimasi sun
apusi ylemmän, unohdetun?
-En tiedä. Ehkä molemmissa.
Toisessa kuin kadotus
elon menetys, ehkä hidas kuolema.
Toisessa riutuva, eloton elämä
käskyin, vaivain, kontrollin alla.
 
 
TAI !  Niin, jospa tuo toinen onkin se oikea
uudeksi ihmiseksi luova
ihmisviisaudella uudeksi rakentuva
dna:lla ja geenein uudeksi muovautuva
terveempi, tulevaisuudessa vahvempi
se uusi ihminen, 2.0.
Jos pelko onkin turha
ja kaikki ajallisen pelote onkin oikeata
   jonka tuloksena vapaus palautuva
      pelko poistuva
         rajat vapauttava
            palvelut avautuva.
Jos ihmiset ovatkin onnellisempia
iloiten ain piikiltä piikille turvaa hakien
kaikesta nauttien, uutta rakentaen
ja sen kaiken valvonnankin 
vain omaksi turvakseen tuntien
ja kaikesta kiittäen.
Ja se passi, tai jokin siru kehossa
elämä helposti kulkien ilman rahoja
maksukortteja, hankalia asiapapereita.
Ja, henkilöllisyys kaikkineen
ois aina tiedossa
helposti esille saatavissa
ja kaikki elon historia
ois koko ajan matkassa mukana
- vaikka sairastapauksissa, tai tarkastuksissa.
Eikä enää, ehkä, voisi tehdä vääryyksiä
koska mitään ei voisi tehdä
tekijää tunnistamatta.
Ja, jos jotain pahaa tapahtuessa
koko historiatieto ois jokaisen turvana.
Jospa tämä kuva
olisikin se onnellinen kuva
johon kaikkien tulisi iloiten suostua
olla sillä puolella - oikealla puolella
eikä vastustaa tuon hyvän ja oikean toteutumista
ihmiskunnan kuin uutta huomista.
 
 
Ja, samallahan tuossa voidaan valvoa
ihmiskunnan kehitystä ja kasvua
- ehkäistä liikakansoitusta
sillä, ihmisiähän alkaa jo olla ihan liikaa
ja hyvän valvonnan kautta
voidaan säädellä Maan kulutusta ja tilaa.
Uusi ihmiskanta ei enää Maata pilaa.
    #
 
Ja tuli aamu
ja aamuinen ajatus...
Mutta, tällä hetkellä...
elämä on suurta bisnestä
rahaa ja valtaa
molempia pitää kasvattaa
- ja, kaikki sitä omalla tavallaan hamuaa.
Tai, ainakin toivoo.
Sama tässä
menossa olevassa kuin villityksessä
maailman muutoksessa;
on upea suunnitelma
	kerätä rahaa
	kasvattaa valtaa.
Kuvio on kyllä tuttu, mutta
kerrataan se nyt vielä:
	Ensin keksitään jokin vaiva
	- todellinen tai keksitty
 	siihen sitten pelkoa
	sitten helpotusta tuova aine, lääke
	joka pelosta ja vaivasta vapahtaa.
Mutta, ei kerralla, tietenkään
vaan, pienissä erissä, vähäksi aikaa
ja sitten siihen taas turvaa, lisää lääkettä 
joka taas auttaa vähäksi aikaa.
Pitää kuin elossa
ettei vain kuole ennen aikojaan
... eikä siis myöskään kokonaan parane
sillä, rahavirran pitää olla jatkuva
hamaan hautaan asti.

Se se vasta on hyvää bisnestä.
 
 
25.11.2021   (23.40-)
Kuin pahaa unta
On kuin pahaa unta
tai jokin kauhuelokuva, joka kohta loppuu
onnelliseen päätökseen.
Tai, se uni josta aamulla herään
ja huokaisen, -Onneksi se oli vain unta.
Voi tätä aikaa!
Olenko todella valveilla
todistamassa jotain rokotekauhua.
- Ei voi olla totta!
Mutta, jos todella olen hereillä, enkä unessa
niin, onko tälle loppua laisinkaan.
- Ja onnettomana syvään huokaan.
 
 
26.11.2021   aamulla
Murehtijat
Kuinka murehtivat
kuinka vaivaa näkevät he
jotka vastustavat
ja, kuin muutosta vastaan taistelevat.
Heillä on huoli ja suru ilon sijaan
ajan outo meno ja suunta
heidän elämäänsä pilaa.
 
He iloitsevat
jotka eivät huolta kanna
jotka itsensä luovuttavat
ja suostuvat ajallisen outoon menoon
ja uskovat sen kaiken
valheellisen julistuksen.
He vain yrittävät pitää kiinni 
vanhoista tavoista ja tottumuksista
- maksoi, mitä tahansa
seisovat kuin lampaat 
aina uudessa jonossa.
 
Murhetta kantavat huokailevat
ehkä suuntaavat rukouksia jonnekin
missä jokin iankaikkinen toive on 
- se ainoa
sillä, he näkevät
ettei ajallinen enää turvaa anna
kehitys vain jatkaa muutostansa.
-Oi, Jumala armahda
	tämä aika on kauhea!
Eikä kellään viel, oikeasti, ole tiedossa
millainen on tuleva.
Mikä ois se ahdingosta vapahtava?
 
 
26.11.2021
Vaihtoehto 4
Tuolla edellä...
oli esillä kolme vaihtoehtoa tulevalle
mutta,
täytyy olla vielä neljäs, erilainen ...
joka ei taivu ajallisen malleihin
vaan, todellisesti rakentaa sitä uutta
jonka päälle vasta, voidaan rakentaa
sitä kaunista tulevaisuutta.
Vaan, oi, millainen on se neljäs...
joka ei kuljekaan ihmisten mukaan
vaan, jonkin ylemmän hengen, voiman
joka tietää sen oikean tulevan
ja, jo näkee sen todellisen unelman - joka ON!
Mistä se löytyy?
 
Maalliset kirkot näköalattomina nukkuvat.
Eivätkö herää, kuten aikanaan sodan aikana?
Eikö sieltä yksikään päätänsä nosta
kun tämä ratkaisu on kuitenkin henkinen
hengellinen, ajallisten ylempien
vai, ylempien ajallisten.
Siin' ois paikka esille tulla
sille kaivatulle, "Pohjolan Valolle".
On vain niin ... hiljaista.
 
 
Ja kun sitten, seuraavana aamuna heräsin
aamun uutisia kuuntelin
niin ... siellähän se tuleva uusi 
- Etelä- Afrikan muunnoksena jo kurkki.
En unistani parempaan herännyt
ei ollut painajainen ohi mennyt
vaan, viel pahemman toi sijaan uusi aamu.
 
 
20.11.2021  
Leonardo
Elit elämäsi vaiheita
raskaita, hetkin onnekkaita.
Ajallisen kuvia piirtelit
kauneutta tallensit
hyppelit, pompit toiveitten, aiheitten mukaan
... taitoasi tuskin ymmärsi kukaan
vaikka silmillänsä näkivät
jotain siitä ymmärsivät.
Mutta, sinä näit sen sisäisen
tallensit, minkä syvällä näit
ajallisen olemuksen esille piirtäin.
Loit, ja luotua tarkoin kuvasit
se sinun palosi oli
ja lahjasi siihen annettu;
     ikuistaa luotua
     ihmistä, luontoa.
Mutta, ajallisen takainen maailma
se silmiltäsi salassa
vaik' ois ollut sekin mahdollista
taidoillasi esille kuvata.
Vaan, siihen ei ollut lupa
vaikka portilla katselit, piirtelit
sen kauneutta kuvasit
ja kaikki ois sinulle ollut mahdollista.
Mutta, mahdotonta
on ajallisen kuvata mahdotonta
kun jo yhden ihmis-ilmeen tallennus ja esille piirto
sen syvän olemuksen paperille, kankaalle siirto
voi vaatia työtä elinaikaista.
 
 
01.12.2021  
Kuvaaminen on turhaa
29.11.2021
Älytön maailma
Vaikka niin paljon on hyvää ja kaunista
niin, kuitenkin niin paljon
     sotaa ja kauhua
     vääryyttä, valhetta, julmuutta
epävarmaa tulevaisuutta.
01.12.2021
Turha kuvata aikaa ja tulevaa
joka päivä muuttuvaa
ja tämän päivän tieto, sanoma
on jo huomenna valheeksi havaittua.
Eikä kanna se mihinkään
vaik kuinka oikeassa olisi
sillä, kuka sanojen, viisaittenkin, tähden
polultansa poikkeaisi.
Kellä ois voima vastustaa
ajallisen jyrää, joka maailmaa muuttaa
ja ihmistä siinä ohessa ... monella tapaa.
Kuvaaminen on turhaa
- vaik ois se pelottavaa
ei se pysty ajallisen menoa muuttamaan.
Siks' on se turhaa
kuin ajan, voiman hukkaa.
 
Siksi on tärkeämpää
katsella suuria kuvia
unelmoida tulevia, jotka ON
ja, matkan kuvaaminen 
edeltä, jäljestä, tarpeeton.
Vain se hetki, mi joskus edessä on
se min äärellä vihdoin seisot
ja tulevia katsot, on tärkeä
ja, kaikki, mi edelsi sitä hetkeä
oli vain elettävä, tehtävä.
Suuria kuvia
uskomattomia
vaikea piirtää, kuvata
eikä ole taituria, joka omin ajatuksin
voisi sitä osata.
Ja, vaikka omaisi suurempaa, ylempää taidollisuutta
ei ole kuvia, sanoja
sitä kaikkea ajallisille muotoilla.
Joten, antaa nyt olla
tämän ajan
tämän hetken, huomisen, kuvaus
jokainen piirto, lupaus, on turha.
On vain ”Suuri muutos”, jonka tulee tapahtua
ja se on ainoa, joka pitää paikkansa.
Sitä saa nyt itse kukin 
elää todeksi, totella ja katsoa
sen aina muuttuvaa huomenta
ja uskoa päivän yhtä
toisena toista
ja huokailla toteutumatonta lupausta
ja jo huomenna taas uutta ... muuttunutta.
 
Lukekoon ken lukee
uskokoon ken uskoo
lukekoon rivinvälitkin
ja katsokoon sanojen taa
- näkeville silmille ne maailmat avaa.
Mutta, kulkekoot he suppuisin suin
sillä, ajallisen kuvat ovat vajavaiset
mit' näkemättömien silmille piirtyvät
... oikeat kuvat vain harvoille siirtyvät.
 
  
Miten siis sanoa
kuin loppusanoiksi viisaasti muovata:
... Viisautta ja voimia, rukousta 
ylemmän ohjausta ja varustusta.
Ja, kuten jo jossain tarinan kulussa on todettuna:
Ratkaisu edellyttää yliluonnollisen kosketusta
     ja,
valheen kautta rakennetaan ajallisen totuutta.
 
 
07.12.2021  
Sanojen takaisia ja rivien välejä
(Tämä alla oleva on kuin oivalliseksi jatkoksi
yllä oleville sanoille:
     "Lukekoon ken lukee
     uskokoon ken uskoo
     lukekoon rivinvälitkin
     ja katsokoon sanojen taa
     - näkeville silmille ne maailmat avaa.")
 
-Sanat loppuu!  Ajallinen huokaa
ja hieman levottomana kaiken kehitystä seuraa.
-Mitä tästä vielä tulee
kun joka päivä tilanne vain pahenee ja vaikeutuu
valtakunta vähin erin sulkeutuu
- ja päättäjät sokeutuu.
-Ja, mitähän laivalle kuuluu? 
On ollut hiljaista sielläkin.
Näkijä, Alkemisti ja muut kans!  - huhuu!
eikö mitään ... sanottavaa?
 
 
Näkijä on kyllä kuulolla:
-Kyllä täällä kuulolla ollaan, ja katselulla myös
vaan, minkäs me ... vain seurata kehityksen kulkua.
Sanottu on kaikki tarpeellinen
... jo useampaankin kertaan
mutta, ei mikään sanoillamme muutu
ei meidän vallassamme ole kehityksen kulku
... sanojen välitys vain
ajallisen aikaa lohduttain
osaksi korvain kuulevain.
Vaan, ei nekään mitään poista toteutuksen kulusta
vain ymmärrystä avata, lohduttamaan kuulevaista
- vaan ei kuitenkaan ajallisista vapauttavaista.
Ehkä hieman helpottamaan taistelevaista
sanoihin uskovaista.
Sanottu on sekin, jo useampaan kertaan:
Ei apu ole ihmisvoimasta
vain, ihmistekoista pahenevaista.
Ja vallat, halut, on suuret
ruokkivat omistavaista ja valtaa kahmivaista
ja niiden alle rakentuvaista
... kuitenkaan ymmärtämättä
että, kaikki koskee jokaista
ajallaan ja tavallaan myös valtaa anastavaista.
Ajallinen aika vie eteenpäin ajallisen muutosta
siihen ajaton käyttää ajallisen asuvaista
toteuttaessaan muutosta
ajallista koskevaista.
Ja ainoa, joka ei muutu, on ajaton itse
kuin kaiken alkulähde
- vaik kaiken sen välissä,
ajattoman ja ajallisen muutoksen
on ihminen itse.
Kuin kaiken kehityksen kohde ja tavoite
on uusi ajallisen rakenne
ja tulevien uusi valmiste
- uusi ihminen itse.
Kuka jaksaisi ymmärtää näin suuria kuvia
kaukaisia unelmia, kuin yliluonnollisia
aikanaan ajallisen takaisia
- jo salattuina kuvattuja
ajallisten kirjoituksissa tosia
vain aikaansa odottavia.
Sinne ollaan nyt matkalla
... ollaan oltu aina
kuin aikain alusta, ohjattuna
ihmisten kasvun tarinassa luettavana.
Näillä sanoilla luvattuna, ajallisia lohduttaen
ja ajatuksiaan, ymmärryksiään avartaen
tuleviin aikoihin luottavaisesti katsoen ja uskoen
- suurempiin uskoen..
 
 
Niin, ja sitten oli se 
kuin ratkaisun avain ajalliseen:
Ei ajallinen omat teot
vaan, henkiset, hengelliset ulottuvuudet
niiden avut ja lupaukset.
Mitä ne ovat?
Ajalliset saarnaavat: 
-Tehkää parannus, rukoilkaa.
Mitä se parannuksen teko on?
Mitä tulisi rukoilla; ketä, kenelle
itselle, vaiko kaikille?
Ken osaa ja ymmärtää, hän tehköön.
Ken ei osaa, eikä ymmärrä
eikä ees oikeasti uskokaan
kuin, ehkä jossain syvällä sisällään
jonka vain syvä ahdistus voi pintaan nostaa.
Se sinne jonnekin on ihmisille piirretty
kuin piilossa olevaksi voiman lähteeksi
joka pintaan päästyään
osaa huokaista jonkin suuremman puoleen
ja, kuin itsestään rukoilla oikeita sanoja
jotka Suomessa tunnetaan nimellä ”Herran rukous” 
ja kulkien sanoilla: ”Isä meidän... ja tapahtukoon 
Sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa...”
Siinä, niissä sanoissa, on kaikki tarpeellinen
ja oikean suuntainen.
 
Niin, sinä ajallisen oloissa viel seikkaileva
Aatami Anturi Ajallinen
siin' on sopiva ohjaus ajallisen oloihin
- ja myös sinulle itsellesi.
 
 
08.12.2021 
Kuin jotain "lälläriä"
-Kuin jotain "lälläriä", vois ajatella niin
kun oli ohjaus rukouksiin.
Eihän siinä mitään tapahdu
koko juttu jo unohdettu
eikä moiseen ole uskoakaan, ett' sen kautta
vois alkaa jotain tapahtumaan.
Ihmisten on itse alettava toimia
jos tahto ois saada näkyviä tuloksia.
Näin ajattelee nykyinen maailma
ja viel myös Suomen kansa.
 
Vaan, aikanaan kyllä on luotettu ja uskottu
hädän hetkellä, sodassa
ja muulloinkin arjessa
... myös ruokaa siunatessa.
Nyt on aika toinen
toiset ihmiset, toinen sukupolvi
... eivät ole hätää kokeneet...
noo, omia ongelmia kyllä aina
ja niissä ehkä parkuneet
ja turvaa edes jostain etsineet
kohteen sieltä syvältä sisältään ehkä löytäneet.
Salassa.
 
 
Mutta, laki ei ole muuttunut
siis, tuo ylempien laki, ja sen toimi
vaik olisikin mielistä poistunut.

Jossain muistoissa kuitenkin
kertomuksissa, elokuvissa
geeneissä menneitten perintönä.
Joten, mitä hävittävää?
Auttanut on ennenkin
ja kansan nostanut kuin korkeuksiin
ahdistusten jälkeen.
Ja, rukouksien kantama on pitkä
vaik ”isältä pojalle, aina kolmanteen
ja neljänteen polveen”, vois soveltaa
niin hyvässä, jos pahassakin.
Joten, ihmiset tekee, tottakai
sehän on ajallisen laki ... ihmisten kautta
mutta, varustusta ois hyvä rakentaa
ennen taisteloa.
Kuka nyt vain suin päin sotaan
ilman varustusta - kuin paljain käsin
ilman taustan turvaa ja suojaa.
... Huonostihan siinä käy.
 
Joten, miten ois... jos ennen taistelua,
	kun siihen nyt kuitenkin viel joudutaan
hankittaisiin varustusta:
     oikeat johtajat
     oikeat aseet; sanat, toiveet, lupaukset
     ja taidollisuutta, viisautta ja ymmärrystä
     ja oikeaa näkökykyä
     ja uskoa, luottamusta
     ja inhimillistä rohkeutta
- ja näillä varusteilla varustettu sotajoukko.
Eikä unohtaa tule sitäkään
miten tie tulee edeltä valmistaa
ja vihollinen kuin jo edeltä lannistaa.
Näin hyvät johtajat ja sotajoukko
voittonsa jo edeltä turvaa.
 
Näin taisteluun yhdistyy näkyväisten rinnalle
myös näkymätön maailma
sen ylempi ulottuma, joka kulkee rinnalla
turvana voitokkaalla matkalla
vaik kuinka suuri vastus ois vastassa.
Ja vielä, tämä aika kun kaiken laskee ain rahassa
niin, tuo näkymätön turva on aivan ilmaista
... vain vähän uskoa ja luottamusta
ja oikeata elämän asennetta
- ja historian suuret teot kulkee rinnalla.
 
Joten, oikeasti...
oliko tuo sittenkään niin lällärikamaa
jos se kaikkineen turvaa ja rakentaa
sitä tulevaa rauhaa
ja uutta parempaa maailmaa.
 
Joten, niin kauan kuin vain puhutaan:
että, pitäis pitäis sitä ja tuota ...
eikä kuitenkaan ole selkeää kuvaa
miten toimeen tartutaan;
     ei ihmisiä johtamaan
     ei sitä varustettua armeijaa
     eikä oikeaa suuntaa, kohdetta, tapoja

niin, aikaa vain hukkaan palaa
- aika aikaa vain pahentaa
ja tavoite pian katoaa.
Joten, Sotilaat!  
Miehet ja naiset, miten on,
oisko jo aika
alkaa joukkoja varustaa.
Historian teot jo odottaa voittajaa!
 
 
09.12.2021  
Sanat kasvavat
Sanat kasvavat, kulkevat
hiljaisuudessaan puhuvat
... ne kuulevat, joiden kuulla tulee.
Ei ihmisten mukaan, joukoissa, tavalla
vaan, kuin salassa, ja kuitenkin avoinna.
Luottaen kuljettava 
- on yksi siellä, toinen tuolla
hartauden puolla.
Ja, riittää vaik yksikin
... ei numeroa itsestään
vain omalla paikallaan
kuin kilpenä maailman edessä
ja maailmoitten välissä.
Ei ihmisvoimassa
vaan, tuntemattomassa suuruudessa
sen viisaudessa ja voimassa
nyt ainoassa oikeassa
maailmaa muuttavassa.
Ja, mikä ois se muutos ihmisen mukaan?
Vain hänen tahtonsa, toiveensa.
Ja, mikä ois muutos suuruuden mukaan
- sen Suuren suunnitelman
jossa kaukainen tavoite
jot' ei ymmärrä, usko ihminen
vain itseään ja aikaansa katsoen
ja siihen kaiken kohdistaen.
Mut', maailma on suurempi kuin ihminen
		koko Maa, ja ihmiskunta
jotka kaikki vain välivaihetta suurella matkalla
mutta, jossa aina on myös paikka
yhdellä ainoalla ihmisarvolla, kuin totuudella
ja merkkinä suuremman suuruudesta
- joka ON!
 
Irrota siis itsesi ajan kuvasta
ja tavasta elää elon pientä hetkeä
ollen kuitenkin aina tärkeä paikallansa.
Mutta, se ei ole koko maailma
ei edes koko yks elämä
vaan, vain sen yksi pieni osanen
suuressa matkassa ja kasvussa
kohti tulevia aikoja ja lupauksia siitä suuresta
siitä uudesta maailmasta, joka on kaiken takana 
odottamassa, kasvamassa
kohti suuruuden kauneutta - joka ON!
Irrota kuin askeleesi maan kamarasta
ja katso laajemmin
uusin silmin ja ymmärryksin ...
että, ei kaikki ole tässä, näkyvässä maailmassa
vaan, oikeammin, kaikki on vasta sen takana
toisessa ulottumassa
ja kaikkialla sen takaisissa maailmoissa.
 
Minä katselin kuin kaukoputkella kaukaisia maailmoita
- ja yritin itseni unohtaa
pienuuteni, paikkani jossain täällä 
		näkyväisen maailman laidalla
ihmiskunnan kahinassa
- ja onnistuin, ehkä hetkeksi
... sit' palasin 
pääni takaisin tyynyyn halasin
kiittäen huokasin
... uudelleen nukahdin. 
(klo 05.47)
 
 
09.12.2021  
Historiaa ja uhkakuvia
Paljon on joukossa tietoa
historian tuntemusta, uhkakuvia
vaan, 
onko ajatuksia tulevien toimista
onko toimeen tarttumista viel' hyvissä ajoin
onko johtaja-ainesta
- onko johtajaa.
Vai, jääkö kaikki viisas puhe
vain savuavaksi ”tyhmyyden rovioiksi”
ilman toiminnan tuloksia
joka tulevien uhkia vastustaa
ja viel hajallaan olevaa vastustajien joukkoa vahvistaa
ja yhteen kokoaa
... liekehtiväksi palvelun tuleksi.
 
 
 
 
11.12.2021  
Tarkoitus on totuutta
Vaikeutta ajassa, hankaluutta
erottaa valhetta ja totuutta
- tuntematta tarkoitusta.
Valhe, voi olla tarkoitus
tarkoitus voi olla totuutta
	vaik ois se valhetta
- tuosta sitä vaikeutta.
Jos muutos, joka on tarkoitus
voi toteutua vain valheen kautta
silloinhan se valhe onkin totuutta
joka toteuttaa tarkoitusta
joka eteenpäin vie muutosta.
Ja vastustaessaan valhetta
vastustaakin oikeasti muutosta
joka on totuutta, eli tarkoitusta.
Siis, mitä tehdä?
Taistellako sen toisen totuuden puolesta
joka vastustaa valhetta
- joka siis kuitenkin toteuttaa
tarkoitusta ja muutosta.
Vai, suostuako valheeseen
joka edistää muutosta ja tarkoitusta
ollen siten totuutta.
Jos vain kaiken siis tuleekin tapahtua;
valheen menestyä
ja saada kaiken valtaansa
jotta se Suuri muutos, oikeasti, voisi toteutua
silloin tuo kaikki, oikeasti,
	onkin totuutta ja tarkoitusta.
  
Mitäs sanot, sinä matkalainen
oletko oikeassa vai väärässä.
Onko mielesi ”väärä”, oikeasti, kuitenkin totuutta
ja, onko mielesi ”totuus”, oikeasti, väärä
jarruttaen sitä tarkoitusta
sitä Suurta muutosta
joka tähtää Maan pelastusta
ja ihmiskunnan kehitystä, muutosta, uudistusta.
Siinä sitä mielen taistelua...
olenko oikeassa, jos/kun vastustan vääryyttä
olenko oikeassa, jos/kun taistelen totuuden puolesta
		vastustaen vääryyttä ... joka kuitenkin
edistää Suurta muutosta
ja kaiken pelastusta.
Joten, joten... mitäs nyt sitten?
Ovatko ne "sokeat" ja " lampaat" kuitenkin oikeassa
edistäessään kaiken tuhoa
ja ajallaan uuden alkua.
Ja, ovatko ne, jotka enemmän näkevät
ja kaikkea tarkoin seuraavat, kuitenkin väärässä
vastustaessaan sitä vääryyttä
joka vie kohti maailman muutosta ja pelastusta.
 
Ja, miten toimia jos keikkuu näiden kahden välissä;
vastustaen tuhoa
ja sen kautta tulevan hyvää uudistusta
     ja,
taistellen kuin hyvän ja totuuden puolesta
pyrkien säilyttämään mennyttä
ja siten vastustaen
tulevan muutosta ja uudistusta .
 
Kumpaa haluat, sinä ihminen;
vanhan tuhoavan menon jatkuvan
ja vain pahenevan
vaiko, uuden kauniin ja paremman tulevan
Suuren muutoksen kautta.
Tosin, kärsimystä molemmissa
mutta, vain toisen tulee tapahtua
"maailman pelastua", ja kehityksen jatkua.
 
Niin, ystäväin...
onko jossain luvattu
että muutos ois helppoa.
Ihminen on kaiken keskiössä
joka on jokaisen ihmisen pieni maailma
suuren kokonaisuuden rinnalla.
Ja, jos nyt kysytään: 
Kumpi on sinulle se tärkeä,
mitä siihen vastaat, sinä pieni ihminen
hetkesi matkalainen
kaiken kasvun ja kehityksen keskellä
sen pienenä osana.
 
 
11.12.2021  
... jatkoa edelliseen ...
Älä kiirehdi !
Ei se sitä tarkoita
ett' heti vain suin päin ois oltava mukana
ja kaikkeen suostua
ja vain, kuin millään, ei ois enää mitään väliä.
Tärkeä on jakaa tietoa ja ymmärrystä
ja ymmärtää, ett' kaikella, ja kaikilla
on paikkansa asian kulussa ja toteutuksessa.
 
On monia arvoja ja mielien rakennuksia
ja kasvaahan täss' ihminen
jo ennen muutoksen aikoja ja valmistumista.
Paikkansa on päättäjillä
	toteuttavat tarkoituksia
paikkansa on ”lampailla”
	heilläkin tarkoituksensa
paikkansa on vastustavilla voimilla
	tulevien toimilla.
Tapahtuuhan tässä monenlaisia jakoja
- ei ainoastaan sitä puhuttua ”kahtia”.
On olemassa myös tulevaisuuden suunnitelmia
- ne tässä kahinassa tahtoo unohtua.
Ja, kun alkaa tapahtua
tehtävien jakoja sielläkin 
kullakin paikkoja muutoksessa 
kasvaa ja palvella.
 
Ei tämä ole yksinkertaista
eikä ihmisviisaus kaikkea tajua
... astuu mukaan yliluonnollisia apuja
jotka ovat tarpeellisia uusia voimia
tuntemattomia, uskomattomia.
Mutta, eihän tämä muutos kaikkineen
ole vain näkyvien tapahtumien
vaan, myös henkisten voimien
ylempien ulottumien
jotka yhdistyvät ajallisiin enemmän kuin ennen
turvaten sen uuden kehityksen
... kuin uuden ulottuvuuden
vanhan ajallisen ylle.
 
Näin muuttuu aika ajallinen
kehittyy uusi ihminen
jossa ajallinen ja henkinen
muodostavat kokonaisuuden
vanhan raakuutta ja julmuutta poistaen
uutta, yhteistä rakentaen
ja tulevaisuutta turvaten
ett' ihminen
ois enemmän se ihminen, min' olla tulisi
ja siihen suuntaan vähin erin muuttuisi
tuon uuden rakenteensa kautta
toteuttaakseen sitä tarkoitusta
joka ihmiskunnan kehityksellä ja kasvulla on
- vaik matka onkin vielä kuin loputon.
Mutta, kaikella on aina suuntansa
kasvunsa ja kulkunsa
toteuttaakseen kuin suuren kohtalon
- joka ON !
 
MUTTA HUOMAA...
12.12.2021
Niin, on huomattava, tässä matkassa
ett' moni kuvaus on vain kuin porras
eikä yhden portaan päällä voi
eikä tule, vielä kuvitella uusia tulevien suuntia
sillä, seuraava porras on aina lisää avaava 
aikaisempien lupauksia
ja tulevien viisauksia.
Joten, tulee siis olla tarkkana
eikä kiirehtiä kuin edelle
sillä seuraava askelma voi suuntaa enemmän avata
ja vahvistaa kokonaisuuden tarkoitusta
joka ratkeaa vain pala palalta
eikä kesken matkan
voi tulevien portaita arvata, sillä...
ne ovat aina kasvun ja kehityksen tuloksia
ja otettavissa vasta
kun edellisen ymmärrys on täysin avattuna.
 
Siksi on oltava tarkkana
sillä, kesken matkan
kesken kehityksen, kasvun portaiden
jonnekin sivulle ponkaistuna
tulee vain vaikeuksia

ja ehkä pitkäkin matka takaisin palata
sille portaalle
josta tuli liian hätäisesti poies poikettua
luullen viel kesken olevan asian olevan jo totuutta
mutta ... se olikin vain osa totuutta
jokin sen suunta
mutta, vielä vajavaisena jopa harhaan johtava.
 
Ja ... huokaus ... näitä harhoja
on maailmassa paljon
kun ei ole maltettu enää odottaa
niitä seuraavia askelmia
jotka olisivat tarkentaneet 
tulevan suuntaa ja tarkoitusta.

Varottava aina
luomasta uusia suuntia ja mielikuvia
vain yhden portaan tuloksena
sillä, se on aina vajavainen yksinänsä;
... on ymmärrettävä menneensä
ja maltettava katsoa tulevansa
jonka seuraava porras
on osallaan tarkentavansa.
Näillä sanoilla, ystäväni - kärsivällisyyttä matkalla
kohti tulevien aikoja.
 
 
14.12.2021    (klo 23:10)
Tietäminen on rankkaa  
On se rankkaa
   tietää edeltä
      nähdä tuleva
vaikka, onneksi, kaikkea ei paljasteta.
Todeta vain kuin askel askelelta
eikä millään tahtoisi uskoa
ett' ajallisen meno
voi oikeasti olla totta.
Mutta, nyt toteutetaan suurta muutosta
jonka kuvaaminen edeltä
ois lähes mahdotonta ja uskomatonta
- vain suurina kuvina ja suuntina
se voi olla mahdollista.
Eikä kestäisi ihminen
sellaisia kuvia nähdä
joihin hänen tulee
vain vähin erin edetä.
Ja, siinä käy niin
ett' kuin huomaamattaan hän kulkee uusiin
eikä osaa ees vastustaa
outoa muuttuvaa tulevaa.
Jos kerralla kaikki 
vain hetkessä, yhtenä aamuna ois toisin
voi sitä parkua ja vastustuksen, sekaannuksen määrää
kun hän ymmärtäisi, että menossa on jotain väärää.
Mutta, suunnitelman suuruutta kuvaa se
miten hienosti
kuin pienellä lusikalla ruokkien
maailman tilaa muuttaen ja painoja kasvattaen
tapahtuu se, min tapahtua tulee
... ihmiset vaipuvat kuin uneen
ja unen vallassa kulkevat ja tottelevat
vapaaehtoisesti suostuvat
poistumaan pois vanhasta menosta
ja hyväksyvät uuden, suuren mullistuksen 
kuin luonnollisen uuden elämän tavan
ja suunnan kohti sitä ... jota ei voi vielä kertoa
se on vain elettävä
koettava ja kasvettava
ja joskus myöhemmin vasta todettava
millainen olikaan se suunnitelma ja matka
kohti sitä luvattua uutta.
 
 
18.12.2021   (klo 03.50)
Paha hyväksi
Vaikka kullakin paikkansa
tässä suuressa muutoksessa
en siltikään voi tajuta
tätä ihmisten sokeutta;
miten päättäjät eivät voi nähdä
mitä oikeasti on menossa
ja, miten kansalaisten suuri joukko
... ne ”lampaat”
eivät mitään nouse vastustamaan.
On vain se pieni joukko, joka ymmärtää
mitä kaikesta seuraa
ja mihin kaikki aikanaan johtaa
kun sokeus kansakuntaa valtaa.
 
Mutta, kuten jo sanottu;
ilman tuota sokeutta
ei tapahdu sitä suurta muutosta
jonka tuleekin tapahtua, jotta
	Maa pelastuu
	ja ihmiskunta uudistuu.
Vaan, minkäs he sille;
   päättäjät sokeuden vaipalle
   ja minkäs lampaat pelolle
   ... synnytetylle kuoleman pelolle.
Molemmat vain toteuttavat suunnitelman suuruutta
ja näin rakentavat kukin kohdallaan tulevaisuutta
jonka tahto ja tavoite on hyvä;
	ihmiskunnan kehitys ja kasvu
	ja ihmisen muutos uutta maailmaa varten.
Aika isot kuvat.
Vain harvat arjesta irtaantuvat
voivat iloita tulevasta.
Tämähän on vain yksi sukupolvi 
	(tässä tapauksessa noin 100 vuotta)
sukupolvien ketjussa
rakentamassa uutta
parempaa tulevaisuutta.
 
 
21.12.2021
Joulun aikaa
Sanat loppu !
-Kaikki tarpeellinen sanottu.
Ei tarpeen pyöritellä samoja sanoja.
Nyt vain katsella ja kuunnella 
asiain kulkuja ja tapahtumia.
Ihan vain olla
ja levätä tästä kaikesta myllerryksestä.
Ei sinulta mitään puutu - eikä mitään hätää.
 
Ja tuli Joulu 2021.
Rauhaa uutisista
pandemian tuloksista
pelotteluista, uhista
yhteiskunnan sulkutoimista
... ja tulevien pitämättömistä lupauksista.
Tuli rauha - Joulun Rauha.
Ei mitään katastrofia ... vielä
vaikka joku innokas jo ehtikin uhkailla
tulevien viikkojen tapahtumista.
Mikä kiire nyt niillä - Jouluna?
Oli aikaa vain olla
     itkeä väsymyksen kyyneliä
     herkistyä Joulusta
     lauluista, muistoista
- vapautua hetkeksi tulevien pelotteluista.
Nyt punaisen huoneen keinutuolissa
aurinkoa vasten kasvoja - hiljaista
ei ees sanoja, joita muistiin kirjata
pieni kuusi loistaa kirkkaana
jouluruuat valmiina monelle päivälle
jotain syvää sisäistä kaipausta ... johonkin
en tiedä minne
outoa kiitollisuutta tään kaiken keskellä.

- On Joulu.
Oma yksinäinen hiljainen Joulu.
 
 
26.12.2021

Nyt hiljainen hetki
kuvitella, kuunnella tulevia;
lupauksia ylhäältä
toiveita täältä alhaalta
- onko niillä kohtaamisia
ajallisten pelastumisia tulevien vaivoista
vai, vieläkö jatketaan kansojen pelottelua
muokkausta tulevia varten

... niin, muokkausta
siitähän kaikessa kyse
muokkauksesta tulevia varten.
Vaan, kenen ehdoilla
   kenen toimesta
      kenen hyväksi
         kenen ansioksi - tappioksi
kenen kunniaksi.
Suuria kysymyksiä
pelokkaita ihmisiä, kansoja
tuntemattomia tulevia
- kukaan ei osaa vastata.
Kuka tuntee totuutta.
On kuin suurta pakoon juoksua
kasvavaa toivottomuutta
kasvavaa pelkoa - kuolemanpelkoa.
Huomenna ... alkaa taas arki.
Mutta nyt ...
aurinko paistaa vasten kasvoja - se rauhoittaa
hiljainen talvinen maisema mieltä tyynnyttää.
Pikku tapaninkävely tekis hyvää, mutta ...
ulkona 15 astetta pakkasta
... ei lisää lunta nyt luvassa.
Jospa hetken viel odotan pientä lauhtumista
ja selaan menneitten kirjoituksia.
Niistä ehkä jotain vastauksia.
Ja, olihan niissä ...
”Runoilijan tulevia” -osiossa, heti alusta.
 
 
28.12.2021
Oliko se korona
Oliko mulla korona
silloin pari vuotta sitten saunassa
vai, mikä se juttu oli ...                     (Runoilijan taistelu)
siitä kyllä jo silloin kirjoitin
satoja sivuja kysymyksiä ja kasvun kuvauksia.
 
-Korona?  Vastaa joku suurempi mulle.
-Sellainen ajallinenko vain
tai, tilapäinen jokin kehon häiriötila.
Voi, ei niin vähäistä ollut se
ett' ois ollut kuin sen koronan jokin oire
tai, jokin kehon värähdys. - Ei.
Vaan, suurempi oli sen vaikutus.
Ei vain ajallisen kohtaus
vaan, ylemmän kosketus ja kasvatus
korjaus ja muutos tulevia varten.
Liian vähäinen se olisi
jos vain ajallisen kosketus
mutta, sille heijastus, joka hetken pelotti
kehoa muutti ja vahvisti
- se tärkein oli se ylempi
itsesi ylempi, ja ylempien ylempi.
Ajallinen ei ymmärrä näistä;
     ylempien ymmärryksiä ja kosketuksia
     kosketuksia ja varustuksia - opetuksia.
Ajallinen katsoo vain kehoa
sen vaivoja ja oireita
eikä tajua ajallisen kehon takaisia voimia
ihmisen ylempiä, näkymättömiä toimia.
Aikanaan kyllä, joskus
vaan, ei vielä ole sen aika
käsittää ihmisen laajempaa kokonaisuutta.
Mutta siis, kysymyksesi: Oliko se silloin korona
- tai, mikä lie se onkaan -
niin, ei se ollut sitä
vaikkakin, sen tähden - tulevien tähden
voimien, viisauksien tähden se kaikki prosessi ja vaiva
 - edelleenkin jatkuva, ja sinua kasvattava.
Ole vain urhea
kaikki on eteesi avautuva
ja maailma tavallaan muuttuva.
Tieto on kasvava.
 
 
29.12.2021
Kullakin tärkeä paikkansa
Kuinka onkaan kerrottu
jo monestikin kuvattu
miten kaikki vaikuttaa tulevaan, ihan oikeasti
näytti miltä näytti
tuntuu miltä tuntuu
ett' maailma muuttuu
ja kuinka se matka sille muutokselle
on raskas ja koetteleva
ja kullakin sillä matkalla
on oma paikkansa
	päättäjillä
	tottelevaisilla ”lampailla”
	vastustajilla
ja kaiken alkuun laittajilla
ja heilläkin, niin ...
on valtansa ja voimansa
yllään olevansa
jotka käytävät heitä
kuin tekojen tärkeiden välineinä
välimiehinä
jotta toteutuisi vihdoin se tulos
jolla Maa saadaan ahdingosta ulos.
Ja, se ahdingon aiheuttaja on ihminen itse
omilla teoillaan
kasvunsa määrillä
ja elonsa tavoilla.
Mutta, senkin kaiken yllä 
on ymmärrys suurempi
eikä ihminen itse
ole syyllinen kuitenkaan
vaan, kaikki kun pelinappuloita kasvussaan
kohti tulevien aikoja ja suuruuksia
kohti tulevien kauniita kuvia ja unelmia
jotka eivät ole ihmistekoa
vaan, suurempia suunnitelmia
kohti kaikkeuden tulevia.
Tilanne nyt vain on niin
ett' maailma suuntaa ja kasvaa uusiin
parempiin tuleviin
ja sillä matkalla nyt ollaan tässä
elämän vaihetta elämässä
   kärsimässä
   kokemassa
   muuttumassa.
Jo edeltä suunnitellussa tulevassa
kaikkeuden unelmassa
eikä siinä nyt yhden ihmisen huokaus, parku
paljonkaan paina.
Vaikka, kuitenkin, kullakin aina 
on oma tärkeä paikka
kokonaisuutta toteuttamassa
todistamassa
ja uusiin tuleviin muuttumassa.
 
Huono lohtu - vaiko hyvä
katseen oikea kulma
ja ymmärrys syvä.
 
 
29.12.2021
Elämän merkityksestä
Elämällä on merkitystä
jos sillä on jokin tarkoitus, tehtävä
itselle, tai joillekin toisille.
Entä, jos tuollaista tarkoitusta ei ole
tai, ei ole enää
jos tarkoitus on täytetty
työ tehty ja merkitys kadonnut
syy eloon poistunut
- niin, miksi silloin enää olla täällä
jatkaa merkityksettömällä elämällä.
Voiko silloin lähteä, päästä elosta pois
- jatko kuin aivan turhaa ois.
 
Kysymyksiä suuria
ja tietääkö, voiko tietää ihminen
onko elonsa merkityksellinen, vaiko merkityksetön
- voiko sen tietää itse
omansa vaikutuksen ympäristölle.
Mutta, jos elon tarkoitus on ... vain olla elossa
	pysyä pystyssä
	hengittää 
	kuluttaa
	olla kuin jonkin testin osana
vain kuin lojua päivät toisensa perään
vailla sen suurempaa merkitystä
... niin, eikö silloin voisi jo lähteä pois
elo elämätön jo ihanaa olla vois.
Ehkä elon jälkeisessä elossa
jokin uusi tarkoitus ois.
”Rakastan elämää” lauletaan laulussa 
vaan, ellei ole mitä rakastaa
vain aikaansa jotenkin kuluttaa
tai vastenmielisiä vaivoja kantaa
yrittää vain kuin jaksaa
tai selvitä päivästä toiseen
ilman mitään muuta tarkoitusta
- elämällä ei enää mitään merkitystä.
Joten, jos elämä on merkityksetön
niin, miksi enää viipyä täällä
... turhuuden turhuutta ...
parempi ois lähteä pois
- elokin silloin vaivaton ois.
 
Tällaisissa mietteissä ja kysymyksissä
Aatami Ajallinen nyt iltaansa viettää
vuoden 2021 loppuessa
tulevien aikojen kuvien ahdistaessa
tulevien rakentuessa
maailman muuttuessa
sairauksien maailmaa vallatessa
kaikenlaisten rokotusten ja piikkien uhatessa
ja maailman menon raskaasti muuttuessa
	jatkuvaksi peloksi ja elon taisteluksi
	vain jollain piikeillä mahdollistavaksi
	kasvavaksi kontrolliksi
tarkoituksettomaksi eloksi, vain kuin elossa pysymiseksi.
Ja, jos et suostu tulevien sääntöihin, pakkoihin
- tai, jos vaikka suostutkin
elät vain rangaistusten uhassa ja kuoleman pelossa
suostuen mihin vain, ett' surkeata eloasi jatkaa saat.
 
Surkea kuva elämästä
ennen niin ihanasta ja vapaasta, kauniista
nyt vain harmaasta
jatkuvasti outoja myrkkyjä nauttivasta.
Olla kuin jotenkin kiitollinen siitä
turhasta muutaman kuukauden mahdollistavasta
pakko ”rokotuksesta”
joka taas mukamas eloasi turvaa
- ja odotat jo vuoroasi seuraavalle myrkkyaterialle.
Olet vain yksi tuottava palikka jollekin
ahneelle rahan ja vallan vallalle.
 
Aikaisemmin viel elettiin ”päivää kuun valossa”
nyt se on muuttumassa kuin yöksi tähtien loisteessa
ellei sitten jo tule taivaan peittäviä pilviä
tai jopa myrskyä.
No, elettiin sitä sitten kaunista aurinkoista
tai päivää kuun valossa
tai vain tähtien tuikkeissa, lähes pimeydessä
ollaan silti oltu syntymästä asti ”kuolemaan tuomittuja”
ja kuolo on kohdattava aina
ja merkitystä on ollut sillä
onko elolla tarkoitusta.
Mutta, jos tuo tarkoitus ja merkitys on poissa
on aivan sama, millaisissa valoissa päiväsi vietät;
aurinko, kuu, tähdet
tai pimeät, myrskypilvet.
 
 
Mutta ... kuitenkin ...
jos noiden erilaisten valojen
tai vaik synkkäin pilvien seasta
nousee esille kuin hamuava käsi
jokin merkityksen tai tarkoituksen pikku valo
- kuin pieni kynttilä
voi se jo jollain uudella tavalla
valaista elon taivasta ja kulkua
eikä silloin noilla ajallisen valoilla
ole enää mitään merkitystä
sillä, tuo pieni merkityksen ja tarkoituksen valo
on kirkkaampi kuin mikään 
ajallisen valon vaivainen kajo.
 
 
02.01.2022
Ajatellaan toisin
Ajatellaan toisin ...
ei tämä ole sotatilanne
tämä on muutos.
Muutosprosessi
maanpiirin korjaus
jonka tarkoitus on ... 
uusi parempi tulevaisuus.
Ja, tässä prosessissa
on monia osapuolia
joilla kaikilla oma osansa, Agendansa
sen toteutuksessa.
Ensiksi, ylimpänä, on alullepanijat
kaiken merkittävänä osana.
Toisena osana on toteuttajat
jotka rakentavat ajallisen suunnitelmat.
Kolmantena
suunnitelmien eteenpäin viejät.
Neljäntenä ryhmänä ne
jotka jalkauttavat nuo suunnitelmat
arjen ja kansalaisten tasolle.
Viidentenä suurena osana ne
jotka suunnitelmiin suostuvat
itsensä niiden valtaan alistavat
- alistuvat.
Kuudentena ryhmänä ne
jotka suunnitelmia vastustavat
toteuttavat toista suunnitelmaa
tuon valtasuunnitelman rinnalla kulkevaa.
On siis kuin kaksi haaraa
mutta, vain yksi Suuri Suunnitelma, Agenda
jossa
ryhmät 1-5 on omansa - kuin pääryhmä
ja ryhmä 6 on omansa - toimii kuin vertailuryhmänä
vaikkei se olekaan sitä.
Ja, jokaisen ryhmän toiminnan tulee toteutua
jotta Suuri Suunnitelma voi täydelleen valmistua.
Siksi tulee, oikeasti, kuin kannustaa
ja toivoa kunkin ryhmän toteutumista
jotta se Suuri Suunnitelma voisi toteutua;
          Maan piiri pelastua
          ja ihmiskunta uudistua.
Kullakin siis oma paikkansa ja osansa
kokonaisuuden toteutumisessa.
 
Tuo vaatii kyllä suurta näkökyvyn avaruutta
jotta voisi oikeasti kaikkia kannustaa
kokonaisuuden toteutumiseen
- ei sodassa
vaan, yhteistyön ajatuksella
vaikka kuinka näyttäisi
ett' jonkin osan toiminta ois tuomittavaa.
Mutta, se hyvä tulos, tavoite ja muutos
on mahdollista vain noiden kaikkien
ryhmien yhteistyön tuloksena
... vaikka se kuinka näyttäisi julmalta
inhimilliseltä kannalta katsottuna.
Mutta, ilman sitä kaikkea, tulevien tapahtumia
- raskailtakin näyttäviä
ei ole mahdollista saavuttaa
sen Suuren Suunnitelman tarkoitusta ja tavoitetta
mikä sille alusta alkaen on tehtäväksi kirjattuna
ja jo ennalta piirrettynä.
Katseen kulmaa on vain osattava muuttaa;
          katsoako vain tätä aikaa
          vai, katsoako tulevan lupauksia
joka rakentaa suuria unelmia
... ja oppia kannustamaan kunkin ryhmän toimia
- näytti miltä näytti
ja tuntui miltä tuntui.
Sillä, kullakin on nyt paikkansa Auringon alla
siinä Suuressa Suunnitelmassa
ja kauniin tulevan toteutumisessa.
 
 
02.01.2022
Agendoista  (jatkoa yllä olevaan)
Ajattele näin
koska, asia on kuitenkin näin:
On monta agendaa
kullakin ryhmällä omansa
ja kaikki yhdessä toteuttavat
sitä yhtä ja samaa Suurta Agendaa
joka tähtää tulevaan
joka Maan piiriä pelastaa
ihmisten tuhoavasta maailmankuvasta.
... tarina jatkuu alla olevien lainausten jälkeen.
 
 
Tieto lisääntyy vähin erin, samoin ymmärrys.
Tästä asiasta on puhuttu jo monesti, vaan sanojen oikea ymmärrys
ei ole täysin esille tullut.

Tässä alla yksi sellainen kirjoitus, joka näiden uudempien kirjoitusten 
myötä yhä enemmän avaa niiden sisältöä ja tarkoitusta.
 
14.08.2021  (osiossa "Päivä kuun valossa")
Entä jos...
-Entä jos..., Ajallinen nyt yllättäen vähän toisin miettii,
-niin, entä jos ihmisrodun kehitys vaatiikin jonkin 
geenimanipuloinnin tuoman muutoksen
saadakseen aikaan niin kutsutun paremman ihmisen
jota ois mahdollista kontrolloida ja ohjata paremmin
kohti tulevien aikoja ja kehitystä - millainen se tuleva 
sitten lieneekään.
Ja, jos minun tulisikin jollain tavoin olla osallinen
sen uuden ajan toteutumisessa.
Olla puolustamatta nykyistä ihmiskantaa
joka vain aiheuttaa suuria ongelmia ja Maan tuhoa. 
Hmmm... melkoinen miete.
Siis, jospa tulisikin siirtyä kuin toiselle puolelle
kääntää katseen kulma uudeksi
ja ryhtyä iloitsemaan ja kannustamaan
jonkin ihmiskunnan osan muutosta
ja uuden puhdistumista ja kasvua
matkalla kohti uuden maailman kehitystä
... siis, sen Suuren Suunnitelman puolella
ja olla hermoilematta 
olemassa olevan kannan kohtaloa
- lapset mukaan lukien.
Mikä onkaan sen piikin merkitys tässä kaikessa.
Ja, ovatkohan ”muutoksen johtajat” itse piikkiä ottaneet.
Hmmm...
Tässähän on kuin yhtymäkohta historiasta, eli
tapahtuiko nyt kuin Saulukselle Damaskoksen tiellä
kun Jeesus hänelle siellä ilmestyi 
kieltäen häntä vastustamasta uuden muutoksen voimaa
ja käski siirtymään täysin sen uuden tulevan puolelle
- joka siis nykyisin on eri tavoin vallannut
suuren osan maailmaa ja ihmiskuntaa.
Aikamoinen ajatus, Aatami Ajallinen miettii.
Ja tarina jatkuu ...
 
-No nyt! huomaatteko miehet, ja Försti kans,
aloitti Näkijä puheensa miehistölle
katsottuaan laivalta alas ajallisen maailmaan,
-nyt se Ajallinen vihdoin itsekin alkaa tajuta
niiden välittämiemme sanojen tarkoitusta ja sisältöä.
Hän on ollut niin kovasti siinä kuin välitilassa
ja hetkin jo huolestunutkin ajallisia kohdanneista toimista
kaiken kehityksen matkalla.
No, onhan se inhimillistä, ja varsinkin kun vielä on
niin herkkä ihminen ... tarttuen herkästi toisten murheisiin 
ja ajallisen raskaisiin tapahtumiin.
Mutta nyt, juuri tänään, hän yhtäkkiä huomasi ...
- noo, vähän autettuna kylläkin -
että, mikä on se oikea katseen kulma
vaikka siitä jo monesti olemme hänelle kertoneet.
Hän on kyllä ymmärtänyt sen, vaan ei sitten kuitenkaan
ihan syvemmin, tosissaan. Ainoastaan kuin vaihtoehtona.
Ja nyt, siis tänään, hän vihdoin ymmärsi paikkansa
ja katseen oikean kulman, ihan oikeasti.
Siis, katseen oikean kulman, eli, katsoako ajallisen
suunnasta, vaiko ylempien suunnitelmien suunnasta,
jonka kohteena on koko Maa kaikkineen.
Ja nyt, kun hän kohdallansa ymmärsi 
saamansa sanat oikealla tavalla sisäisesti, 
niin silloin hän näki, sai kuin ylemmän näkökyvyn 
ja rohkeuden oikealla tavalla ymmärtää kaiken sen
mistä kertoneet olemme jo pitkän aikaa.
Ja huomasitteko, miten hän kuin vapautuneena huokaisi,
ja huolet ja kertyneet pikku pelotkin kaikkosivat sen tien.
Nyt hän siis osaa katsoa ajallisen tapahtumia oikein
ja sovittaa kaiken siihen suureen suunnitelmaan, ja jopa 
nauttia niistä ja asioitten kehittymisestä hyvään suuntaan
... lainkaan enää huolehtimasta ajallisen ajan tilasta
ja tapahtumista.
Se, on oikeata katseen kulmaa ja asennoitumista
tulevien tapahtumien matkalla.
Kaikki tarpeelliset sanat on nyt sanottu,
nyt ne vain kannattaa lukea uudelleen 
ja omaksua uudella ylemmällä tavalla.
Ja vielä vaikka kiitoksen kanssa.
   *
 
Tässä toinenkin lainaus aikaisemmista, jossa myös ilmenee
ajan kulun vaikutus tietojen lisääntymiseen.
17.09.2021  (lainaus on tämän osion alusta)
Totta vaiko tarua
Yksi suuri asia viel sanomatta on
mikä toteuttaa sen ennustetun kohtalon.
Miten kuljettaa tuo vaarallinen piikkiproteiini
kuin kaikelle kansalle:
Osa sen sai jo tartunnan kautta... 
(Tämän alla olevan sinisen osan jätin piiloon 
tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä. 
Kun aika eteni 4 kuukautta, oli asia jo
muuallakin esille tullut, joten nyt sen voi
jo tässäkin julkaista.)
Osa sen sai jo tartunnan kautta
joten, hekään eivät ole turvassa tulevan jatkolta
kantaen nyt sitä vaarallista piikkiproteiinia
ja tartuttaen toisia.
Sama tilanne seuraa rokotuksista
jotka eivät oikeasti rakenna immuunipuolustusta
vaan, tuhoavat sitä piikki piikiltä
saatuaan yhä uudelleen sitä vaarallista p-proteiinia
joka siis taas jatkaa matkaansa
ihmisten tartuttaen toinen toistansa.
Näin se piikikäs jatkaa kulkuaan 
tarttuen ja tartuttaen
kaikkialle vaikuttaen.
Ja pian on ihan sama, sairastitko taudin
saitko piikkejä, vai olitko saamatta
jokainen jo pian on kantaja
eteenpäin vieden vaikutusta
jonka lopullista tulosta ei vielä tiedä kukaan
kaikki kehitys kaikessa kun tarttuu mukaan.
Vapautuksia etsitään pian monin tavoin
ja moneen jo uskotaan
vaan, totta vaiko tarua
rahan ja vallan uutta himoa.
Ja, jos vaik jotain pientä apua olisikin saatavana
jo pian avunkin antaja - ellet itse ole tarkkana -
on osallaan tartuttaja.
Keho taistelussaan kovilla.
(05.01.2022 
Lisäyksenä tähän voin nyt mainita, että hyvän
turvan tuota tartuntaa vastaan voi antaa 
oma tehokas luonnollinen immuunipuolustus. 
Sitä siis tulee nyt huolella hoitaa ja varjella.)

Niin, kannattaako julkaista
vaiko pitää salattuna, tai jotenkin salata
ettei ois kaikkien saatavana, sillä...
tuleehan kaikki esille omallansa ajalla.
(Ja, näinhän tässä on nyt käynytkin.)
   *
... jatkuu...
04.01.2022
Pitää olla tarkkana
Pitää olla tarkkana
kun kuuntelee, tutkii, ajallisen uhkakuvia
jotta ei liian herkästi rakenna 
niistä vääriä mielikuvia.
Sillä, moni pahalta näyttävä
voikin oikeasti olla hyvää
ja toisinpäin, jokin hyvältä näyttävä
voikin olla pahaksi
- siis, loppujen lopuksi.
Pitää ymmärtää kokonaisuuksia
ja tulevien oikeita uhkakuvia.
Moni uhka voikin olla
kokonaisuuden kannalta hyväksi
ja, moni kuin pelastustoimi
voikin olla, oikeasti, pahaksi.
 
 
Pahoja asioita pitääkin tapahtua
jotta saavutetaan hyvää tulosta.
Ja, nk. hyvien asioiden jatkuminen
voikin ajallaan osoittautua pahaksi..
Siis, vielä kerran...
paha voi osoittautua maan piirin pelastukseksi
ja hyväksi tulevaksi
ja, se nk. hyvä, voikin osoittautua maan piirin tuhoksi.
 
 
Juuri nyt vallalla olevat pelottavat asiat
ja tulevien uhkakuvat
voivat oikeasti olla tarpeelliset kokonaisuuden kannalta
- Maan pelastumisen kannalta
ihmisten itsensä aiheuttamalta tuholta.
Ja samoin, monet nykyiset 
kuin pelastustoimet ja vastustukset
voivat oikeasti olla tulevien aikojen uhkia
- Maan pelastumisen kannalta.
 
Tämä kaikki noin karkeana ajatuksena
sillä, noiden näkyjen välillä
on monenlaisia töitä ja tehtäviä
joiden vaikutuksia lopulliseen tulokseen
on vaikea näin kaukaa ennakoida.

- Toiset ehkä hyvää, toiset pahaa.
Mutta, kaikki kuitenkin, kuin salaisesti
tähtää Maan piirin parhaaksi
ihmiskunnan hyväksi tulevaisuudeksi
- suuressa kuvassa
ja, nuo edellä kuvatut agendat 
yhdessä rakentavat 
sitä hyvää lopputulosta.
 
 
08.01.2022
Paras apu
-Heei, kundit! huutaa Försti laivan kannelta.
-Tulkaas kattoon!
Laivan väki kiiruhti kiinnostuneena kannelle
katsomaan mitä Förstillä oikein oli näytettävänä.
-Tonne alas ... toi Aatami tuolla. Se vaa istuu siellä
siinä sen keinutuolissa ... eikä se teem-mitää.
Onkse joteski kipee, vai mikä sill-o. Onkse ees enää 
kysellykkääm-mitää pitkää aikaa?
-Ihan totta, muutkin matkalaiset toteavat. -Mikäs
sillä oikein on. Onkos se väsynyt, tai jotain ... ettei
vaan ois sairastunut.
 
  -Ei sillä mitään hätää ole, puuttui keskusteluun Näkijä.
-Minä olen sitä vähän autellut pikku viesteillä, ja hän
tietää kyllä missä siellä mennään. Ei ole tarvinnut
enempää kysellä.
-No, onkse-ny joteski masentunu, tai jotai? jatkaa
Försti vähän huolestuneena.
-Eei ole, ei. Hän vain miettii, mitä nyt pitäisi tehdä.
Hän vain seuraa aikaansa ja maailman tapahtumia
ja kun menossa on monenlaista, näkyväistä ja piilossa
olevaista - aika raskaitakin asioita. 
Ne aina vähän voimia syö, mutta kuin pakko kaikkea
on ees vähän seurata.
-Mut ... miks-se-vaa istuu, eikä teem-mitää? Försti
tivaa.
-Hän tuntee kuin voimattomuutta kaiken keskellä,
Näkijä jatkaa, -ja hän miettii juuri, että mitä kaikesta
tulisi ajatella, ja mitä siitä voisi vaikka kirjoittaa.
Ja juuri äsken hän kaiken miettimisensä tuloksena
päätyi siihen, minkä välillä unohtanut, vaikka onkin 
siitä jo kirjoittanut kuin ohjetta, eli ainoa, jota nyt 
voisi tehdä ... se on rukoilla.
-Auttaak-se sitte?
-On siinä voimansa, vaikkei siihen tuolla alhaalla
ajassa niin kovin uskotakaan. Se kun ei ole
näkyvää, siellä ajallisissa siis. Tänne se kyllä
näkyy - ja tuonne viel ylemmäs varsinkin.
-Aijaa ... no, mitä se sit rukoili, tai rukoilee ... tai jotai?
-Niin, siinähän se ongelma juuri onkin, ja hän
jo hyvinkin tietää sen, että mitä sitten tulisi
rukoilla. Hän kyllä jo ponnekkaasti aloitti sen 
rukouksen, mutta ... sitten se loppuikin kuin alkuunsa.
-Ai ... miks? Onk-siellä kaikki sit nii hyvi?
-No, kun ei ole ... kaikki hyvin, ja sitten hän jäi
miettimään, jotta, mitä oikein anoisi, taa pyytäisi
muuttumaan tai tapahtumaan.
-No tota ... auttaakse sitte ... muutuuk-ne asiat sitte?
-Niinpä, siinähän se ongelma juuri onkin. Katsos,
sellaisia voi pyytää, jotka olisi hyväksi tapahtua
ja, niihin voi saada apua. Mutta, jos on asioita, 
joihin ei tule puuttua, eikä anoa sellaisia
joiden tuleekin tapahtua. Sellaisia on turha anoa.
-Ai ... tai siis ... mä-en-kyl  tajuu nyt-ett...
-Sehän se siinä juuri onkin sen rukouksen ongelma
eli, mikä ois oikeata ja mikä väärää. Ja mistä
ihminen oikein voisi ees tietää, mikä ois oikeata
ja mikä väärää. Minkä kaiken tuleekin tapahtua
ja toteutuukin, vaikka kuinka rukoilisi, ettei toteutuisi. 
Ja, miten voisi rukouksin vauhdittaa sellaisen toteutumista 
mikä tulisikin toteutua.
-Aha .. just .. tai-siis .. noim-mäki vähä .. aattelin ett ...
-Niin, ja nyt hän päätyi siihen , ettei jää kuin yksi
ja ainoa oikea rukous.
-Älä!  Ja mikäs-se-sit-o!  Ja toimiik-se varmasti kans?
-Toimii se.
-No, mikä se-sit-o? Kerro.
-”Tapahtukoon sinun tahtosi”, siihen kuin suostuminen
siis, ylemmän Jumalan tahtoon suostuminen.
Se on se paras .. aina.
-Aai ... se-onki sit noi helppo. Tom-mäki osaisin, hei.
-Niin, helppo ja helppo. Ei kuitenkaan aina niin helppo.
-Ja, totak-se-sit nym-miettii ... tota helppoo juttuu?
- ... Sitä juuri, sitä juuri.
-No, jos-mä vaik huudan sille täält, ett-se osais ..
mä vähä auttaisin sitä.
-(huokaus) Anna olla, Försti, kyllä se jo osaa ja 
onnistuu - tai oikeastaan ... onnistui jo.
-Aha ... no hyvä sit. Mitäs nys-sit tapahtuu .. siellä?
-Katsotaan ja seurataan.
-Joo!  Jos mä-sit  kurkin täst laidan yli, ja Försti jäi
innokkaana ja vähän jännityksellä seuraamaan, mitä
kaikkea alhaalla oikein tapahtuu.
- ... On se hyvä Försti, ja suunnassakin ollaan, Näkijä 
huokaa itsekseen, ja poistuu omaan hyttiinsä 
tutkimuksiaan jatkamaan.
 
 
10.01.2022
Kuolemasta
Tarinain kirjoittajan elämää
Näin aamulla unen (9.1.2022)
jossa kuin valmistelin kuolemaa, tai jotain ...
kaksi valkeaa hihaa, kädet toisiaan hamuaa
toinen alhaalta, kait minun
toinen ylhäältä ... jonkun muun
muutama valkea pilleri alemman hihassa.
Siihen heräsin.
En heti muistiin kirjannut
sen jo illalla lähes unohdin
muistin vain nuo yllä kuvatut rivit, ja valkeat hihat
jotka nyt kirjoitin.
Toivoin, näytä uudelleen...
... ja mietin
ei ehkä ole syytä täällä jatkaa
ei enää oikein ... tarkoitusta. 
Kai?
- 
Sit'  - Yöllä heräsin 03.20
mieleni sanoja muistiin kirjoitin:
Elämä tappaa elämän
elämän ilon ja halun
ja tahtoo päästä pois, tai ainakin suostumus
- on valmis jatkamaan
jotain toista matkaa.
Tuo uniin lähdön suunnitelmia
päivin ajatuksia, kyyneliä
suuhun sanoja: ”Olen valmis
tämä on nähty, en odota enää muuta”
kuoleman kanssa voi suudella suuta.
Elämäkö riisuu elämää
vuoskymmenten päässä
ja matkalla opettaa
vähin erin kaikesta luopumaan.
Sinä Elämäkö tämän teet
... vaiko sinä, Kuolema?
Jokuhan se on muu 
kuin minä ajallinen itse
jonka vain kuin suostuttava ajan lakeihin
elämää vähentäviin
loppua lähentyviin ajatuksiin
pian jo toivoksi muuttuviin:
Olen valmis! uusiin.
Se on outoa
vaikka jostain kuin tiedänkin
ett' eloa vielä vuosiin 93 asti
ja nyt vasta täyttymässä 73
- enkä osaa enää odottaa mitään uutta.
 
Miksi jo näin varhain, sinä Elämä
... vaiko Kuolema
minua valmistat
vähennät, vapautat
... oishan tässä vielä aikaa
elää jotain uutta elämän taikaa.
Vai, onko muuttunut elon suunnitelma
jota olen elänyt kuin ohjattuna
eteen asetettuina tapahtumina
ihmisinä, hetkiä ihania, raskaita.
 
Tämä aikako ajan tappaa
elämän elosta poistaa
pahoja näkemästä, kokemasta
joita en enää halua kohdata
enkä niistä mitään uusia oppia.

Tämä riittää mulle, minä ajattelen kuin itse
omana valintanako, vai annettuna
olenko toivonut, vaiko laitettu toivomaan
poistettu hinkua jatkamaan
tätä elon matkaa.
Anna uusi yöllinen, tai aamuinen uni !
 
Elämän pelko
ensin sinä annat kaikkea hyvää
kasvatat uuteen ja uuteen
opetat iloon ja onneen
sit' kuin mielesi muutat
kaiken antamasi vähin erin kadotat
- otat vain pois, lupaa kysymättä, minua kuulematta;
tartut vain ja kuin kuritat
jotainko niistä opetat
vaikken ees tahtoisikaan oppia moisia.
Mutta, sinä olet niin suuri
ja ystäväsi Kuolema
- kumpi teistä suurempi
hänkö, joka antaa
vaiko hän, joka ottaa pois
- teillä kuin jokin yhteinen suunnitelma ois.
Kuolema tuli  laivalle
Ja laivalle astui Kuolema, näin Kertoja kuvaa.
Jostain vain kannelle tupsahti
... ei ollut mitään satamaa
josta ois laivalle noussut.
Siinä hän nyt seisoo yhtenä matkalaisena
miehistön jäsenenä muiden joukossa
kuitenkin jotenkin suuresti kunnioitettuna
jonkin toisen maan, suuremman, edustajana.
Muut kaikki kuin ajallisen maailman rajaa tarkkaavat
mutta, tämä uusi tulokas, Kuolema
sitä toista puolta taidoillansa avaa
ja näin laivan miehistöä vahvistaa.
-Mitäs siihen sanoo Kapteeni, Kertoja kysyy.
-Saako tulla mukaan
saako olla osana kokonaisuutta?
 -Tottakai, tervetuloa, Kapteeni vastaa.
	-On täällä ollut vapaa hyttikin odottamassa.
Tulitko vierailijaksi, vaiko olemaan
yhteistä matkaa jatkamaan?
 
  -Hei, kuka toi-o?  Havahtui jo Förstikin ruorinsa takaa.
-Se on uusi matkalainen, selittää Kapteeni.
-Hän tuli mukaan.
-Mistä? Eihäm-me ees oltu missää satamas,
Försti ihmettelee.
-Niin, hän vain yhtäkkiä oli siinä, tuossa kannella
kuin jotenkin ... vanhana tuttuna.
-Emmä-ainaskaa tota tunne.
-No juu, minä kerron sitten myöhemmin, Försti,
ohjaa sinä vaan nyt tätä laivaa.
-No joo joo  joo joo ...
-Kuunnellaan nyt ensin, mitä hänellä on sanottavaa,
Kapteeni rauhoittelee topakkaa Förstiä.
Ja kaikki muutkin matkalaiset olivat kertyneet kannelle
katsomaan, mitä laivalla oikein tapahtuu
kun olivat jotenkin vain tunteneet
jotain uutta ja outoa  tapahtuneen.
Siinä he nyt seisoivat koko miehistö
Kapteeni ja Försti mukaan lukien
ja katselivat uutta tulokasta
joka omasi kuin jotain outoa arvovaltaa
vaikkei vielä ollut sanonut sanaakaan
... katsellut vain vaiti laivan tapahtumia.
-Niin, miehet, arvoisa miehistö, Kapteeni kuin vähän
arvokkaammin aloitti.
-Laivalla on nyt uusi matkustaja, uusi miehistön jäsen
joka liittyi juuri joukkoomme.
Miehistön joukosta kuului hiljaista tervetuloa-supinaa.
-Niin, hänen nimensä on ... Kuolema
olette varmaan hänestä kuulleet
vaan, ette ehkä nähneet.
-Tiedämme kyllä, keskeytti Näkijä, -olemme aina olleet
hänestä tietoisia, mutta emme tavanneet, puhuneet vain.
Ja, nytkö hän siis on seurassamme, tällä laivalla?
-Kyllä, vastaa Kapteeni. -Matkamme on nähtävästi
edennyt siihen vaiheeseen, että hänen on aika
astua joukkoomme.
Siihen on varmasti jokin tarkoitus
kuten myös teillä muillakin oli aikananne
kun laivaan nousitte.
-Noo, onko matkamme lähestymässä loppuaan
kun hän nyt saapui joukkoomme, tiedustaa Näkijä
joka selvästi on joukosta uteliain ja tiedonhaluisin.
-Nii ... ja mist-se-oikee tu ... , Förstikin yritti, mutta
Kapteeni heti keskeytti: -Ei nyt, Försti ... myöhemmin myöhemmin.
-... ookei ookei ... mulle aina vaa myöhemmi ja myöhemmi, mutisee Försti .
-Niin, minä en nyt kyllä kaikkea tiedä, vastaa Kapteeni,
- mutta ehkäpä uusi miehistön jäsen voisi itse kertoa jotain
ja vastata tuohon Näkijän kysymykseenkin.


   -Niin ... hyvät ystävät, Kuolema aloittaa
	-kaikella on aikansa ajan alla ja ajan yllä
täällä laivallakin siis, joka, kuten tiedätte
seilaa tässä ajan ja ajattoman rajalla
josta on näkyä molempiin suuntiin.
Siinä mielessä minäkin olen nyt oikealla paikalla
teidän kanssanne.
Teidän tehtävänne on ollut auttaa ja rakentaa
tuota ajallisen ulottumaa
- ja se onkin ollut tärkeää.
Minun tehtäväni on hieman toisenlainen
minä rakennan myös tulevaa
ajallisen takaista maailmaa.
Minä kuulin ja näin
miten tuo Runoilija hetki sitten
kirjoitti elämästä ja sivusi siinä myös kuolemaa
- ja silloin minä ymmärsin, että
nyt on tarpeen tulla ja täydentää
tuota Runoilijan taidokasta, mutta vajavaista kuvaa.
Samoin sinä, Näkijä
ja tuo teidän ajallisen anturinne, Aatami, tuolla alhaalla
aprikoitte syviä asioita, elämään ja kuolemaan liittyviä.
Siksi näin nyt tarpeelliseksi tulla itse avaamaan
niitä totuuksia, joita on esille noussut itse kullakin
ettei muodostuisi liian pikaisia mielikuvia
elämän ja kuoleman tehtävistä ihmiselossa
...sitä ennen, sen aikana, ja ajan jälkeen.
 
-Ja jos vielä hetken jatkan, kun olette niin sopivasti
kaikki tässä paikalla...
Ajallinen maailma on luonut, rakentanut minusta
mitä hurjempia kuvia ja mielikuvia;
milloin olen kuin se musta paholainen
ihmisten vihollinen
milloin viikate olalla kulkeva kiiluvasilmäinen tuomion lähetti
ja milloin mitäkin kammottavaa, ihmistä pelottavaa.
Miksi näin?
No siksi, että minulla tahdotaan pelotella ihmisiä
ja saada heidät käyttäytymään toisin
jonkin ajallisen vallan ja tahdon mukaan.
Mutta, näin ei saisi olla, sillä totuus tässäkin asiassa 
on ihan toisin.
Minulla pelottelu luo ihmisiin suurta kuoleman pelkoa
joka raastaa heidän elämäänsä ja elonsa iloa
- luodaan jotain outoa kauhua kuolemaa kohtaan.
Näin ei saisi olla, sillä ...
kuolema on ystävä, osa elämää
eikä kuolema ole se, joka elämää riistää
vaan, ennemminkin elämästä vapahtaa
koska, elämä itse elämää jarruttaa ja musertaa
ja kuolema silloin noista elon paineista vapauttaa
kuin rakas ystävä, joka ajallansa auttaa.
Siksi ei minulla nytkään ole ylläni mitään mustaa
vaan, vaaleaa ja kauniita värejä
jotka kuvastavat elämää jatkuvaa.
Eikä se mustakaan ole paha väri
ainoastaan ihmisten mielissä, jossa siitä on tehty 
kuin kammottava kuoleman väri
vaikka onkin monesti myös arvokas ja juhlavan upea.
Mutta, jos kaikki elämän kauniit värit maalataan yhteen
tulee siitä musta, jossa siis on kaikki.
Ja, jos siitä aletaan perata pois värejä 
toinen toisensa perään
irtoavat kaikki kauniit elämän värit vuorollaan
ja lopuksi jää vain puhdas valkea.
Tämän voi tehdä vaikka jollan laitteella.
Maalatusta taulusta se on mahdotonta
jos värit ovat yhteen sekoitettuja.
 
Näistä ensi kuvista minä alan nyt rakentaa teille
ja myös ajalliselle ulottumalle
oikeata kuvaa itsestäni, jota kutsutaan kuolemaksi.
Mutta, oikeasti kuolema onkin elämä toisella tasolla
ja minä olen sinne se ohjaaja ja auttaja
elämästä vapahtaja.
Tästä minä jatkan tulevina aikoina.
Ja, jo nyt minä huomaan
että, tämä tarinan kirjaajakin sain kuin
uutta elämän iloa kuolemasta
näistä muutamista sanojen piirroista
totuutta avaavista.
-Se on totta, Kirjaaja vastaa
-voi kuinka elon valheet elämää masentaa
ja toivoa musertaa.
Totuus kuolemasta elämää rakentaa.
-Niin, ehkäpä tässä vielä tarvitaankin 
ne jäljellä olevat 20 vuotta, vai mitä Kirjaaja?
huokaa Kuolema ystävällisesti.
-Niinpä, jospa olenkin kuin Kuoleman sanansaattaja
nyt oikealla tavalla tulkittuna, Kirjaaja vastaa, ja jatkaa:
-Ja, aivan kuin heti alkuun ois korjattava tuo osion nimi
”Kuolemaan tuomitut”, uudeksi nimeksi
”Kuolemalla vapautetut” tai ”Kuolemalla vapautettavat”
ja, kaikki kuolleet ovatkin oikeasti elämästä vapautettuja.
(No, sitä osion nimeä ei nyt kuitenkaan muutettu)
 
Laivan väki kuunteli hiljaa ja keskittyneesti uuden 
tulokkaan elämää ja kuolemaa kuvaavia hienoja sanoja.
Päätään hiljaisesti nyökytellen kukin palasi omiin tehtäviinsä
ja kannelle jäivät vain Kapteeni ja Kuolema - niin, ja myös 
Försti arvokkaana ruorinsa takana.
-Miten-ni arvokkaana, höh ... kyllä mä-tän laivan hoidan...
 
Näin yhdessä yön hetkessä, 10.01.2022 klo 03 - 06 välillä
kaikki muuttui kirkkaammaksi, ja kuolema elämäksi
- ja, kuolemasta alkaakin tulla se voitto
josta jossain on kirjoitettuna. Laulettukin.
Ja näin muuttui kuollut elämä elämäksi kuolemassa
ja kuolema elämäksi.
Sitä kaipaamaani unen uusintaa en saanut, mutta
sain tämän tarinan ja nämä sanat.
-Kiitos, Kuolema - sinä Ystävä, huokaa kirjaaja.
 
 
11.01.2022
Kuoleman otollinen hetki
Kuolema saapuikin juuri otollisella hetkellä
kun ajallisissa tapahtuu niin paljon
ja kuoleman pelko on monien mielissä
kuin päivittäisenä seurana
... ja tapahtumien luja rummutus
sitä pelkoa vain pahentaa
ja ihmisen mieltä masentaa.
 
 
  -Niin, menossa kuin uusi uskonto
	kannustimena kuoleman pelko
	ja sairauksien vaivat
- ja toisin ajattelevat
joilla uuden uskonnon opettajat ”pakanoita” pelottelevat.
Kasteella siirryt pelastuvien joukkoon
ja uskot kaiken, min kastajat sulle lupaavat.
Ja, jotta se pelastus pysyy voimassa
on sinun kannettava almuja
ja tunnustettava pahoja tekoja
joista saat kuin uuden kasteen
armo-siunauksen, ett' pelastus pysyy voimassa
ja olet jälleen turvassa
ajallisen kuolemasta, kadotuksen pelosta.
Jotain tuttua?
Ja minä, Kuolema, olen sen kaiken pelotteena
se paha, joka pakanat tappaa
koska heillä ei ole sitä kastetta
eikä siis mitään toivoa tulevaisuudesta.
Ja minä, Kuolema, olen se pakanoiden tappaja
se ruma viikatteelle sivaltaja
ja ties minne ... ne tapetut johdattava.
Ja, elleivät ne pakanat vieläkään usko
niitä aletaan vainota
pahoilla leireillä uhata, ja kuolemalla
joka on siellä joka päivä paikalla.
Minulla, Kuolemalla, pelotellaan aina
minulla, elämästä vapauttavalla.
 
Kuin ainoa lohtu on se
ett' ajallisen takana he
kohtaavat sen oikean Kuoleman
joka on heidät palkitseva
raskaasta elonsa matkasta.
Vaan, olenhan minä Kuolema myös niille
joilla oli sitä uskoa siihen, mihin olivat nyt kastettuna
ajallisen harhana ja toteutumattomana lupauksena.
- kuin harhaan johdettuna.
Heillekin minä olen, aikanaan se oikea Kuolema
joka on heidätkin palkitseva aikansa matkasta
ja vapauttava kuoleman pelosta.
Ja he kaikki saavat nähdä 
ettei ollutkaan mitään syytä
suostua pelon varjolla
uskomaan turhia lupauksia.
 
Olinko minä siis paha
joka hyvä olen ”uskoville” ja ”uskomattomille”
raskaan elämän matkalaisille
jotka kaikki ajallansa
saavat minut, Kuoleman, kohdata.
Tässä vain yksi piirre minusta
siitä ”pelottavasta Kuolemasta”
jolla ihmisiä pelotellaan
elonsa matkalla.
 
Voi ihmistä!  Kuinka raskasta on elää
kaunis elämä kuoleman pelossa
ja kuin hukata mielensä vapaus, olla
		sisällänsä kaunista
sillä,
ei tuo pelko voi olla vaikuttamatta
kuin koko ajan hänen elonsa askareissa
... huomasi sitä sitten, tai ei
tunsi sen pelon, tai ei

niin, kuitenkin se oli jossain syvällä
iskostettuna ajallisin opein ja kuvin
jo pienestä pitäen
salakavalilla asenteilla
vaik pahaa tarkoittamattomilla.
 
 
12.01.2022
Kuoleman kuvausta - 1
-Vain kuin inhimillisen kuvan itsestäni
minä teille annan, korjatakseni kuvaa
jonka minusta olette luoneet.
Enemmänhän minä olen kuin tuo
... paljon enemmän
eikä minun kuvani ole näin kuvattavissa
osuuteni ja osani kaikkeuden matkassa
sillä, minä en ole inhimillinen
vaan, ylemmän luominen.
Mutta, jotta minusta saisitte kuvan
kuin kuvan taulusta, jota katsella ja uskoa
jonka edessä kuin rauhoittua
elää ja olla vapaana, ilman kuoleman pelkoa
ja sen synnyttämiä sairauksia
minä tahdon nyt näin
olla edessänne kuin paljain päin
teidän auttajanne ja armahtajanne
elonne matkalla, ja matkasta.
Minä en siis kulje perässänne
viikate olalla kuin odottaen
milloin voisin teidät ajasta sivaltaa
kuin vain sattuman satona - en
vaan, minä osittain noudatan
yhteistä suunnitelmaa ajan kulussa.
Vaan, on myös toinen puoli
jonka selittäminen on vaikea
eikä sitä hallitse näkyväinen maailma
ei sopimus, ei lupaus
vaan, ajan teot, urheus, vaik sota
tai onnettomuus jokin salakavala
ajallisen matkalla
- jossa ei siis ole mitään ennakko-odotusta
eikä mikään aika ollut täysi
- se vain tapahtui kuin arvaamatta
edeltä sopimatta.
Mutta, siinäkin minä olen auttajana
keventäen raskautta
minkä ajallinen maailma toisi tullessa
... ellei sitten kaikelle järjesty tarkoitusta
jonkin suuremman parhaaksi.
Siinä minä olen mukana matkassa
valvomassa kaiken toteutumista.
Ja, jos liian on raskasta, tai jotenkin valmista
minä autan matkalta saatossa
kohti tulevia.
Tässä kohdin on ees tarpeetonta kuvata
ett' oisin jokin kauhukuva vierellä odottamassa
että, voisin kuin kaapata - ei
vaan, olen auttaja matkan aikana
ja sitten rinnalla ajallisen lopun ratkaisussa
turvallisena seurana.
Vaan, niin paljon kuin on ihmisiä
niin paljon on tarinoita ja tapahtumia
elon erilaisia matkoja
joita mahdoton erikseen kuvata
mutta, yleisluonteena - olen paikalla auttajana
en tuomarina tai rankaisijana
vaan, rinnalla kulkijana ja kantajana
avun antajana, ystävä rinnalla.
Ja, koska en ole ajallinen olento
voin olla monella paikalla samalla ajalla
- vaikea kuvata vajavaisilla sanoilla.
Haluan nyt muuttaa mielikuvia
en ole se musta vilahtelija jossain elon hetkissä
vaan, valkea suojelija, suojaaja
auttaja, elon turvaaja
ja tarvittaessa hellä saattelija
pois ajan kahleista ja matkasta.
Tämä kuvaus riittänee nyt tällä aamulla.
 
 
13.01.2022
Kuoleman kuvausta 2
  -Maailmassa, siis ajassa
	on paljon tilanteita
joissa tapahtuu paljon kuolemia
- ja äkkikuolemia
eikä kaikkia voi elossa varjella
- eikä se ole tarkoituskaan
sillä, kaikella elossa hintansa ja maksunsa.
On monenlaisia saasteita ihmistä tuhoavia
ja myrkyllisiä aineita
nopeasti tai hitaasti tappavia
joiden osuutta kehossa ei voi korjata
mutta, niissäkin minä olen auttajana
en tappajana, vaan puolustajana 
sen mukaan kuin mahdollista.
Sotien aikana
erilaisissa katastrofeissa
maailmallisissa uhissa ja sairaus-pandemioissa
tulee paljon vainajia
joista ei ole ennalta sovittuna.
Ovat kuin turhia kuolemia
... monet kuin kuoleman tuomioita
joihin ei ole apuja
- monet ihmisten itsensä aiheuttamia
niissä syntyy paljon autettavia, lohdutettavia
ja uusiin maihin ohjattavia.
Niissä minä olen aina paikalla
vaikka niihin lähtöihin ei minulla ole osuutta
- ovat vain ajallisten aikaan saannoksia.
Luonnon mullistukset ovat oma lukunsa
vaikka monesti niissäkin 
on ihmisten toimet taustalla.
Niiden kuolemat kuin sattuman satoa.
Minä, Kuolema, en niissä ole korjaaja
vaan, apua antaja, turvaan kantaja.
Siis, kehollisia kuolemia on monenlaisia;
on  sovittuja, suunniteltuja
on toivottuja
on monenlaisia äkkikuolemia
ja sairauksien, myrkytyksien seurauksia.
On siis, suunniteltuja
... ennen aikaa sovittuja
ja ennalta sopimattomia 
... ajallisten toimesta toteutettuja.
Toisilla oli aikansa
toisilla vain tapahtumansa
mutta, kaikissa aina minä olen seurassa
lohduttajana, ja turvallisena auttajana.
 
 
13.01.2022
Kuolema tietää tulevia
Kuolema
kuin oikealla ajalla.
Ajassa on nyt uhkana
ett' tulee paljon ruumiita
ja monenlaisia vaivoja
jotka tarvitsevat auttajia
niistäkin monista 
Kuoleman kannettavia.
  -Siksi minä, Kuolema
	tulin esille nyt oikealla ajalla
antaakseni kuvaa oikeasta kuolemasta
siitä tapahtumasta
kuin myös saman nimisestä auttajasta
lohduttajasta, joka lupaa parempaa
uutta ja kaunista.
Ja, vaik ajassa tapahtuisikin muutosta
ei se koskaan voi olla kauniimpaa
mitä kuolemassa on luvassa.
Sillä, ajallinen ... on vain ajallinen
ihmisten toteuttama, mieleinen
... vaan, mieleinen kelle - monille ei
muutos monenlaista vapautta mukanansa vei.
Siksi minä olen myös lohduttaja
vaivoista vapauttaja
uusiin kantaja niille
joille ajallisten uusien lupaukset ei onnea tuo
moni vain kuin karvasta kalkkia juo.
Maailma muuttuu, minä näen sen, ja tiedän sen
ja apua etsitään monelta taholta
ett' elo vois olla vapaata ja kaunista.
On monenlaisia vaivoja
kuin ei ois vapauteen tietä tarjolla
- syntyy pelkoa, paniikkia vielä suurempaa
kuin on nyt, muutosten alussa.
Pelko ja pako on tappava
ajallansa raihnauttava
eikä löydy piiloa
jossa vois olla turvassa.
Siksi minä olen nyt oikeassa ajassa.
Mutta, muutos
ei ole ainoastaan ajallisen ajan muutos
vaan, myös ylempien aikojen
ylempien voimien, ylempien apujen
joiden voima viel kunniaan nousta voi
kun ahdistava aika ihmiset
uusien voimien eteen toi.
Jos siis tapahtuu muutos toisaalla
tapahtuu se myös toisaalla.
Siis, kahden maailman muutosta
oikeammin, kahden ulottuman muutosta
ajallisen ja ajattoman.
Ja, näin katsoen
katseen kulmaa vaihtaen
paha palvelee hyvää, parempaa
ja rakentaa sitä kaunista, uutta tulevaa
jonka kuvaa
ei sovi vielä suuremmin julistaa.
Luottamusta vain
- on tulos parhain.
 
 
17.01.2022
Miten on mahdollista
Miten on mahdollista
että alle kahdessa vuodessa muuttui kaikki;
   tuhoutui vapaa kaunis maailma
   rauha muuttui kuoleman peloksi
   uutiset muuttui sairausmittareiksi
   totuudet muuttui valheiksi
   ja valheet totuudeksi
   pelastuminen kuolemasta oudoiksi piikeiksi.
Niin, vaan ...
kuinka pitäisikin iloita
ett' tapahtuu sitä luvattua suurta muutosta
jotta joskus ajallansa voisimme saavuttaa
sen uuden onnen ja vapauden.
Niin ... katseen kulman vaihtaminen ...
voi, miten onkaan se vaikeata.
 
 
 
24.1.2022
Kuin unohdettuna
Kuin unohdettuna, vailla tarkoitusta
ajallisen elämän tavoitetta
kulkee nyt Aatami Ajallinen yksinänsä
hämärän ajassa
päivässä, vain kuin tähtien valaistessa.
Katsellen ain hetkin taivaan korkeuksiin
miss' jossain seilaavi se laiva
josta hälle apuja ajallisensa matkalla
ja jossa hänen kuin jokin osansa
se laivan Kapteeni joukkoineen
purjehtii kohti jotain suurta ja kaunista.
 -Jä MÄ kans sen laivan ruoris ...
	älä kuule taas unohda mua!
Niin, ne kaikki jo tutuiksi tulleet matkalaiset siellä
- ja tietenkään unohtamatta sitä laivan taitavaa Förstiä
pikku koala-karhua.
- ... pikku!  Hö!
-Siellä ois varmaan rauhallista ja turvallista, tuumii Aatami,
-vaan tänne mun viskasivat ajan melskeisiin
kokemaan jotain tulevan muutosta
ja välittämään sen tuntemuksia.
Heillekö, vai kelle ... en tiiä.
Vaan, enpä moista virkaa itselleni toivonut
... sen Kapteenin puolesta tänne ajallisiin jäin
tai siis, jätettiin.
Tuliko lie sille Kapteenille liian raskaaksi
elää samaan aikaan sitä laivan päällikkyyttä
ja tätä ajallisen osuutta, vai mikä siinä oli.
Niin, eipä minun mielipidettäni siinä kysytty, muistelen
tänne vain jäin ihmettelemään tätä ajallisen eloa
ja ennen kaikkea sitä muutosta, joka nyt koko ajan 
on toteutumassa.
Kuin viraton nyt olen täällä
enkä lainkaan innostunut sen seuraamisesta
ja vielä vähemmän niistä kokemuksista
joita tuopi tullessansa.
Mieluusti jo siirtyisin sinne laivalle minäkin
sen muun miehistön seuraan, rauhaan täältä 
ajallisen harmaasta melskeestä..
Voisihan tätä kaikkea sitten seurata sieltäkin,
tuumii Aatami Ajallinen eräänä yönä
kello kahden ympärillä.
 
Tottahan nämä Aatamin ajatukset laivalle kuuluvat
ja varsinkin hänelle läheisen Kapteenin joillekin 
sisäisille korville.
-Niinpä, Kapteeni huokaa, -onhan se raskasta
minä muistan sen, itsekin siellä tään seilin alussa kulkien.
 
Muukin miehistö oli tullut kannelle Kapteenin seuraan
kun olivat hekin jotenkin tunteneet Aatamin mietteet.
-Niin, onkos se enää tarpeen 
häntä tuolla ajallisissa kuin kiusata, aloitti Elämän Alkemisti, 
hän kun on elämän tarkka tuntija ja syvä ymmärtäjä
... ajallisen koulua hänkin aikanaan käyneenä

-kehonsakin alkaa jo väsyä tuohon kaikkeen tuolla - ja
oletteko huomanneet, se on jo pariinkin otteeseen
unensa aikana kuin harjoitellut paikan ja ajan vaihtoa
oudolla tukehtumiskokemuksella. Niistä kuitenkin helposti
palannut takaisin.
Ja Alkemisti vielä jatkaa: -Niin, ja tuolla lihallisella keholla
on rajansa, se voi kyllä alkaa kuin hylkiä ajallisen matkaansa.
Mitenkäs sen kanssa on? kohdistaa Alkemisti kysymyksensä 
Kapteenille.
-Jaa'a, huokaa Kapteeni, -enhän minä sitä tietenkään
vastusta, siis tänne laivalle nostoa, vaan ...
onko se minun vallassani, se päätös. Sattuuhan se aina
minuunkin, jos hänellä ei ole hyvä olla tuolla alhaalla.
-Mitäs tuumaat sinä, laivalle viimeksi tullut Kuolema?
-Minulle käy aina, Kuolema vastaa, -vaan, onko oikea aika.
Autan kyllä heti, kun kaikki on valmista.
-No, kukas sen ajan osaa sanoa, Kapteeni tiedustaa ja
yhtyy muiden katseisiin katselemaan toisiansa.
Kannella on hiljaista, vain pientä supinaa ... jonka
katkaisee reipas ääni ruorin takaa: -No jos mä saan
sanoo, nii otetaa se tännev-vaa, nii-ett ...
-Voi Försti, älä sinä nyt tähän ... hoida sinä vain tätä
laivaa, Kapteeni keskeytti innokkaan.
-No joojoo ... laivaa laivaa vaa ... mut kai mäki nys-s...

-Försti !

-No joojoo... ja kuului jotain hiljaista mutinaa, josta
ei kyllä saanut mitään selvää. Ehkä ihan hyväkin niin.
 
 
16.02.2022
Varo ajan tuulia
Keho rauhoittuu ylempien ohjauksissa
ja Näkijän aikaisemmista viisaista sanoista 
... varsinkin ”Päivä kuun valossa” -osion alusta.
(kyyhky-kysymyksissä ja vastauksissa)    >>
Näkijä itsekseen huokailee
katsellessaan laivalta alas ajalliseen maailmaan:
-Ajan tuulia kannattaa varoa;
... sanoja sanoja
puolesta ja vastaan
valheita ja salattuja
monenlaista sekasotkua
- vaikka niin tarkoin jo kuvattuna
vallalla monenlaisia agendoja.    >>
Ajallisen vajavaisia kuvia
kaiken totuus ja tarkoitus viel piilossa
- vain harvat näkevät, ymmärtävät
mihin oikeasti ollaan matkalla
mikä kaiken tarkoituksena
mitä piilossa ajallisen menon takana
mitä on tulossa
ja, mitä onkaan kaiken lopussa
- uusi ihana tuleva
vaan, se matka sinne, niin ... raskasta.
 
Kaikki on sanottu
raamit piirretty
totuus kuvattu, mitä tuleva on
ihmiskunnan kohtalon.
Vaan, miten kaikki tapahtuu
se kuvaamatta on
... matka viel toteutumaton.
Mutta, yksityiskohdat avautuvat
suunnat toteutuvat tekojen myötä
- se on ihmiskunnan työtä
jotta valmistuu aikanaan se päämäärä
mi asetettu tulevaisuudelle.

 
 
25.02.2022
Saatiin se sotakin
-Syvä huokaus ... jonka huokaili Näkijä.
-Ja saatiinhan sinne sitten se sotakin
jolla korona-infot hetkeksi vaiennettiin
- uutta pelkoa ja huolta kehiin !
Yhtä ja samaa suurta muutosten ketjua tuo
- maailma muuttuu
ei pelkkä korona ole se kaiken muuttaja
... ei pitänytkään, vain alkutahteja se oli.
Nyt jatkuu sodalla
ja maailman kulkuun vaikuttamalla
- ensin Ukraina, ja sitten ... no olkoon.
Mutta, alkuvoima on sama kaikessa
ja valheilla väännetään asiat kieroon
     syyttömät syyllisiksi
     ja syylliset syyttömiksi.
Ja taustalla se suuri valta
joka kaikkea ajan eloa ja muutosta kuljettaa.
Mitähän keksineet seuraavaksi?
Stressi on paha!
Koko maailmaa pian koskettava.
Ja nyt kun immuunit on alas ajettu
stressin voima on kavala
ei ole enää sitä oman kehon puolustusta.
Miten lie ympäristön puolustuskyvyn kanssa;
     miten Ukrainan
     miten muiden, miten pienten ... oikeasti.
		-
Samalla on nyt Kapteenilla merkkipäivä.
Tasan 2 vuotta sitten alkoi se Kapteenin kova
kasvatuskoulu, ja nyt ollaan tässä.
Alkoi siis 25.2.2020, ja sota alkoi 24.2.2022.
Outoa tarkkuutta, siis tasan 2 vuotta.
Miten lie tuon kanssa jatkossa, vaan paljon
onkin tapahtunut muutoksia tällä väliajalla.
 
 
26.02.2022
Totta ja valheita
Näkijä kurkkii nyt laivan kaiteen yli
alas ajallisen maailmaan
... ja huokaa syvään ...
-Näinhän se menee ... niin kuin pitikin ...
Förstikin siinä vierellään kurkkii ajallisen
tapahtumia pienet silmät tapillaan:
-Mitehän se ... Aatami tuolla ...
-Uutiset täynnä Ukrainaa ja valheita, niin
minä tunnen, Näkijä toteaa.
Samoin on kuin K:n aikana
mediat muokkaavat tahtomaansa suuntaan
... vaikutettuna jostain taustalta.
Samoin kuin K:ssa, samoin nyt tässä U:ssa.
Se ”Suuri Muutos” on menossa.
Ensin se K, sitten tuli tämä U, ja mitä sitten ...
Ja tuo pieni Suomikin kulkee vaarallisessa
valheen uhossa, tai tietämättömyydessä
tai ... sokeudessa
vaiko, johdettuna edelleen jostain taustalta.
Voi näitä aikoja!
-Miltäs siäl nyn-näyttää, utelee Försti, joka ei
ihan kaikkea näkemäänsä ymmärrä ... tai siis
nojoo, ei siis ihan kaikkea...
 
-Niin, valheita valheita, Näkijä hiljaisesti toteaa
vaan, valheen voimalla toteutetaan ”Suuria Suunnitelmia”
jotka luotu taustalla
ja joita toteutetaan ihmissilmiltä salassa
ja tiedostamattomuudesta, ett' kaikki on johdettua
ja jo edeltä suunniteltua.
-Voi sokeutta!  Näkijä huokaa, -vaikkakin
tarkoitusta kaikki tulevia varten
sillä, eihän ne tulevat muuten toteudu
ellei ole näitä edeltä suunniteltuja tapahtumia
ja polkuja, kohti tulevia aikoja.
Ensin oli se K-harha, ja sitten tämä U
jonka totuus piiloutuu valheitten taa
... ja ”Suuri Muutos” jatkaa kulkuaan.
Mihin voi ihminen tuolla luottaa
kun kaikki samaa laulua laulaa.
Ja kuka kaikkea ohjaa
kenen lauluja oikeasti laulaa
... senkö, jonka leipää syö.
Taustalla piilossa tapahtuu se suuri työ
ja pelipöydällä pelinappulat toisiaan syö.
Ja, Matti on varma!
Ajallansa toteutuva - se uusi maailma.
-Kuka matti ...?
 
Näin pohdiskeli tarinan Näkijä laivallaan
kun katseli kaiteen yli alas ajallisen maailmaan.
 -Totaa ... mites sit jos ..., tapailee Försti.
-Niin, mitä Försti, mitä mietit? kysyy Näkijä.
-Nii ... tai-no ... ei-mitää ... antaa olla ...
tai siis ... sitä Aatamia mä vaa vähä ... mietin.
-Noo, onhan sillä siellä hyvät näköalapaikat,
Näkijä yrittää toista rauhoittaa.
-Niin-no ... sitähäm-mä täs vähä just mietin ett ...
 
 
28.02.2022
Pelon ohjaus
Näkijä edelleen huokailee, kun katselee laivaltansa
ajallisen maailman tapahtumia:
- ... hmmm ...noinhan se näköjään menee ...
toteutuu suunnitellut askelet tekojen kautta
ihmisten kuin itsensä tahtomana
upeasti, huomaamattomasti johdettuna.
-Niin kuin pelko ohjasi K:ssa
kansa hetkessä piikkijonossa
samoin ohjaa nyt U:ssa
kansa hetkessä turvan vaatimuksissa.
Ei tutkita taustoja ei tarkoituksia
ei katsota kauemmas tulevia
- ollaan vain pelon hetken vallassa
tekemässä päätöksiä
pitkälle ajalle vaikuttavia,
... Siis, tuntematta totuuksia
taustoja
turvien antajia.
Vaan, niin kuin oli K:ssa
todelliset vaikutukset avautuvat ajallansa
samoin on U:ssa
totuus avautuu tulevassa.
 
 
03.03.2022
Paljon piilossa
Näkijä, joka näkee kauemmas, eteen ja taa
sekä tuntee myös ajallisen aikaa
toteaa vain, tilannetta katsoessaan...
-Oi, kuinka paljon piilossa 
on todellisia taustoja
vaikuttajia, jotka ohjaavat pelinappuloita ...
... ja sivusta seuraavat uskovat kaikkea
mitä julistetaan valheen vallassa

ja rakentavat niistä vääriä mielikuvia
ja toimia, joilla palvella valheen voimia
leikkien kuin tietäviä
osaavia, asiaa tuntevia
ja varustavat omasta mielestään oikeita
tietämättään ollenkaan todellista tilannetta.

Näillä valheilla ihmiset ohjautuvat väärille puolille
kantamaan, haukkumaan

ja valtiot seuraavat kaukaisia ohjauksia
tuntematta ajan hengen totuutta
sillä, valheet on niin selkeitä ja ”kauniita”
joita on helppo uskoa.

Ja mielipidevaikuttajat rakentavat valheellisia kuvia
jotka suurelle enemmistölle
ovat kuin kauniita unia - pelon vaikuttamia.

Mutta, kun uni kaikkoaa ja silmät avautuvat
totuudet paljastuvat
- ja unikuvat jatkuvat ...
 

-Hmmm... huokaa Näkijä, ja hieroo pientä partaansa.

Samoin hieroo rinnallaan omia karvojaan myös Försti
ja pienesti huokaillen, kuin Näkijän ajatuksia myötäillen:
-Niinpä ... erikoiselta näyttää ... vai mitä...?

-Juu'u ... erikoiselta erikoiselta, Näkijä viel vahvistaa.
 
 
15.03.2022
Ajan viisautta
Näkijä edelleen kurkkii 
laivan kaiteen yli alas ajallisen maailmaan.
Ja Förstikin siin' rinnallaan huokaa: 
		-Mitehä se Aatami tuolla...
-Aika synnyttää viisaita
ajan hetken tulkitsijoita
   analysoijia
      ”osaajia”, ”tietäjiä”, ”taitavia”
         tulevien piirtelijöitä, pelottelijoita
ja pappien erilaisia profetioita kuvineen
ja ”Herran sanojen” juoksutuksineen.
Naama vaan esille
ja kuvitelmat kuuluville.
Niinpä ... vaan, miksi?
Mikä ajaa esille?
Haluko olla jotain kuin suurta?
 
Aika rakentaa aikaa ja ajan tekoja
tulevaisuus piirtää maailmankuvaa
jota joku, tai jotkut, ain' ohjaa
toiset toteuttaa - ja toiset kärsii.
Ajan muutos maailmaa muuttaa
ja sitä suurta agendaa toteuttaa
jossa kullakin ain' paikkansa
ajan matkassa.
 
Raskasta aikaa, kelle raskasta
toisille ei mitään vaikutusta
- ja toiset vain hyötyy
toisten vahingoista ja elon raskaista
... ja maailma muuttuu.
Tapoja on monia:
tauteja, vaik keksittyjä, ”hoidettuja”
odottavat tuomioita
sotia maata muuttavia, kansoja kuljettavia.
Kuka tietää tulevia
kun jokainen päivä tuo eteen uusia uhreja
- ja päättäjät päättävät
toiset päättäjät päättäjien päitä kääntävät.
Vaan, kuka osaa piirtää tulevien kartat?
 
Tuleva ne kartat piirtää
toteuttajat toteuttaa
joita ylemmät ohjaa
... joita taas ylemmät ohjaa
ja joku jossain kaukana
tai jopa jalkain alla
esille tuo tahtoansa:
Maan vapautusta tuholaisten vallasta.
Ja matka uuteen parempaan maailmaan
... on raskasta -
tuleville polville kaunista ja tarpeellista.
 
 
18.03.2022
Näkijä itseksensä huokailee
sanojansa soljuvia...
Kuka teki
Kuka teki, mitä teki - oikeesti.
Kuka sanoi
     kuka kertoi
     kenen päälle syyn vieritti.
Kuka käski
     kuka suunnitteli
     kuka toteutti.
Mitä oikeasti tapahtui
- kenestä tehtiin syyllinen.
 
Ihmisten ihanain maailma
..... julmiksi pedoiksi muuttuneet
salaisten tahtoja toteuttaneet
- ja pitkä on käskyjen tie
joka lopullisiin tuloksiin vie.
 
Jonkun pöydällä piirtyneenä
on tapahtumain kulku;
     rauhaisalle elolle sulku
     ja sijaan muutos elämän
     mi uhkana on elämän tulevan.
Tavoitteena maailman muuttuvan
elon kauniimman jatkuvan
ihmisten mahtuvan
maan puhdistuvan
- elon edellytysten jatkuvan.
Piirtyneenä jo valmiiksi
on kuva uuden maailman
- kauniin tulevan.
 
 
27.03.2022
Kaksi puolta
Ajallisen aamun varhaisella Näkijä taas kurkkii
laivan kaiteen yli ajallisen maailman oloihin.
Kaikkea näkemäänsä vähän raskaasti pohtien 
ja hiljaa huokaillen... -Siellä on kuin...
... kaksi puolta ... tai, oikeasti kolme
mutta, niistä ajallisen ajassa kaksi
- kolmas on ylempi.
Kenellä valta maa-ilma:ssa
siis, ajallisen maailmassa?
Kuka ohjaa tapahtumia?
Kuka siellä päättää tulevia
- ja päättääkö, oikeasti, päättäjä itse
vai, onko päättäjälläkin säätäjänsä
joka nappuloille vallat antaa ajallisen maailmassa
... ennen, nyt olevassa, ja tulevassa.
Ja, kuka nappuloiden paikat säätää;
toisille vallan määrätä
toisille vallan totella määräyksiä
... kuin tehdä suuria.
Ja, toisille osan kuin olla muurahaisia
rakentaa käskyläisten kekoja
... vallassa vain omansa osa.
Noo, tuohonkin nyt mahtuu monenlaista pieniä
ja suuria, jotka luulevat viel olevansa jotain mahtavia
mutta, ovatkin vain noiden ylempien nappuloiden
juoksupoikia, alempia nappuloita
ja toteuttavat vain ylempien tahtoja.
Ja sitten on se ikään kuin kolmion alin kasti
joka kaiken lopulta ajallisessa toteutti
- ja eniten kärsi.
 
Paikkansa kullakin - miten lie säädetty?
Onko edeltä määrätty kullekin osansa kolmiossa
sen yllä ja alla?
Voiko siihen olla itse vaikuttamassa?
Ja, olisiko vaik mahdollista vaihtaa kastia;
tulla ylhäältä alas
tai, vaik nousta alhaalta ylös?
Ja, kellä on se helpoin osa - tai raskain
siis, ajallisen maailmassa?
Entä tulevassa, ajan takaisessa
onko sillä sinne vaikutusta?
 
Niin, jos saisi toivoa, minne itsensä asettaisi.
Olisiko helpompi vain totella määräyksiä
vaiko, jakaa niitä edelleen, kantaen ja kestäen seurauksia
jos näkee niiden olevan raskaita
ajallisen eloon vaikuttavia, vaik ihmisiä murhaavia
tai vaikka sotia tappavia.
Vaiko, elää vain oma pikku elo
kamppailla ja kitkuttaa vain se - sit onnellisena kuolla.
 
Niin, mihin itsensä haluaisi asettaa:
Ehkä ajallisen ylimmäksi käskijäksi
... jolla silläkin, tietenkin, on määrääjänsä, käskijänsä
kaiken tulevan piirtäjänsä.
No, se ylin paikka ei ole tarjolla ajalliselle 
- - paitsi ... hmmm ...kerranhan se oli.
 
Ehkä ajatellaan että, mitä ylempänä sen parempi
mutta ... entä jos yhdellä sanalla, käden liikkeellä
tai, jonkin napin painalluksella
poistuu ajasta vaik miljoona - tai vaik miljardi
- osaisiko, pystyisikö sen, oikeasti.
Puhutaan siis ihmisistä, pienistä ja suurista.
 
Kaikenlaisia ajatuksia tämä ajallisen aika
nyt mieleen nostaa, Näkijä huokailee.
Mitähän nuo kaikki ihmiset tuolla alhaalla 
kaikesta ajattelee ...
 
-Nääksä muute sit Aatamii siel ... mitähä sillekki 
kuuluu, tiedustaa Försti ruorinsa takaa.
-Noo, kaikenlaisia se siellä ajattelee, sen verran
hänestä nyt näen, Näkijä vastaa.
-Niiv-vissii ... ja ku mäki noit-sun mietteitäs täs kuuntelen,
niim-mäen kyl ymmärrä niist mitää, tuumaa Försti
hiljaa itsekseen, -onneks mä-enn-oo ihmine.
 
 
29.03.2022
Välitila 
Puhutaan muutoksesta
suuresta nollauksesta
maailman digitaaliseksi muuttamisesta
uudesta järjestyksestä
ja ties millä nimillä kutsutusta tulevasta
- kaikessa kuitenkin samasta asiasta.
Ja, vastustus on kova, sillä ...
toisella puolella
halutaan säilyttää vanha
palata takaisin siihen hyvään menneeseen
siihen, ”vanhaan normaaliin”.
Niin, onhan se hyvä, se ”vanha normaali”
joka suurelta osin on edelleen olemassa
eikä moni asia ole suuremmin muuttunut
jokapäiväisessä elämässä ja arjessa.
Joillakin on, vaan suurella osalla ei
vaikka, uhkia muutokselle onkin jo näkyvänä.
Jonkinlainen välitila siis menossa;
toisella puolella se muutoksen voima
... jo osittain näkyvissä
vaik suunnitelmat viel salassa
rokotuksin ja sodin toteutumassa
maailmaa muuttamassa.
Ja toisella puolella eletään viel rauhassa
siinä ”menneessä hyvässä”, normaalissa
eikä mitään tarvetta ole
maailman muuttamisessa.
Olemme siis välitilassa
jonka toisella puolella on tuleva muutos
julmuuksineen, epävarmuuksineen
ja tulevaisuuden pelkoineen
ja toisella puolella viel rauha
ja tulevaisuuden ruusuinen kuva
... kuitenkin jo piirrettyine suurine uhkineen;
	väestön määrä ja lisääntyminen
	ilmaston ja luonnon tila
	ravinnon ja puhtaan veden riittävyys
	oudot lääkkeet ja lisääntyvät taudit jne.
-Hmmm ..., Näkijä huokaa itsekseen. -Outoa aikaa,
ja jatkaa ... -Aikamoinen ongelma.
 
 
30.04.2022
Ongelma
-Niin, aikamoinen ongelma, Näkijä pohtii,
-siis, jos oisin ihminen.
-On menossa muutos
ja samaan aikaan toiveena paluu vanhaan
siihen niin kutsuttuun ”normaaliin”.
Mutta, jos maailman pelastuminen vaatii muutoksen
ja toisaalta, se vanhan jatkuminen
tuo aikanaan Maan varman tuhon
- niin, kumman puolen valitsisin.
Ja vielä, jos tuo muutos
jonka taustalla on paljon salaisuuksia
valheita ja vääryyksiä
... sillä, eihän se suuri muutos voi toteutua
ilman valheita, tosin yleisesti niin salattuja.
Jos valitsen tuon muutoksen
joka aikanaan tuo Maan ja ihmiskunnan pelastuksen
niin, joudun hyväksymään myös nuo taustaiset
valheet ja kauheudet
... joiden kautta siis se vielä tuntematon
hyvä ja kaunis tuleva, on aikanansa valmista.
Vaan, jos valitsen tuon halun vanhaan normaaliin
niin, silloin valitsen kaikki nuo tulevien uhat
jotka aikanaan tuovat eteen Maan tuhon
kaikkien kasvavien katastrofien kautta.
Siis, kumman valitsen - siinä se ongelma;
senkö salaisuuksin, valhein ja kauheuksin kulkevan tien 
siihen uuteen, aikanaan johtavaan parempaan maailmaan
vaiko sen vanhan normaalin, nyt kuin turvallisen
joka kuitenkin on monine uhkineen
vääjäämätön Maan tuhon tie. ... Hmmm...
 
-Mä kuulin sun aatteluitas, Fösti varovasti ilmoittaa.
-Aika moista, jos nyt jotain siit ymmärsin. Valheita ja
tuhoa, ja lopussa sit jotain kaunista...
No, mitäs-sä päättäisit ... tai valkkaisit ... siis jos oisit
ihmine, niiku noi tuol alhaalla. Mitäs-sä tekisit?
... Onneks mä-ennoo ihminen, Försti lopuksi hiljaisesti huokaa.
- (syvä huokaus) ... niin, mikähän siinä ois parasta ...
vaikka tietenkin, eihän tuo kaunis pallo saa tuhoutua, Näkijä
jatkoi pohdintojaan. Samalla hän tunsi kosketuksen olallaan
ja kääntyi katsomaan ...
  -Sinulla on ongelma, minä huomaan, kuului tuttu ääni.
-Kas, Narri ... missäs sinä olet ollut, ei olla aikoihin nähty.
-Niin, olen sivusta seurannut kaikkea ... vähän kauempaa
ja ylempää - laajemmin näköaloin. Sieltä näkee enemmän.
Ja ihaillut tuota allamme olevaa maata - ja kuunnellut sen
tapahtumia ja touhuja, Narri aloittaa.
-Minusta vähän näyttää siltä, että sinä Näkijä et nyt oikein
pääse tuossa tarinassa pidemmälle, ja olet jo kuin kaiken
kuvannut ja tuonne Ajalliselle jakanut. Aivan kuin et enää
uskaltaisi mennä edemmäs niissä näkemisissäsi, Narri
kuvailee.
-Niinpä ... näenhän minä, mutta ... asiat ovat suuria
enkä jaksaisi niitä katsella, saatika kuvailla, Näkijä
hieman murheellisena tapailee.
-Aivan, minä ymmärrän, Narri vastaa. -Mutta, jos annat
minun jatkaa, minulla on ajatusten vapautta, ja uusien kuvien
avaruutta. En niin herkisty asioista, kuten sinulla näkyy olevan
tapana ... asettua kuin osaksi kaikkea, olla ihmisten
puolella, ja puolesta.
-Aivan totta, Narri, olet oikeassa. Tiedän sinulla olevan
kaukaisuuksien ja aikojen kokemuksia. Minä niin herkästi
katson nykyisyyttä, vaikka näenkin eteen ja taa.
Jatka sinä vain tästä, katsele kaikkea ylemmistä,
Näkijä kiitollisena huokaa. -Oikein hyvä näin.
-Joo, ja mäki voin auttaa sua, jos sul tulee vaik 
jotai kysymyksii, Försti innostuu uudesta värikkäästä kaverista.
Vaikka, tuttuhan tuo on, vaan ei aikoihin tavannut.

Sillä on kivoja värejä, ja hauskoja varusteita. Ja kun Förstikin 
on silleen aika värikäs persoona - vaikka onkin harmaa, niin
ehkäpä heistä todellakin voi olla sopivaa seuraa toisilleen.
-Jjep! toteaa Narri hiljaa, ja iskee salaa Näkijälle silmää.
 
07.04.2022
Näkijän matkaeväs
   -Mutta, Narri hyvä, jos minä vielä, 
	kuin matkaevääksi sinulle, ja teille molemmille, 
annan tämän pienen yhteenvedon tästä hetkestä, 
johon ajallisissa on edetty ... 
pidemmälle minä en nyt jaksa katsoa. Joten...
kuin saatesanoiksi sinne Narrin näköaloille
menneistä matkaten ja tulevia kohti
- jossain kaukana horisontissa
uusi kaunis jo kirkkaana hohti.
Katsella kaukaa kaunista maata
kuin iki-aikaista, ajallisen ulottuvaista.
Silmin katsella ihmisen
näkee hän vain kauneuden
... siis, jos katsella kaukaa kaunista maata
yksinäistä palloa avaruudessa
ihmisen ainokaista, näkyväisen ulottuvaista.
Ei ole hällä muuta paikkaa mihin piiloutua
jos koittaisi ajat julmat.
 
Ajat muuttuvat ...
   ensin oli kuin ”päiviä kuun valossa”
   sitten tulivat ”päivät tähtien loisteessa”
   ja ajatuksia ”kuolemaan tuomituista”
   - ja vihdoin koitti aika: ”päivät savuverhon alla”.
(Näkijän salainen viesti)

”Ei ole muuta piilopaikkaa
vain tämä yksi ja sama pallo”.
Aika synnyttää pelkoa
ja kaiken kadottamisen uhkaa.
Rakennetaan pelastavia bunkkereita
ja varustaudutaan suureen tapahtumaan
jonkinlaiseen maailman loppuun
ja etsitään kaukaisia saaria
tai sopivia erämaita
jotta saavutettu ajallinen asema
ois mahdollista turvata.
- Pelkoa ja pakoa.
 
Joilla paljon on
heillä myös paljon huolta
kaikesta omistamastaan.
Niillä, joilla vain vähän
huolena vain omansa elämä.
 
Ja Kuolemakin juuri hetki sitten
poikkesi laivalle kuvaansa muuttamaan
jotta kuoleman vaihtoehto ei ois kenellekään
mitään kammottavaa ja pelottavaa
vaan, vaihtoehtoinen vapauttava sanoma.
Miksi kynsin hampain ripustautua
katoavaan elämään
seassa tulevain koetuksien ja kurjuuksien.
Miten päästä helpolla pois
jos elämän merkitys jo menetetty ois.
 
Elämän Alkemistilla ois varmasti apuja:
samoin kuin elämän säilyttämiseen
- eikö samoin sen päättämiseen
ja uuden tason aloittamiseen
ja sen jatkamiseen uudella tasolla ja tavalla
kaikessa kauneudessa ja kiitollisuudella
tulevaisuuden uskossa ja toivossa.
Elämä on sanoissa - samoin myös sen lopetus:
”Tulkoon valkeus”
ja tulkoon uusi ulottuvuus ... ja se tuli.

 
Ja näin lähtivät Narri ja vierellään iloisesti pomppiva Försti
jonnekin uusille sijoille, paremmille näköaloille, kuten Narri
sitä kuvasi. ... ja kovasti näkyi olevan Förstillä asiaa.
   #
Tästä Narrin näköaloille  >>