Nyt on taas noustu ylemmäs. Täältä näkee kait viel enemmän. Edellisessä
osiossa alkoi käynnistyä muutosprosessi uusia varten. |
||||||
17.07.2024
Nyt siis jatkamme tuolta edellisestä osiosta,
Matkan ylempi +4
ulottuma, jonka
loppuosassa
oli jo enteitä tänne, mitä nyt tuleman pitää.
Erityisesti
sivuilta 143
alkaen aina
osion loppuun asti.
Ja ne merkittävät arvot ovat tänään: 6 - 94 ja 19. oOHO? (Mahtaakohan joku muistaa, mitä nuo luvut merkitsevät. Selitys on tuolla edellä, sivulla 116)
Jos nyt kuitenkin tähän alkuun tuo edellisen osion lopun tärkeä ohjaus tänne uusiin; latauksesta, valheista, parantamisesta, paikallaan pysymisestä ja koulutuksesta tulevia varten.
Sivu 143
01.07.2024
Lataus
-"Lataus - tarkoitus käden kipu, jarrutus ett' sais rauhassa tapahtua lataus.
Siksi - on tää voimattomuus kaiken teon raskaus ett' uuden lataus jolla tulevan tarkoitus.
Siksi - älä murehdi voimasi puutosta sillä, se on vain sen suuremman latausta uusia, tulevia varten - ja hyväksi kaikki.
Niin kauan jatkuu lataus kun on tää ajallisen voimattomuus ja jarruttava kipu ett' ois valmius kohdata ajallisen ajattomuus
jossa on se voima suuri tieto ja taito ja ylemmän ymmärrys aito.
Joten, kestä viel hetki kipu on poistuva, kun kaikki on valmista ja kasvanut se voima uus jolla virkansa rakentaa tulevaisuus ajalle ja ajattomalle ajan takana.
Mut' ajassa on kaikki viel tarpeellista siksi - on tää viel hetkisen vaiva ja kuin ajallisen jarru
ett' toteutuisi se kaikki anottu voima ja viisaus, tieto ja taito näkökyky uusi ja aito.
Olkoon rauha sun sisäisesi kanssa vaik' kärsisi ulkoinen viel hetken ... sehän se on vain se ”kone” jolla voima esille itselle ja muille kaipaaville korville ja suille.
Sillä - onhan niitä jotka apuasi tarvitsevat ja kaipaavat ja jota ei ole ajassa tarjolla.
Ole vain rohkea tämä on vain hetki, jonka kautta valmistua ja sit esille tulla - että, voima on sulla
tarpeellinen niille, joil' tarve on - kaikkea kaikille mahdoton.
Mut' ”rohkeitten” osa ... on vaivaton eikä lainkaan voimaton sillä, hetkisen vaivan kautta - se voima kullakin on.
Sanojen tulkinta kuin mahdoton mut' kuulevan korva kaiken kuuleva on.
Älä siis sinäkään ole onneton vaik' ajallisen hetken painossa - ajallisesi voimaton mut' sen suurempi sulle ajattoman voima on.
Jota ei ajallisen tekemällä ja teoilla vaan, uskolla ja luottamuksella ett' vain ylemmän voimalla kaikki mahdollista on.
Siis, ottaen vain hetkeksi pois sen mi mahdollisti ajallisen tekemisen - ja ajattoman latauksen.
Siinä - on se vastaus miks' hetki kuin raskas ja rajoitettu; - ajallinen tieltä pois ett' ois henki vahvistettu kun sitä tarkoitusta - kaiken tarkoitusta kysellyt ja etsinyt oot.
Ja sinut - hellästi johdatettu kuin kohtaloon ettei masentuis herkkä mieli ettei sammuis suloinen kieli liian raskaan taakan alla.
Joten, iloitse vain viisauden vaivasta hetken rajoituksesta ja rasituksesta sillä, olisihan niitä tapoja raskaamminkin ladata tulevien aikojen voimia.
Viisaus tietää mikä milloinkin on oikein toimia ja miten rakentaa tulevien voimia.
Siis, luottamusta vain, ystäväin minä vain hyvän näen edessäin ja toimit, kasvat kätesi kädessäin ja näen sinut edessäin. Noo ... älä näytä niin murheelliselta ... voi ihmistä, kun ei osaa iloita vaik juuri puhutaan ja luvataan voimista maailmaa muuttavista.
Niin ... henki iloitsee - keho ei kun hengen kasvu ajallisen keholta voimia vei.
Mutta, kyllä se kehokin viel osansa ilosta saa kun aika aikaa kasvattaa ja ajaton viisaus ajallisen viisautta tavoittaa.
On siis menossa se muutos, mi luvattu on - ajallisen muutos ei ole ajattomalle mahdoton vaik ajallinen ois tahdoton
kunnes se oppii ja näkee mikä ajassa on tarpeellista ja mikä tarpeeton.
Ajallisen mieli masentuu jos ajallinen mahdoton
vaan, jos ajallinen näkisi mikä kaikki on ajattomalle mahdollista silloin jo ajallisellakin ilo on.
Vaan, kun se ajallinen aina kuin eessä ajattoman on eikä ajallinen näe mikä oikeasti on tarpeen, ja mikä tarpeeton.
Siinä se, ajallisen kova koulu; astua kuin syrjään ett' tärkeimmäksi voisi kasvaa se tärkein - ihmisen ajaton.
Ja sitten se/hän, kaiken tään suuruuden ja ihmeen keskellä saattaa viel kysyä: -”Entäs se .. tanssi, saanko minä vielä tanssia?”
Niin ... se tanssi ... (ja kaukaisen hiljainen huokaus)
... ne ajallisen arvot ja arvot ... mitäs tuohonkin nyt sitten ... - kuin jokin ajallisen karkki. Voi ihmistä!"
*
Sivu 144
02.07.2024
Lataus - jatkoa
”No mikä nyt on?” Kysyy jo ajallinen taas kun uusi aamu kirkkaana avaa.
Ja vaik just eilen kaikki kuvattiin niin, kuin monttuun jo taas pudottiin.
Työ kesken matka kesken ... se ”latauskin” edelleen kesken.
Ei mahdu uutta, jos vanha on tiellä ja jos ajallisen voima on vähäinen niin, ... kasvaa ylemmän tilalle sen.
Näinhän se on, tällä tiellä nyt, ja aina mikä tässä nyt on niin uutta onhan tätä eloa ja matkaa kuljettu jo monta vuosikymmentä
ja aina se on ollut näin: kuin ”risukasan” kautta uusia päin - ja uusin paremmin voimin kuin kasvaneen miehen edessäni näin.
Ja niin on nytkin taas - ja voimasi on maas'.
Vaik hetken vain ... minä uutta eteeni sain sitä etsittyä, kaivattua - anottuakin - kaiken tarkoituksin, se muista aina vaik ois millainen vaiva.
Ja, vaivalla aina aikansa ja tulevansa voima joll' matkata taas uutta päin - minä jo hyvän tuloksen eesssäni näin kuin tulevaisuutta ennustain.
Makaa vain, kuin rankana valittain salaisesti uutta kasvattain - näet sen kyllä se jo kuin leijuu pääsi yllä
kuin tarttua vain, sinua vahvistain sanoja kasvattain, ja voimia joilla tulevassa uusin toimia.
Halpa hintahan tämä on pieni painamisen taakka näkisitpä oikeasti vain millainen onkaan vaivasi ”palkka”.
Et näe sitä nyt mutta, sitten kun vaivasi päättynyt avautuu se mit' olet esille etsinyt.
Eikä silloin puhuta enää mistään ”tanssista” vaan, todellisista uusista voimista ja tulevien toimista.
Ja kun viel katsot ja seuraat mit' aikaa maailmasi elää ymmärrät miten tärkeätä on ett' uuden taidot kuin henkiin herää.
Ja silloin sinä et enää tätä pientä vaivaasi muista kaikkea sataa kuin syksyn lehtiä puista eikä mikään sinua tieltäsi suista.
Sillä, on aika korjata satoa istutetuista, kasvaneista puista luvatuista teoista ja tulevista ajoista joit' varten kaikki tää vaiva
... vuoskymmenten vaiva nousuineen kasvuineen ja risukasoineen ja taas uudelleen nousuineen kohti sitä jotain salaista jok' aina on siintänyt kuin taivaanrannassa.
Nyt, kohta, se on kohdalla - se kaukainen taivaanranta jonne matkattu kävellen ja laivalla välillä tanssien ja taas valittaen kasvun vaivoja
kaikesta ain oppien tulevia varten ei yksin, vaan seurassa kuin näkyväisten ja salaisten onnetarten.
Valittaako viel pitää ... eikö mieluummin iloita ja nauraa kun saat kerätä viljaa ja kauraa
... ja juuri samassa hetkessä loppui kynästä muste ja sana ”kiitos” ei tullut enää näkyvälle ... näen vain painautuneen paperille.
Ja nyt uudella kynällä kirjoittaen - hieman jännittäen ... mitähän kaikkea tuosta lupauksesta nyt seuraa.
*
Miksi pitäisi nytkään huolta kantaa mitä tuleva eteen antaa.
Varustus on aina ennen tekoja ja voima ennen vastustusta.
Näin olet ollut turvassa tulevien lupauksissa.
Eikä tällä tiellä muunlaista järjestystä voi ollakaan muutoinhan kaikki on kuin turhaa taivallusta.”
*
Sivu 146
09.07.2024
Parantamisiin
Sairauksien tutkimusta syitä ja seurauksia omia ja toisten - myös parantamista
- ei viel lupaa enempiä kertoa ...
-"Vaan, ohhoh! Onko minulla todella - lupaa - voimaa. Tällaista voimaa", huokaa Runoilijanarri kun kättensä tekoja huokaili.
Ja on voima myötä ja tarkoitus palvella ja auttaa kehoa ja myös näkymätöntä osaa kehossa, kehon yllä, ja sisällä.
Mitä ihmettä nyt tuossa. Juurisyitä - ei mitään pelkkiä rusautteluita vaikka, niilläkin toki sijansa - ovat seurauksia.
Juurisyyt on syvällä ja näkymättömässä ulottumassa aina solutasolle asti ja geeniperimään, ja genomiaan ihmisen menneeseen ja tulevaan jopa mieleen ja henkeen.
*
Sivu 147
09.07.2024
Valheilla tulevia rakennetaan
Valheita valheita, valheita vaan niillä tulevia rakennetaan kun valheita kansoille jaetaan - ja niihin uskotaan.
Ja niiden mukaan toimitaan ja tulevia aikoja muovataan
sotia halutaan ja vaik omia tapetaan - valheilla mielikuvia muokataan.
Mutta, kaikella aina uutta maailmaa rakennetaan vaik hyvät pahaksi ja pahat hyväksi - ja totuudet salataan.
Tällainen on maailma nyt, ja tuleva kaiken kautta on maa muuttuva.
Hyväksi joskus vaik vaatiikin vielä aikoja.
*
Sivu 148
11.07.2024
Pysyä paikalla
Syitä ja seurauksia.
Pitäisikö jo uskoa ett' pysyä paikalla kuunnella maailman uusia asioita ja aikeita joilla ois vaikutusta tulevien aikoina.
Pitäisikö jo uskoa kuin kuunnella sattumusten oireita joilla jarrutusta arjen teoille ja menoille.
Pitäisikö jo vihdoin uskoa pysyä paikalla ja kuunnella mitä kaikkea ois tarjolla ylempien suunnalta
sillä, se voi olla myös ankara jos ei malta uskoa ett' aika ois nyt avoinna uusiin tutustua ja tarttua.
Katso merkkejä katso jarruja katso vaikeuksia ... mihin vaikuttavia
mitä tahdotaan ottaa pois mitä annetaan tilalle mitä todellista tarkoitusta auttaa ja palvella - eikä vain vaik tanssia tai muuten kuluttaa kalliita aikoja turhissa kulkea turhia tekoja.
Eikö ois jo aika alkaa ottaa vastaan asioita joita olet anonut ja odottanut vihdoin tapahtua.
Siis, ota ! tartu ! kasva - ja opi !
ajan mahdollisuuksia olla paikalla jossa on suurta tarvetta antaa apua niille, joil' vaikeuksia tään raskaan ajan matkalla
kun , kuin kaikkialla on tarjolla vaivoja joil' kasvun tarkoituksia
jotta, vapautettukin vois palvella tulevia aikoja - olla se armeija, jolla on oikeita voimia, oikein toimia auttaa tulevina aikoina apua tarvitsevia - ja apua antavia.
*
Sivu 149
12.07.2024
Miks' lyöt
Miks lyöt sinä maahan soturisi urhoollisen maan puolesta taistellen valheita vastustellen.
Miksi ulkoisen maahan painat paikallensa asetat riisut kuin maailmasta pois vaik mielen, kehon tarpeita niin tarpeellisia ois.
Molemmat suunnat muutoksiksi maailman menoa muuttavaksi uudeksi suunnaksi uudeksi tulevaksi - paremmaksi tulevaisuudeksi.
Vaik ei se näykään sinne sängyn pohjalle tai hiljaiselle ololle eikä niin siltä nyt juuri näytäkään jos katsot ikkunasta, katuja, maisemia.
Mutta, kaiken niiden elon takaisten silmille näkyvien takana kasvaa kuin katala maailma - tai siis, mistä suunnasta taaskin katsotaan ...
kataluus luo uutta hajottaa vanhaa muuttaa tulevaa, jota ei voi muulla tavoin muuttaa.
Muuttajat tekevät kuin pahaa tälle ajalliselle arjelle mutta, ei muutu se tuleva ellei ole ensin aika ankara.
Ihmiskunta on sokea eikä erota hyvää pahasta - eikä pahaa hyvästä
elää vain omaansa harmaata arkea jonka toivoisi kuin antavan aina jotain suurta ja kaunista.
Mutta, maailma ei enää kulje niin ihmiskunnan on totuttava uusiin muutoksiin.
Vaik ainahan kasvu on tapahtunut muutoksien kautta uusiin ajallisiin.
Ja, miks makaat sinä nyt miks paikallasi kuin pyristelet ... et pääse et pysty - et oikein tahdokaan.
Voima pitää sinua paikallaan - On aika !
Oppia ja kasvaa uuteen ulottumaan josta vasta on apua ajallisen ajalle tälle hetkelle, ja tulevien päiville.
Olet etsinyt niitä ja kasvanut niihin vuosi vuoden perään päivän päivän perään uutena ain uuteen aamuun heräät.
Nyt ! on se aika, taas kerran aika ”risukasan” kuin kaivon pohjan tai milloin minkäkin kautta uusiin nousuun uusiin voimiin viisauksiin, ymmärryksiin
uusiin näkemisiin enemmän enemmän ylemmän ylemmän - mit' kaikkea etsinyt oot.
Voimasi nyt vahvistukoot ja kasvakoon apusi armas auttavainen mielesi palvelevainen, mutta ... - aika, on uusi.
Siksi, olet sinä nyt paikallasi sinä... ”Vaeltaja” aikasi halki ja kaikki matkasi ennen ja jälkeen on kasvava talteen ja voimaksi vain tulevissa auttain.
Ja lippusi kulkee sun edelläis tekoja valmistain.”
*
Sivu 150
13.07.2024
Lakkas laulut
-"Lakkas laulut puhuttelemasta koskettamasta, rinnalla kulkemasta. (Puhutaan Caterinasta)
Lakkas ihmiset huoliaan kertomasta.
Olimme yhtä, sitä ja tätä yhdessä niin samanlaisia, mutta ... ”se muu” ...
se, on elämäni kutsu sen sisältö, tehtävä ja tarkoitus maailmaa, ihmistä palvella vaivoista vapahtaa.
Jos kanssasi nuorruin tanssimaan tämä ”muu” minut takaisin vanhentaa elämää oppimaan sen tarkoitusta itselleni avaamaan
ja kuin vastuuta kantamaan sanoilla palvelemaan ... myös käsillä koskettamaan ja terveyttä paikalleen asettamaan.
”Se muu” on mun elämäni ja ilman sitä olen kuin hyödytön, tarpeeton elämä kuin turhuuden turhuutta.
Ja tanssi ... tuon kaiken rinnalla ... niin kovin on arvoton vaikka silläkin tärkeä paikkansa ollut on - tuleva tuntematon.
Mutta, kaikessa myös painonsa ja vaaransa on."
*
Sivu 151
16.07.2024
Varoen kulkea
Paikalleen asetit olkapään ”murjasit” varpaat ”runttasit” ihmiset rinnalta poistit, ne turhat uusia sijaan nostit.
Voi, joku Sinä Suuri ja Korkein anna terveys viel takaisin anna käsi, anna jalka - ja, anna vaik viel se ... tanssikin jos sen jotenkin ... vaik hyväksi vaan, tärkein ain ensin - tärkein ... suostunhan minä.
Ja, joko alat oppia mikä tarpeellista mikä tarpeetonta ett' vois keho-henki vahvistua tulevia varten.
No, näetkö jo ... tuon kovan hinkusi yli mikä tarpeellista, mikä tarpeetonta.
Elämässä muuta - ja paljon tarpeetonta.
Ja, aikaa ain rajatusti ja tarinaa, sanoja paljon - ja viel muuta tuo mikä juuri avautunutta.
Mikä arvo sille - parantamiselle ja itsesi siinä mukana - apua tarvitseville.
Vaan, tarkkana - mikä tärkeätä ja mikä tarpeetonta.
Kuuntele sanoja, katso merkkejä tunne johdatuksen tie miten se sinua nyt vie.
Ja, katso kättesi ja sanojesi työ.
Ja, näet viel enemmän, kun maltat mielesi - näet tehtävän.
Kovaa koulua jossa oppia uusia taitoja vain olemalla paikalla ja hiljaa kuunnella suuruuden puhetta tulevia varten.
Uusien asioiden, voimien hiljaista latausta joka juuri nyt, vielä ... vain alussa.
Tällä kertaa hiljaisuuden koulussa hienovaraisessa ... sallii elon tarpeellisen kitkee pois tarpeettoman.
Mitään ei puutu vaan, ei mitään turhaa mielelle vain kuin hetken murhaa.
Pysy paikallasi! Ota opiksesi! Hiljene levoton mieli. Vaikene vikkelä kieli.
Ole vain mitään ei puutu äläkä itseesi suutu - hiljaisesti vain muutu.
Suuria jo yllesi vuotanut olet nähnyt, tuntenut ... vähän jo muuttunut kasvanut sisäisesi rauha vaik maailmassa kasvava pauhu."
*
Sivu 152
16.07.2024
Oma prosessi
koko keho sisällä ja yllä
teoissa ihmisissä, pois ja sijaan voimissa muuttuvissa, kasvavissa itseä ja muita auttavissa
maailman avautuvissa asioissa uuden edessä kasvamassa kaiken muuttuessa
kaiken prosessin keskellä - alussa vasta mutta, matkalla autettuna samalla jo apua antamassa."
*
J -”Olen rinnalla uutta auttamassa kanssa kasvamassa.”
Kaikki valmiina aika avoinna.”
*
Aika muuttunut - edennyt myös sinun nyt edellinen vaihe päättynyt laajasti ja myös omasi.
Kutsuu uudet, kutsuu uudet! Rakentuu tulevaisuudet laajasti ja myös omasi.
Kaikki se edeltävä tätä edelsi."
*
Sivu 153
18.07.2024
Miks' kirjoitan
-
Onko kuulevia korvia onko uskovia?"
Voiko joku vahvistua omassaan toista kuullessaan?
Sehän on oppimisen tie;
toinen kertoo toinen kuulee oppii min oppii - oppii omiaan sanat ohjaa kuulemaan."
*
Sivu 154
19.07.2024
Voimattomuutta
Edelleen väsymystä, voimattomuutta - kuntoutus jatkuu ...
vanhaa pois uutta sijaan - kaikessa - ei ainoastaan ulkoisessa suuremmin viel sisäisissä josta myös vanhaa pois ja uutta voimaa sijaan.
Uusi taso, uusi voima ylempi väre - alempi pois.
Ylempi sisältää alempien tarpeelliset uudet, on tulevia varten.
Opin tie - kasvun tie voiman lisääntymisen tie.
Uusilla voimilla uudet teot niihin ei vanhoilla ole valtaa - uusilla vallat uusiin.
Älä siis murehdi voimasi vähentymistä ... ensin vanha pois sitten vasta se uusi.
Siin' on hetki kuin voimaa vailla vaikka voimaa onkin kaikkialla.
Mutta, uusi, on voitelu uusi kuin armeijan arvot uudet arvot - uudet vallat ja vastuut ja vanhoista vain muistot tehdyistä töistä uudet vallat vastaa uusista vöistä ja niillä vöillä tehdyistä töistä.
Odota vain hetki, kun putsaus on valmis sitten, olet uusiin valmis.
Näin se kulkee, tämä henkisten kasvun tie yhteyttä tässä on ajalliseen sielläkin uudet uusiin vie - vain aikansa siellä uusissa kuljetaan uusien teillä.
*
Sivu 155
21.07.2024
On kuoleman paikka
Ei se ole pahaksi olla hetki paikalla - ei mikään katoa vaan, ennemminkin kaiken palautusta kuntoutusta kovasta rasituksesta itsen kulutuksesta.
Ja, menossa myös kehon varjelus ... ei ongelma ole kulutus, vaan seuraus ja putsaus ajan myrkyistä ja turhista toiveista, haaveista ja ohjausta oikeaan siihen uuteen ”vaivaan” mi johtaa tulevaan
sillä, se johtaa siihen uuteen aikaan jossa uudet teot uudet arvot uudet tavat.
Ja tuo kaikki ohjaus, kuljetus nyt juuri kehon kautta että tämä ajallisen aika saisi sitä tarvitsemaansa apua joka on arvokasta
... ei sitä liikunnan suoritusta vaan, Korkeamman tarkoitusta joka tarvitsee juuri sitä kehon osuutta jotta se voi toteutua terveellä tavalla ilman turhia ajallisen rasituksia.
Sillä, mikä tässä kuitenkin aina on se tarkoitus; on se ylemmän ohjaus ajallisen apu ja suoritus jolla todellista arvoa.
Siihen tarvitaan nyt kokonaisuuden kuntoutus niin hengen, kuin myös kehon terveyden molempien ajallisen osien sillä, ne ovat yhtä.
”Terve sielu terveessä ruumiissa” ties jo vanha kansa ja, kuinka helppo on palvella jos molemmilla on kuntoa ja valmiutta oikein toimia eikä kummankaan vaivat rasita sitä oikean teon ja tarkoituksen suoritusta.
Ajallisen aika on vain herkkä sotkemaan sen tärkeimmän osuutta mit' varten, oikeasti, on tää ajallisen matka
jolla on aina niin monenlaista houkutusta kuin hyväksi ja oikeaksi ”muka tarpeelliseksi”
ja kuitenkin, sen yksi ja ainoa tarkoitus on se ajallisen osan toteutus joka on se kaiken syvin tarkoitus
- ajallisen matkan kuin ainoa tarkoitus se, miksi olet nyt täällä Maan päällä.
Et vain itsesi tähden vaan, kokonaisuuden toteutuksen tähden.
Muu kaikki kannattaa nyt unohtaa - kuin ajallisen ilon saavutus.
Siksi, on nyt tää kaikki ajallisen hetken paino ja ylemmän ohjaus, kuin pakotus sille tärkeimmälle - se toteutus!
Ja, oikeasti, siitä sitten se suurin ilo ja tyytyväisyys kun onnistuu sen toteutus.
Eivät nämä ajallisen ajalliset ”muka tärkeät puuhat” mitään tyydytystä tuo vaan, ennemminkin masennuksen
ellei toteudu se kaiken syvin tarkoitus miks' olet sinä täällä, nyt Maan päällä jossa se hetkesi tarkoitus on
muu ajallinen on kuin tarpeeton
... vaikkahan, kaikella aina myös osansa tarkoitus on mutta, se tärkein ... tärkein sinun oikea osasi on.
Muu kaikki sen rinnalla kuin tarpeeton. Miten tuon voisi nyt selkeämmin sanoa - kuule huolella, ja opi se on itsellesi ja osallesi helpotus kun puhdistuu se kaiken tarkoitus ... ja kaiken muun voi nyt kuin unohtaa.
Tämä hetki nyt kaikki vaivat parantaa ja voit terveenä tarkoitustasi jatkaa - sitä ainoaa oikeaa.
Älä siis sure ja huokaile tilaasi sillä, se on juuri nyt ainoata oikeaa ja kaunista itsesi kokonaisuuden kannalta - ja Kaikkeuden suunnalta katsottuna.
Tämä kaikki on sitä pyytämääsi ”Korkeimman ohjausta” jota ajallisen olennon on vaikea tajuta kun niin monenlaiset ajalliset matkaa kuormittaa ja turhuuteen kallista aikaa uhraa
vaik tärkeintä ois se yksi ja ainoa ajallisen osasi tavoite - ja se ainoa millä on oikeasti jotain arvoa tään kaiken touhusi seassa. Se yksi ja ainoa: Opi, tee, toteuta se sisäisesi syvä tehtävä jota kohti koko ajan on matkattu vaikka sen tunnistus on hetkin niin vaikea.
Siksi tarvitaan tätä ylemmän ohjausta että olisi mahdollista saavuttaa se tärkein, joka on kuin ainoa josta voi ihminen iloita kun kaikki on valmista.
Tuo vain vaatii niin monesti Ylemmän tarttua ja ohjata että se tärkein ois mahdollista.
Siksi, olet nyt tässä paikallasi kuntoutumassa tulevaasi varten joka siis, on se ainoa jolla on todellista tarkoitusta elosi matkasta. Joten, iloitse tästä hetkestä että voit valmistua osaasi varten sillä, kaikki tähänastinen on ollut vain sen koulutusta ja rakennusta.
Omin ajallisen ajatuksin se ei ois mahdollista sillä, ajallisen mieli rakentaa kaikkeen niin monenlaisia mutkia ja siksi tähän on ajoittain pakko tarttua ja niitä mutkia suoria
että ehditään viel tehdä niitä oikeita tekoja ja sitä oikeaa ainoaa tarkoitusta miks' tää Harri on tällä ajallisen matkalla toteuttamassa sitä yhtä ja ainoaa tarkoitusta:
- olla paikalla kun kaikki on valmista ja tehdä oikeita tekoja kaikkeuden suunnalta katsottuna.
Mutta, jotta tää ajallisen turhuus ei kulkijaa nyt masentais niin, onhan kaikella aina myös osallista tarkoitusta ja kokonaisuuden rakennusta sitä ainoaa oikeaa varten ja sen toteutusta.
Paikkansa kaikella auringon alla - vaik pienempikin ja jopa niidenkin, jotka olleet sitä ”turhuuden turhuutta”.
Niistäkin aina niitä kasvun pieniä muruja joista aikanaan kasvaa kokonaisuuksia
kun vihdoin tehdään niitä oikeita tekoja joilla ainoilla on pysyviä merkityksiä kaikkeuden maailmassa ja sen salaisessa ulottumassa
johon siis nyt tää pikkurankka kuntoutumisen hetki on kuitenkin juuri nyt tärkeänä osana. Osaatko nähdä nyt tämän merkityksen ja todellisen suuruuden kaikkien merkityksien seassa
kun näitä erilaisia merkityksiä on ajallisen maailma täynnä ja kaikista yhdessä rakentuu se kaikkeuden tehtävä ja tarkoitus - maailman viel salainen suuri arvoitus;
tutkimaton ja tuntematon Kaikkeus jossa asuu se Korkeimman ohjaus ja suojaus joka juuri on se sinun päivittäinen anomus ajallisesi matkalle.
Siis, pienikin on Suuren osallisuutta ja Suuri on pienen osallisuutta.
Kyllä ne käpälätkin siitä sen tärkeimmän rinnalla hoituu.
Muista tarkoitusta - sitä hyvää tarkoitusta.”
-”Totaa ... mä jaksoin kyl jonkum-matkaa seurata .. tota ... mut, onneks mä-en-oo ihmine, enhä.”
Ja kun minä aamuuni heräsin soi radiossa kuuluisa tango, jonka tahtiin eräässä elokuvassa sokea eversti tanssitti upeassa salissa kaunista naista.
Tangon nimi on ”Kuoleman paikka”. (Eino Grön)
Sopivaksi pisteeksi öiselle tarinalle. - Onko sattumia?
Onko elämän hetki sattuma, vaiko jälleen kerran, jonkin eloni osan kuoleman paikka. .. Ja tietenkin samalla jonkin uuden alku.
Ja kauniiksi ennustettu pyhäpäivä avautuikin paksun pilviverhoa alla, kuin tarjoten aikaa tälle tarinalle.
Ja työhuoneen pöydällä oleva tietokone kuin määrätietoisesti kutsuvana: -Tule ja kirjoita minkä kaiken juuri kuulit ja näit.
Ja mielessä korvamatona kaikuvat edelleen nuo tangon sanat - ON KUOLEMAN PAIKKA!
Samalla loppui myös tämä kirjoitusvihko jonka alkupäivänä oli 4.3.2024. Ja nyt siis on 21.7.2023 - Caterinan syntymäpäivä. Eli, siitä on tasan yksi vuosi.
Se on samalla myös elämääni suuresti muuttaneen vuoden alkupäivä.
Ja matka jatkuu ...
*
Sivu 156
23.07.2024
Prosessin hinta
Vaeltajan pysäytit uusiksi rakensit ...
Kuka?
Jokin suurempi, joka valvoo ja tulevat, teot säätää - määrää.
Siis, ei vain ohjaa vaan, myös määrää ja kuin valmiiksi kaiken eteen säätää.
Tämän muutosprosessinkin nyt joka hiljalleen jatkuu - ei läheskään viel päättynyt.
Kaikkea vaikea kuvata kun joka päivä tuo eteen jotain uutta ja myös sitä muutosta - ja vanhan poistoa.
Keho kovilla hetkin kuin mielikin kun mylläyksen alla koko paketti - ihminen kaikkineen.
Vaatii fyysisiä voimia kun niin moni asia muuttuu yhdellä kertaa.
Peti on kuin rakas ystävä - levon syli.
Eikä mikään ole ilmaista - kaikella hintansa; puolustuksella ja suojauksella muutoksella uuden latauksella
uusilla tiedoilla ja voimilla ajatuksillakin toisten puolesta avun annolla, auttamisella myös parantamisella.
Ei mikään ole ilmaista vaatii ajallisen voimia vaikka kyseessä henkisiä toimia.
Siksi on keho kovilla ja siksi tulee nyt pysyä paikalla ja rauhassa oppia ja omaksua uusia voimia ja toimia.
Kaiken kuin maksaa tää ajallisen keho-parka joka jarruttavien kipujen lisäksi vielä kuin hetkin lyijyn raskaana kantaa suurimman ajallisen kuorman.
Tuo pieni lausahdus ... ei oikeasti ole pieni ollenkaan se koko ajallisen ihmistä koskettaa.
Onnellinen hän, ken tuollaisen prosessin elon matkallaan kohtaa.
Se kun voi koskettaa vaikka koko elonsa matkaa ja kaikkea, mitä hän matkallaan rakentaa.
Purettavaksi voi joutua elon sisäiset ja ulkoiset arvot; opit, teot, työt ystävät ja läheiset monet mieltymykset ja harrasteet - jopa elämän arvot uskoineen, toiveineen ja luottamuksineen.
Jopa arkinen elämä kaikkineen sen tavat ja kehonsa hoito ja huolenpito.
Purettujen sijaan ohjautuu uutta joilla rakennetaan tulevaisuutta itselle ja muille ajallisen maailman osallisille.
Eikä tuo kaikki yhdessä hetkessä tapahdu vaan, se on juuri se prosessi - ihmistä koetteleva muutosprosessi jossa hän muovautuu kuin vanhoista uudeksi tulevaisuuden hyväksi osalliseksi.
Tällä kynnyksellä nyt seisoo tää matkaaja nukkensa kanssa koettelee ja tunnustelee itseänsä vähän valittelee vaivojansa ja peruuntuneita tekojansa.
Ihmettelee ravisteltavia arvojansa kuuntelee hiljaisia tuleviensa suuntia - ja huokailee vähin erin eteensä avautuvia tulevien kuvia, kuin outoja unia."
Hyväksi tulevalle ajalle."
*
Sivu 157
30.07.2024
Tienhaara ja Torni
(Putkahti Mystikko vierelle)
-”Huomasithan sinä, Runoilija ett' tapahtui muutos tässä tarinassa ja vähän kaikessa - on sellaisia enteitä olemassa.”
-”Kas, Mystikko, kuin kaukaisuudesta, mikäs sinut tänne lennätti, ylemmille vesille. - Ja, mitäs sinne laivalle kuuluu - missäs se jo seilaa?”
Ja tuo sama taivaanrantahan meillä on kaikilla. Kirkkaana loistaa ... ja lähestynytkin jo huimasti. Jonnekin perillekö lie piankin, katsotaan.
Oikealle tarkoittaa vähän ongelmia, on raskaampi tie. Vasemmalle taas vähän helpompaa, mutta pidempi.
Mutta, minä tiedän, että te, ja mekin myös, ja koko tämä pitkä tarinamme ... on lähdössä tuolle oikean puoleiselle tielle. Siellä on luvassa kaikenlaisia muutoksia ja koettelemuksia. Mutta, sen tien päässä on luvassa hyvää.
Vasen on siis helpompi, mutta kiemuraisempi. Se vain ehkä viivyttää sitä hyvää, jos vaikka hetken pääsisikin jotenkin helpommalla.
Niin, tästä ajattelin tulla kertomaan, että osaatte varautua tuleviin muutoksiin.
Suuria muutoksia on luvassa, sen tiedämmekin, vähän jo menossakin, ja sitä muutoksen tietä tässä ollaan juuri kömpimässä ... siis, matkalla jo, tosin aika alussa vasta."
-”JOO! Ja mäki oon. Mull-on tää miekkaki, vai-mikä-tää-o ... veitti, jo valmiina.”
Sekin on merkittävä kuva. Ja kun sitä ehdin hieman jo miettiä, niin se todellakin liittyy tärkeästi tuohon Tienhaara-kuvaan. Ne muodostavat kuin yhteisen kuvauksen tästä hetkestä ja tulevasta.
Ja erityisesti tulevaan aikaan, ellei jopa lähi.
Ja minä kyllä huomaan, että teidät onkin jo otettu tapahtumien kulkuihin mukaan - on alkanut jokin muutoksen prosessi, jolla on monenlaisia vaikutuksia.
Kipujakin. Valintoja ja asioiden riisumista. Jotain uuttakin jo näköjään ehtinyt, asennusta ja varustusta. Tulevia aikoja varten kaikki.
Ja nuo kuvat juuri lupaavat suuria tapahtumia.
Kaikkea on vaikea kuvata, mutta molemmat puhuvat puolestaan; suuntien valintaa ja elämän melkoisia muutoksia. Ja kaikki annettuna ja ohjattuna Auringon, eli ylemmän suunnalta. Kyseessä on kokonaisvaltaista korjausta, jonka jälkeen sitten sen uuden rakennusta.
Kuvat puhuvat monella tapaa, mutta vain elo itse voi nyt näyttää, mitä kaikki tarkoittaa.
Muutoksen suuresta voimasta on kyse, eikä siitä voi nyt vapautua, sillä matkan jatkaminen on mahdollista vasta näiden jälkeen. Nämä kaikki kuitenkin valmistaa johonkin uuteen.
Siksi nämä kuvat ovat nyt tässä, ja vieläpä samaan aikaan.
Ja jos vielä, niin ... tehän olette vain osalliset kokonaisuudesta, joten muuhunkin kaikkeen nuo myös osallaan vaikuttaa, ja arvoja uusia rakentaa.
Mutta, olkaa huoletonna, on olemassa kaksi maailmaa; ajallinen ja ajaton ja kumpikaan ei ole muutoksissa osaton.
Eikä lainkaan ihme, jos tunnet itsesi voimattomaksi, kuorma on kova, ja muutoksien määrä on suuri vaan, se varmasti teitä lohduttaa, että yksikään muutos kohdallasi ei ole väärä.
Suurtahan tämä kaikki kuvattu on, ja kuvien taakse kätkeytyvä elämän kulku on sinun omasi - sisäisesi ja ulkoisesi kamppailu ja muutos ja lupaukset ovat suuret - kaukaiset ovat tapahtumien juuret.
Mutta, ei tämä aika ajallista armahda, mutta kaiken myllerryksen takana on suurta ja kaunista.
Olisi tarpeetonta kaikkea tarkemmin kuvata ja tulevia luvata - piirrokset ovat kaukana, jo edeltä kuvattuna ja myös tulevien kuvat jo valmiina luvattuna.
Minä palaan nyt laivalleni matkaa jatkamaan mutta ... emmehän me ole kaukana ja se Merten Mies siellä ruorissa valvoo laivan kulkua ... ja teitäkin täällä vaikka matkaattekin nyt ylemmillä.
Kerro terveisemme laivalle ... ja sille Mertenmiehelle."
Noo ... kaippa-mä täl-sit joteski pärjään."
*
... ja, pian alkaa elokuu ...
Sivu 158
31.07.2024
Suojauksen seuraus
... niin, "se suojaus" - sen anominen ja merkitykset sen' kuvaaminen viel kesken on se onkin kuin suuri salaisuus ihmiselle arvaamaton.
Siitä vaik uusi kokonaisuus jonka viisautta voi vähin erin täydentää. >> - ei kuitenkaan ihan juuri nyt.
Mutta, tässä elon hetkessä on suojaus ihmeellistä ...
Kun pyydät Korkeimman suojausta varjelusta ja ohjausta viisautta, voimaa ja ymmärrystä ... - niin, miten se tapahtuukaan.
Tippuuko päähän kuin linnun kakka taivaalta arvaamatta, yhtäkkiä vain - ja se on siinä.
Ehkä joskus niinkin, vaan myös toisin.
Se voikin toteutua eloa rajoittavana Korkeimman suojauksena varjeluksena ja ohjauksena - elämän rajoituksina.
Ja sitä kehon terveyttä ja puhdistusta - jota myös pyysit tapahtuukin tuon rajoittamisen kautta.
Eli, elon pysäytys onkin juuri tuo Korkeimman varjelus - kivut ja ongelmat ovatkin juuri se suuri suojaus.
Eli, kiitoksen aihe - ei kiroilun, eikä raskaan huokailun.
Estämisten kautta varjelua monesta ja sen kautta terveyttä ja puhtautta.
Eli, tämä kulkijan nyt rankka prosessi onkin juuri tuota varjelusta, ohjausta, ja puhdistusta ja varustamista uusia tulevia varten.
Eli, anomuksiin on vastattu viisautta ja ymmärrystä kasvatettu. Ja voimaa tulevia varten.
Eli, uskallatko enää anoa suojausta ja varjelusta viisautta, voimaa, ymmärrystä kehon puhdistusta jne ...
Kun kaikkea muuta osaksesi sait kuin mitä toivoit, luulit ja hait.
Eikä kaikki tulekaan kuin valmiina pakettina vaan, jonain raskaana vaik risukasana tai eloa suuresti jarruttavana vaivana kurjana elon hetkenä
tapahtumana, kun koko arki muuttuu toiseksi eloa rajoittavaksi, raskaaksi huolen aiheeksi, harmittavaksi.
Siis, jos haluat eloosi muutosta tai, vaik arjen varjelusta tai, eloosi kaikkea hyvää
niin, pyydä, ano, rukoile sitä joltain suuremmalta joltain sisäisesi turvalta
ja, voi käydä vaik' niin ett' elosi muuttuu toisenlaiseksi - ei ehkä lainkaan paremmaksi tai kauniimmaksi vaan, vaikka jotenkin kauheaksi kurjaksi.
Ja sinä ehkä luulet, että sinua ei ole lainkaan kuultu tai, ehkä sinut on ymmärretty väärin: - Hyväähän minä toivoin, heei! Ja elo nyt tällaiseksi muuttui kuin pelkäksi vaivan matkaksi."
Ja kaikki se hyvä, mitä sinulla oli ja johon viel pyysit kuin lisää ... ja sitä varjelusta ja ohjausta ja johdatusta johonkin viel parempaan ...
- ja sit tulikin tällaista! Vastoinkäymisiä ja kurjuutta. Kipujakin.
-”Mä en kyllä pyydä enää mitään, ikinä”, sinä ehkä huokaat ja luottamuksesi horjuu, jopa nyrjähtää.
-”Enhän minä nyt tällaista tarkoittanut!”.
Mutta, käy eteenpäin kaikkinesi vaivoinesi ja vastuksinesi, kiukkuinesi kömmi polkuasi - mitä muutakaan nyt voit
... no tietenkin ... hypätä sinne ja tänne apua hakemassa - turhaan. Lisää vain vaivaa siitä kaikesta ja rahan menoa hukkaan.
Kas, kaikella on aikansa ja paikkansa.
Siis, kömmi nyt tietäsi rauhassa, ja odota katso ja kuuntele mitä tapahtuu.
Ehkä jossain vaiheessa alatkin jo tajuta että tämä kaikki onkin sinulle vain hyväksi - jopa parasta.
Ja alkaa muuttua kaikki - ei sellaiseksi, kuin ehkä ajattelit vaan, joksikin ihan toiseksi uudeksi ajatukseksi uudeksi suunnaksi ja huomaat ehkä, että se entinen hyvä ei ollutkaan sinulle, oikeasti, niin hyvä.
Ja nyt, kaiken kömpimisesi jälkeen vähin erin avautuva, alkaa näyttää hyvältä paremmalta kuin se vanha jolle ymmärtämättömyydessäsi anoit ja pyysit, suorastaan rukoilit, jotain viel lisää.
Et saanutkaan sitä se ei enää edennytkään niin vaan, sait jotain uutta, parempaa
joka vasta ajan päästä aukeaa - mitä kaikkea uutta tämä elämä sinulle nyt antaakaan ja mihin uuteen se sinua varustaa.
*
Sivu 159
04.08.2024
Jotain vaihtuu
Vanha pois uusi sisään min' torni harjoitti se uutta rakensi.
Kahdeksi hajotti vanhaa irrotti kruunupään vanhasta vapautti.
Torni toiseksi muutti uuden rakensi - vapautti ! Sen kuva ilmaisi. Vaikka kuin sairas, tää kulkija missään ei oo vikaa ... eikä syyllistä laisinkaan vain vanhan vaihtoa uuteen ja vast uudella tulevaisuuteen.
Vanha lähtee, sano sille ”heihei” ja kiitä matkan seurasta - sillä kaikkea matkattu, rakennettu mut' se, minne nyt uudella sinne ei vanhalla - liian raskasta.
Uusi on kaunista hienoa, herkkää, voimakasta uutta rakennetta toista ulottuvuutta - tulevaisuutta jonne vanhalla ei ole sijaa ... sen raskaus vain uutta pilaa.
( 2 x Atsiih ! !)
Ja, kun aivastat sinä vanhaa irrotat.
Kuin jokin flunssa, vaan, ei flunssaa lain vain vanhaa vaihtain, ja uutta rakentain jossa väre on toinen - ulottuma uus uusi tuttavuus.
Ja avautuu kaikki, mit' toivonut oot - jatkat nyt kuin kohtaloon
siihen, mitä tehtävä viel on ennen kuin aika - ajallisen kuolon.
Näin pitkä ol' matka näin pitkä kasvun tie - sen 40 vuotta se sama tie sinua nyt uusiin vie.
Ja vanha irtoaa uudesta torni säpäleiksi ajallisen rakenne hajalle se kruunupään vallastaan vapautti - vanhan hajotti.
Eikä vanhaa tornia enää tarvitse kukaan tulevaisuus ottaa tornista vapautuneen mukaan.
Hän katselee vain silmin suurin uutta maata, ja uutta aikaa - uusi on kuin Taikurin uutta taikaa.
Ja Taikuri on matkansa tehnyt kasvunsa kolunnut ain Narrin askeliin saakka.
Ja Taikuri on nyt valmis - uuteensa ja, uuteen tulevaisuuteensa.
Joten, vaihda kuosisi, ystävä hyvä uudeksi uusia varten; uusia tehtäviä ja uutta aikaa.
Se vanha nyt vain vuoteellaan hikoo ja huokaa.
Se aikanaan vuoteelta lähti (1984) ja siihen nyt palasi ... uusi Taikuri nyt siitä uusiin nousi.
Tuleviaan varovasti katseli ja kosketteli vanha raskaana hikoili.
Nousi uusi - kaikki keveni.
Syntyi Uusi Taikuri jokinko lie ylempien matka jonne ajallisen Tarotit ei yllä.
Onko olemassa "ylempien Tarottien" tulevaisuus.
Ajatus ja näköala uus'.
Ja ihmisen toinen ulottuvuus.
Ei se vanha viel kuitenkaan seurastasi pois.
Sitä kuin mukana raahattava viel tehtävänsä silläkin ajallisen apuna.”
-”Mut' ... vielä sattuu käsi!”
vaik virkansa silläkin vielä - vaik vähenevää.
Tännehän tuo kaikki ”ajallinen ratsu” jää.
Uudella ”ratsulla” nyt uljas pää.”
*
Kovasti tuo muutoksia tämä muutoksien prosessi ...
Ja syntyikin se - Uusi Taikuri ->>
Ai
mitennii "edelleem-mukana" ?
