Vaihe 3
Hiljaisuuden Piha
04.02.2026
Ehkä jotain odotin tältä ensimmäiseltä pihalta tuon ensimmäisen harmaan Portin jälkeen. Että olisi jo alkanut tapahtua, matka saman tien jatkunut ... vaikka jo vähän vauhdilla. Vaan ei, opiksihan tämä matka on, niin myös tämä ensimmäinen piha.
Tämän pihan tehtävä, joka siis selviää tässä Matkaa käydessä,
onkin, olikin, vain hiljentyä ja rauhoittua - antaa ajan kulua,
jonkin sisäisen kasvaa ja valmistua ... jotain tulevaa varten.
Odottaminen on monesti kova koulu, varsinkin jos mieli jo kiivaasti kaipaa jotain, jonka uskoo edessä olevan. - Niin, ja se edessä oleva onkin juuri se odottamisen syy, sinne ei voi kiirehtiä,
on suostuttava odottamaan kaiken valmistumista; kehon, sisäisen kasvun, ja etenkin ajan, sen oikean ajan, joka kaikelle kuin edeltä piirretty on.
Siis, tässä se piha, jossa aikani odotin ja ihmettelin,
miksei mitään tapahdu - vaikka, oikeasti, koko ajan tapahtui paljon, kaikkea vain ei huomaa, vaikka elää koko ajan elämän keskellä. Odottaminen on koulu - hyvä elämän koulu.
Tässäkin Tarinassa, Matkassa, tämän Hiljaisuuden Pihan aikana, tapahtui monenlaista tulevien valmistelua. Ja hiljaisuuden Pihan jostain taustalta, kuului hiljaisia ohjaavia ja johdattavia sanoja.
Siellä valmisteltiin tulevia ...
Siis, tässä on se Hiljaisuuden Piha, vailla tapahtumia.
Vain Linnaa katsella, Pihan pyöreää rakennusta
ikkunoissaan pieniä valoja, ja sisällä liikkuvia varjoja
- salaperäisiä hahmoja.
Vain Linnan musta kissa tervehti kulkijaa.
-Kas, uusi kulkija ! ... onhan täällä nyt muitakin,
olenhan minäkin tässä. Tervetuloa vaan, vaikka vain
tutustumaaan, tähän viel tuntemattomaan
salaisuuksien paikkaan ... ja tähän pihaan.
Tässä voit nyt hetken hengähtää ja aistia tunnelmaa
- ja myös jotain vapauden unelmaa, jota ehkä
olet kaivannut, kun .. koska olet matkaan lähtenyt
ja jotain myös matkaltasi odottanut - vaikka
todennäköisesti et ole sitä oikein vielä ymmärtänyt
... joku vain kuin sisäisesi voima sinua kuljettanut.
 |
-"Minä olen tämän paikan opas, ja paljon muutakin. Narriksi minua täällä kutsutaan, sen ehkä jo muodostanikin arvasit, vaatteistani nyt ainakin. Minä kuulun täällä kuin kalustoon, olen osa tämän rakennelman henkeä, tai jotain sellaista ... - siis kiinteä osa, ja tunnen hyvin tämän kaiken." |
mutta, kyllä tämä tästä valmistuu ... pikku hiljaa.
Ja tuosta kaivosta saat ...
-Hei muute! mäkioon täs ... nii-ett .. m ä k i oon täs. -Ai niin, tietenkin, anteeksi ... tämä tässä vierelläni on
- mrrr .. "tää täss..vierel" .. mrr
niin, tässä vierelläni on tämän koko jutun ylin valvoja (apua, miltähän tämä nyt mahtoikaan kuulostaa tuolle uudelle ... pikkuinen koala valvojana!)
-... tota narrii pitää kyl nyv-vähä opettaa .. "koko jutun" ..
... hän on .. (hmmm .. apua! mitä mä siitä nyt sanoisin...) (- .. voi-eei! )
koala kuiskaa: -... no sano sille et mä oon tän paikan Linnan Herran paras kaveri, ja minunkin hyvä ystäväni ... josset ny-ite muuta keksi.
... niin, ja se on minun paras kaveri täällä... (- no just, et-sit tollee se-sen-sit )
... ja, niin, tuosta kaivosta saat vettä, jolla janoa sammuttaa, ja
kaivon kannelle voit istahtaa, katsella ja kuunnella tämän pihan tunnelmaa.
Ja katsohan tuonne, siellä on viihtyisä paikka vaikka pikku rupatteluihin, jos siellä sattuu olemaan joku muukin sisälle tullut - ja tuolla näetkö, tuon ison puun alla, on viihtyisä pehmoinen paikka vaikka ihan omiin hiljaisiin pohdiskeluihin. Minä tulen sitten vähän myöhemmin johdattamaan sinua edelleen. Katsos, onhan tuossa tuo Linna, ja tuo Linnan vielä suljettuna oleva ovi ...
... siihen koputellaan ja sitten vaan sisään Linnan saliin.
Siellä on Vastaanotto, jossa saat lisätietoja.
Terve vaan, minulla on nyt vähän muita puuhia tässä välillä,
mutta, minä palaan, ja sitten jatketaan .. tuonne ovelle. >>
-"Kuulehan-narri ... tuus vähä nyt tänne .. mul-ois pari pikku-juttuu sulle",, kuiskaa koala.
*