|
Hjaa, hmm.. mitäs mä nys-sit tähä oikee kirjottasi ... nii-et mite se on mua kohdellu .. ja onk-se totellu mun ohjeit ... ja mite se on täs oikee pärjänny .. niiku sen omast mielest.
|
Ja
sit toiseks et milt tää juttu rupee näytää ..niiku mun mielest. Ja-et
antaak-se tilaa muillekki vai tahtook-se vaa ite määrätä kaikest.
Nii-et saaks noi sen arkkityypit, vai mitä noi ny-o .. nii-et saaks-ne
tarpeeks tilaa niide ajatuksil .. se onki kyl aika veikeet porukkaa ja
niil-on paljo ajatuksii täst kaikest ... moon jutellu niiden kans.
Ja
sit .. mitähäm-mä viel - nii-et mite tät juttuu pitäs mun mielest viedä
eteepäi. . et-täst tulis hyvä .. siitäki mä voisin jotai ...
|
 Kertoja
Epäilenpä, että tästä Koalan Kirjasta tulee myös aikalailla ... Elävä.
Tämän kirjan ja koko Koalan Linnan synty on kyllä kuvattava tähän heti alkuun.
Kirjoittakoon tänne sitten mitä haluaa - siis, .. niitä Valvontajuttuja tietysti.
Ja näin koala itse kuvaa tätä omaansa, onhan tämä nyt sen oma kirja. |
 No kaikki alko tost Linnakirjast,
ku mä pyysin siihe myös mulle iha omii sivui. Mut sit mä mieti et
ehämmä voi sinne samaa aikaa kirjottaa ku seki kirjottaa, ja sit mä
kekkasin et mun pitää oikeesti saada iha oma kirja, et mä saan rauhas
kirjotta näit valvojan juttui ja huomioit sinne. Ja sit mä pyysin
tät omaa kirjaa. Ja sit mä viel mieti-et siinäks-mä nys-sit vaa sen
pöydän kulmal kökötän ja kirjottelen ja sit se koko ajan kyttää et mitä
mä kirjon siit ja sen jutuist. Ja sit mä aatteli-et ei tuu mitää, ja et
mähä se täs se ylin oon tai jotai, se ylin valvoja, ja et mähä iha
oikeesti tartten iha oman rauhallisen tilan tät mun hommaa varte , ja
sit mä kekkasin et mun pitääki kans saada iha oma linna .. tai joku
sellane rauhalline paikka. Mut sit mä aatteeli-et ei toi linnan herra
siihe kuiteskaa suostu, kai ... ja sit mä vähä silt salaa juttelin
tolle CG:lle seku näit paikkoi on sen kans puuhannu et jos se vaik vähä
miettis sitä mun linnajuttuu tai jotai. Ja sit mä kysyin silt et mitä
mielt se ois siit. Ja sit me yhes keksittii et mä voisin olla vaik
tos pihapuus ja siin puuhata mut eihä siin pelkäl oksal nym-mitää voi
kirjottaa ja sit me yhes kekattii-et joku puine hökötys tänne puuhu.
Eihä tää puunoksa mitää kivikasaa kestä ... ja sit se piirs tän mökin
toho oksal ja siit tuliki sit aika kiva. Ja sit hups-vaa ja se oli
siin. Nopsaa se sen sinne tekas ... ja tääl mä nys-sit oon .. ja saan
rauhas puuhata näit mun tärkeit juttui ... sillä eihä täst linnajutust
muute mitää tuu ellemmä kokoaja valvo sen rakentumist. - Et
tällee tää sit tähä puuhu tuli ... tää mun iha oma vartiopaikka.
No nyt toi
linnanherra tuli toho kysyy et mite mul menee tääl ja pyys saada vähä
kurkata tät mun kirjaa ... mitä se nys-sille .. mut okei, mä
aattelin-et kattokoon-ny ku on kerra niin kiinnotunu.
 hiljaista tuumausta: ( - ... noonni et ... että sillälailla ... et ihan oma kirja ... että tämmöset mietteet sillä.)
- ... noni, hyvin sinä olet päässyt alkuun ja vauhtiin. Oikein on
jämäkkää Valvojan arviota ja mielipiteitä. Hyvä siitä tulee - oikein
hyvä. Miltäs tää sun puulinna nyt tuntuu.
- .. ( aha, se tykkäs ) .. hyvähä tää-o .. hyvä paikka .. ja oma rauha.
-No just. Sitten vaan jatketaan hommia. Mutta, poikkea nyt välillä
minuakin katsomassa ja jatketaan suunnittelua yhdessä, jooko.
- .. juu juu .. kyl-mä poikeen ( eihä se näköjää ees pärjää ilmam-mua ) .
*
|
